Miksi CHL ei kiinnosta suomalaisia enempää? Jalkapallossa europelit ovat kauden suola ja pippuri riippumatta seuran koosta tai kotimaasta.
Jääkiekko on pieni laji, mutta myös käsittämättömän nurkkakuntainen. Kyllähän esimerkiksi sveitsiläisseurat tarjoavat tamperelaisille enemmän nähtävää kiinnosta Liigan heikoimmat jengit.
Kyllä, samaa mieltä. Silloin kun JYP pelasi europelejä vuosi toisensa jälkeen, niin kyllä se harmitti katsoa kun syksyllä joku aidosti panosta sisältävä CHL-peli keräsi sen 2200 katsojaa, ja seuraava läpsyttely Sportia vastaan keräsi 3300 katsojaa. Kaiken huipuksi Jyväskylässähän oli saatu poikkeuksellista euromenestystä, mutta sekään ei luonut samanlaista buumia kuin Liigassa menestyminen.
JYP teki CHL:n ensimmäisinä vuosina virheen siinä, ettei CHL-pelit kuuluneet kausikorttiin. Monelle kausarilaiselle oli varmasti epämiellyttävä ajatus, että joutuisi ostamaan irtolippuja kesken kauden. Myöhemmin kausareihin sisällytettiin myös CHL-matsit, mutta ei se tilannetta täysin ratkaissut.
Itse pelit olivat minun mielestäni aina kiinnostavia. Oli virkistävää saada eksoottisia vastustajia, ja myös CHL:n säännöt olivat Liigaa lepsumpia. Minulle mieleen on jäänyt esimerkiksi Nolan Yonkmanin näkeminen ensimmäistä kertaa kaukalossa, kun vastassa oli joku brittijoukkue. Yogi pöllytti vastustajaa heittäen jopa hanskat jäähän, mutta ei lentänyt ulos, vaan selvisi 2 minuutin jäähyllä.
CHL kusee mielestäni pahiten siinä, että sitä markkinoidaan todella heppoisasti. CHL:n päässä on (ainakin ollut) ammattitaidotonta porukkaa, eikä sarjaa tai siihen osallistuvia joukkueita ole kyetty tarpeeksi markkinoimaan. Tämä sarja jos mikä tarvitsisi rankkaa panostusta sosiaaliseen mediaan ja omiin kanaviinsa, mielellään vielä kaikkien maiden osallistjien omalla äidinkielellä.
Vaikka kävin aika monta CHL-peliä aikoinaan katsomassa, niin hyvin harvasta vastustajasta on varsinaisesti jäänyt mitään mieleen. Hyvä jos nimiä muistaa. CHL:ään päässeitä joukkueita tulisi esitellä minidokumenttien avulla. Näiden videoiden kautta voisi tutustua vastustajiin, jolloin ne herättäisivät enemmän kiinnostusta. Ihan sellaiset perusinfot loistivat poissaolollaan, eli mikä joukkue, mistä tulee, mikä historia, miten on menestynyt kotoisassa liigassaan, mikä on joukkueen CHL-historia, keitä pelaajia kannattaa seurata ja pari turhaa nippelifaktaa. Joku JYP Jyväskylästä ei varmasti herättänyt Keski-Euroopassa mitään mielikuvia, mutta jos seuraa olisi markkinoitu "rallikaupungista tulevaksi", paikallisen traktorivalmistajan mukaan lempinimensä saaneena ja logonaan hurrikaania käyttävänä joukkueena, jonka riveissä on Stanley Cup -voittaja Eric Perrin, olisi mielenkiinto aivan toista luokkaa.
CHL:ssä oli myös omanlainen puuhastelun maku. Pelipaidat ovat mitä sattuu, eikä senkään vuoksi joukkueita koeata omiksi. En muista mikä vuosi oli kyseessä, mutta JYP pelasi joskus jollain Saksan keisarikunnan lippua muistuttavalla pelipaidalla. Kaikista erikoisimpia pelipaitoihin liittyviä sählinkejä olivat kuitenkin suomalaispelaajien nimien typottaminen. Eihän siinä jos kirjoitusvirheitä olisi tullut yksi, mutta kun niitä oli useita. Tuomas Philman, Jere Karhalathi, ja kaiken huippuna Juuso "Pulli" Sweatshirt. Ei ihme, ettei ketään kiinnosta, jos jonkun Karalahdenkin tasoisen pelaajan nimi pystytään kirjoittamaan aivan vituiksi.
Jyväskylän JYPin kohtaamat kommellukset CHL:ssä jatkuivat perjantaina.
www.mtvuutiset.fi