Kyllä Tappara on ensi kauden(kin) mestarisuosikki numero yksi ylivoimaisesti. Viime kaudella piti muilla olla paikka iskeä, kun oli uutta koutsia ja paletti mukamas vähän levälllään... Noh ei ollut muilla mitään jakoja.
Tapparan laituriosasto on ylivoimaiseksi mestarisuosikiksi heikko. Tuota osastoa pitää vahvistaa, varsinkin, jos Helenius ei pelaa ensikaudella Liigaa. Siis oikeasti, Tapparalla on viisi tasonsa Liigassa näyttänyttä laituria. Heistä kaksi oli viime kaudella loukkaantumisten runtelemat (Savinainen, Tanus), kaksi on meritoitunut enemmän alaketjuissa(Granath ja Puhakka) ja sitten on kärkiketjujen takuumies O`Halloran. Hänkään ei ole mikään keskikaistan taitovajeen tasapainottaja, supermies tyyliin Levtchi tai Camper. Kuudes laituri onkin sitten joku viidestä sentteristä. Nelosketjun laiturit ovat junnuja, olkoonkin, että lahjakkaita.
Tiedostan kyllä Puhakan ja Granathin laadun. On ymmärrettävää ja järkevää, että he saavat näytönpaikan kärkiketjuissa myös ihan paperilla. Molemmilla fysiikka kyllä riittää. Mielenkiintoista on nähdä, miten muuten. Automaatio taustalta pelilliseksi johtajaksi nouseminen ei ole. Samoin tiedostan, että Savinainen ja Tanus ovat terveinä olleessaan laadukkaat kärkiketjujen laiturit.
On päivänselvää, että vajaa Tapparan hyökkäys on ja siihen tulee vielä vahvistusta. Vähän sama tilanne kuin viime kauden alussa pakiston suhteen ja hyvinhän se vahvistaminen sitten onnistui. On kuitenkin erilaisia vahvistaa joukkuetta niin, että hankitaan laajuutta kuin kärkiosaamista. Ja kyllä, tällä hetkellä Tapparan hyökkäys on vajaa hyökkäyksellisestä kärkiosaamisesta. Toki Helenius voi sitä helpottaa osaltaan. Kyllä joistakin kirjoituksissa heijastuu tyypillinen ajatusmalli siitä, että aiemmin pärjännyt joukkue on ylivoimainen ennakkosuosikki, vaikka se ei välttämättä aidosti nykyhetkessä sitä ole. Ja kyllä, minä jos joku, olen tämän ajatusmallin mestari. Tällainen on siis minun helppo tunnistaa.
Pakisto vaikuttaa tasapainoisemmalta kuin viime kauden alussa. Maalivahtiosasto on vähän epävarmempi Heljankon vaihtuessa Metsolaan. Kakkosmaalivahti on edelleen oppipoika. Toisaalta huolta ei ole, jos Metsola on ikääntynyt yhtä hyvin kuin Karhunen. On urheiluromantiikkaa kukkeimmillaan, mikäli Karhunen ja Metsola kohtaavat jälleen finaasarjassa. Huhhuh, mikä tarina se olisi.