Syvällistä analyysia...
muutamia havaintoja tässä vaiheessa käydystä keskustelusta voimasuhteissa.
Jokerit ja Kärpät selkeitä ihan hyvä.
HIFK hyökkäys ihan vahva, jopa kolmeen ketjuun. Kokonaisuuden vertaaminen Jokereihin ja Kärppiin ihmetyttää pientä kiekkoilijaa, varsinkin puolustuksen osalta. Esimerkkinä koko hypetyksestä käynee Tommi Kovanen, joka oli joku nobody maalta ennen miehekästä poistumistaan Jypistä. Nyt "kovin, ikinä, missään". Vaikea on hyväksyä vertailua Jokereiden puolustukseen - Kovanen vs Jokela. Täytyy olla usko omiin kova.
Tapparasta voi sanoa, että paljon on täytynyt Piispasen punttiin tulla uutta pattia puurosta kun hänestä jopa ykkössentteriä kaavaillaan. Ja ei Jypiin mahtunut edes menestyksekkäällä missiokaudella. Tämän tason materiaaliko riittää suoraan playoff-paikkaan?
Paljon on myös tarvinnut HPK.ssa tapahtua kehitystä yksilötasolla jos kaikki lähtijät on saatu paikattua, vaikka Nurminen hankittiinkin. Alatalo on suuri kysymysmerkki? Jalosen johtamana olisin voinut jopa jälleen uskoakin menestykseen, mutta "kaikki pelaa" valmennuksessa ei riittäne ihan materiaali, vaikka kuinka laadukasta on pohjat edellisiltä kausilta ja junnuista.
JYPin uskon - ennen Ristolle tukka kasvaa kuin JYP jää kuuden kärjestä. Helmisen hypetyksen ymmärrän, verrattuna Lukon tai Hifkin ulkkareihin arvioinneissa painanee mm. nuorisomaajoukkuetaustat, arvioinnit potentiaalista ja henkisistä ominaisuuksista sekä ennenkaikkea roolista ja sopivuudesta JYPpiin.
Kokonaisuudessaan arvioinnin tekee haastavaksi, se mihin itsekin hyvällä tilastollisella analyysillä viime vuonna sorruin, että valmennuksen rooli ja muutokset jätetään hyvin vähälle huomiolle. Pääosin keskitytään vertailemaan kumman isi on vahvempi tai oli vahvempi viime vuonna.
Eli kaksi on ylitse muiden, kolmannella velvoittaa perinteet ja näiden jälkeen hyvinkin tasaista ennen kolmea tai neljää "karsijaa".