En tartu mihinkään yksittäiseen viestiin, mutta ihmettelen kyllä minäkin tätä mantraa, että Ässät hyytyy pleijjareissa ja muut sen kun porskuttaa.
Minä en ole koskaan uskonut, enkä tule uskomaankaan, että materiaaliltaan (siis puhtaasti nimiä tuijottamalla) paras joukkue on automaattisesti paras myös kentällä ja nostelee keväällä kannua. Olennaistahan ei ole ne nimet siellä selässä tai pelaajabudjetin desimaalipilkut ja nollat. Ne tuovat totta kai joukkueeseen osaamista, mutta niillä ei vielä rakennettä ehjää ja toimivaa joukkuetta. Jääkiekossa ja urheilussa yleensäkin menestys on aika paljon kiinni psykologisesta puolesta, joukkueurheilussa joukkueen kemiat ja yhteishenki ovat kaikki kaikessa. Ässät on kieltämättä pelaamassa hienoa runkosarjaa, ja on yllättänyt kaikki otteillaan. Itsekin olen välillä käyttänyt termiä ylisuorittaminen esim. KalPan kahden edellisen kauden yhteydessä, mutta oikeastaanhan kyse ei ole siitä. Kulunut fraasihan on, että onnistumiset ruokkivat onnistumisia ja mukavaan flow-tilaan päästyään joukkuetta voi olla vaikea pysäyttää. Ässät uskoo itseensä, siellä jokainen jätkä tuntee olevansa maailman paras jääkiekkoilija ja ajattelee, että vieressä viilettävät ketjukaverit ovat ne toiseksi ja kolmanneksi paras.
Sitten otetaan joku Kärpät, jonka kausi on näin kauempaa seurattuna näyttänyt aika tuskaiselta. Sellaista perinteistä pelkoa kärppälaumaa kohtaan ei löydy sitten millään, tuntuu, että ainoastaan jonkun satunnaisen pelaajan yksilötaito voi ratkaista pelejä heille - silloin kun herroja sattuu pelaaminen kiinnostamaan. Voiko joukkue, joka ei vielä tässä vaiheessa kautta ole saanut peliään rullaamaan mennä keväällä pitkälle? Jos joukkueessa ei ole löytynyt sisäistä ja pelillistä harmoniaa, tasaista suorittamista illasta toiseen ja venymiskykyä tiukoissa paikoissa, löytyykö se automaattisesti play-off peleihin? Totta kai näissä rahaseuroissa (Kärpät, Jokerit, Lukko) pelaa aina sen luokan ammattilaisia, joilla luulisi olevan kokemusta pudotuspeleistä. Mutta vaikka pelaajat kuinka haluaisivat juhlia mestaruutta kauden jälkeen ja antaisivat jäällä kaikkensa, mistä sen tietää että se riittää? Tullaan siihen kysymykseen, että onko materiaaliltaan paremman joukkueen pelillinen "paras" välttämättä parempi kuin paperilla heikommalta näyttävän "ylisuorittaneen" joukkueen.
Kovin teoreettista pohdiskelua, mutta minua on aina ärsyttänyt tämä että vaikka "huippupelaajia" vilisevä joukkue pelaa kuin mikä tahansa huono joukkue, se "oikeasti" pystyisi paljon parempaan, ts. sen paras peli veisi sen mestaruuteen. Mistä kukaan voi tietää, mihin joukkue pystyy? Entä jos Kärppien paraskin on jo nähty?
Toinen kysymys on tietysti sitten se, että pystyykö Ässät vielä parantamaan peliään. Pakko on viitata KalPan pronssikauteen. Kukaan ei todellakaan odottanut sellaista runkosarjaa, ei vaikka sijoitus sitten lopulta valahtikin kuudenneksi. Puolivälieräsarjaan KalPa lähti haastajan asemasta, kaatoi HPK:n ja eteni välieriin sellaisen euforian tunteen vallassa, ettei se ehtinyt haihtua ennen kuin JYP tuli ja käveli KalPan yli finaaleihin. Viime keväänä asetelma Tapparaa vastaan oli erilainen yhden pudotuspelikevään kokemuksen ansioista. Mutta taas hyydyttiin välierissä. En väitä, että KalPa olisi ollut parempi kuin JYP tai HPK, mutta vaikka vastustajat olivat hyviä, niin kaivertamaan jäi se, että KalPan moposta tuntui löpö loppuvan. Jäi vähän sellainen tunne, että masut olivat jo täynnä runkosarjasta ja välieräpaikasta. Vastustajat olivat parempia, mutta KalPan paras ei enää ollut sitä mitä sen olisi pitänyt olla. Ässillä voi, siis huom voi, olla samanlainen ongelma edessään. Löytyykö puolivälierin jälkeen vielä yksi vaihde lisää, entä välierien? Porilainen hulluus voi aivan hyvin kantaa finaaleihin saakka, eikä pelillisesti välttämättä tarvita enää mitää jo nähtyä hienompaa esittää. Ainoastaan ne ratkaisevat maalit, takaa-ajoasemasta nouseminen ja johdon säilyttäminen merkitsevät.
40 asteen kuumeessa kun kirjoittelee, niin jokunen epäjohdonmukaisuus on voinut kirjoitetun tekstin ja ajatusten väliin jäädä. Kovasti yritin lukea läpi, mutta pahoittelen jos perusajatuksen lisäksi löytyy jotain muuta erikoista.
Lopuksi vielä pakko todeta, että kun runkosarjan loppu häämöttää jo, niin edessä on mielenkiintoinen kevät.