Tää on just se. Tapparaa on menestyksestä huolimatta runkosarjan aikana jopa raskasta seurata, kun joutuu koko ajan katsomaan kovamateriaalisen joukkueen pelaavan altavastaajakiekkoa. Vähän ilta toisensa jälkeen levänneemmät vastustajat ratsastavat verenhimoisina inkkareina ympyrää Tapparan vankkuririnkulan ympärillä ja etsivät aukkoja napsutella riittävästi nuolia sisään. Juuri koskaan ei saa nähtäväkseen sellaista raikkaan iloista kiekkoa mihin tietää joukkueen pystyvän, mutta jonka otteluohjelma kahlitsee piiloon.Näin täytyy toivoa, mutta ei tällaisilla viikoilla toisaalta harjoitellakaan ja sekin olisi tarpeen.
Vaikea uskoa että ifk:ta vastaan on enää kovinkaan raikasta. Ilvestä vastaankin ollaan jo rasitusedulla vaikka siinä on sentään välipäivä. Ei tämä seuraajan näkökulmastakaan kivaa ole.
Esim. eilen kovalla matkustus- ja pelirasitustaustalla jatkoaikavoitto levänneemmästä Lukosta vieraissa, neljä tehtyä maalia, kaikki ulkoa katsottuna all dandy and fine, mutta sitten itse pelaaminen on 80-prosenttisesti pelkkää vastaanottamista ja sietämistä -- laukaukset 60-28 ja sellaista. Pisteethän ne viime kädessä ratkaisee mutta mulle ainakin runkosarja on myös viihdeteollisuutta, ja Tapparan tarjoamaa viihdettä tylstytetään liikaa ulkopuolelta, tai ei välttämättä pelkästään ulkoa kun itsehän seura on ollut myös otteluohjelmaa mukana tekemässä ja hyväksymässä.
"Väsyneenä pelaamisen harjoittelukin" on tuntunut vähän turhalta, kun pari viime vuotta pleijareissa ohjelma on ollut sitten tosi väljä (paitsi säälien kautta tulleilla).