Lempiyhtyeesi paskimmat biisit

[U2]

Muse
Tässä onkin ristiriitainen sakki. Suuri osa tuotannosta on silkkaa hiilestä syntyvää maailman kovinta ainetta, mutta sitten jätebiisit kuten Hoodoo jäävät ihan poikkeuksetta kuuntelematta.

Hoodoo on musta ihan nasta zibale! Sen sijaan Supermassive Black Hole ei oikein mua sytytä.

Mutta tosiaan 99%:sti aika rautaista settiä herroilta tulee.

 

[BigD]

Jälleen nähdä, kuinka paljon musiikillisista asioista voi olla eri mieltä. A Matter of Life and Death -albumi on omasta mielestäni kokonaisuutena yksi parhaista, ellei jopa paras Maidenin albumi. Dickinsonin aikaisesta tuotannosta valitsen paskimpiin jo täällä moneen kertaan mainitun Run to the Hillsin sekä koko Fear of the Dark -albumin. Ei vain iske sitten yhtään.

Itsekkin pidän AMOLAD -albumia ihan hyvänä, mutten kuitenkaan parhaimpana. Ei huono missään nimessä. Oliko se 2007 kun sitä ooteltiin ja hyvää settiä se olikin. Papat teki vahvan levyn. Tätä taas en ymmärrä, että Fear of The Dark -albumista ei pidetä. Ite oon tykännyt kyseisestä albumista aina. Alkaa hienosti menevällä Be quick or be dead -raidalla, sitten tulee rautaisia biisejä, kuten Afraid to shoot straingers, Childhood's end, The fugitive, Judas be my guide ja kokonaisuus päättyy upeasti Fear of the darkkiin. Noh, kuten totesit niin makuasioitahan nää on.

 

[Lunatico]

2Pacin muuten täydellisen albumin All Eyez on Me pilaa ekan cd:n viimeinen biisi. Sen on tuottanut Pacin luottomies Johnny J ja Pac itse ja kantaa nimeä "What'z Ya Phone #". Aivan käsittämätön biisi valinta ko. albumille. Poikkeaa linjasta täysin, on umpisurkea tausta jne. Mikään ei natsaa tässä biisissä. Vierailevana artistina biisissä esiintyy Danny Boy.

 

[Joghey]

Tätä taas en ymmärrä, että Fear of The Dark -albumista ei pidetä. Ite oon tykännyt kyseisestä albumista aina. Alkaa hienosti menevällä Be quick or be dead -raidalla, sitten tulee rautaisia biisejä, kuten Afraid to shoot straingers, Childhood's end, The fugitive, Judas be my guide ja kokonaisuus päättyy upeasti Fear of the darkkiin. Noh, kuten totesit niin makuasioitahan nää on.

Otetaan sen verran takaisin, että Childhood's Endiä on tullut kuunneltua jonkin verran ja kyseessä on varsin mainio biisi ja Fear of the Dark -biisin suurin ongelma lienee liiallinen kuunteleminen/kuuleminen. Onhan tuokin erittäin kova livebiisi.

Ehkä pistän joku yö albumin kuunteluun ja ties vaikka poistaisin levyn sitten "paskimmat biisit" -listalta. Välillä on hyvä antaa levylle vähän useampia mahdollisuuksia. Omalla kohdallani levy jäi muiden varjoon vähän samalla tavalla kuin koko No Prayer for the Dying -albumi, jonka unohdin kokonaan mainita.

 

[Uleåborgir]

Metallican Black-album on monen mielestä bändin paras tuotos. He tykkäävätkin aivan väärin. Ei siitä saa tykätä, ainakaan paljon. Metallica on pystyyntuotettu albumi, metallimaailman easy listen -osaston lapsenryöstöäänite. Enter Sandmanissa on jopa täysin anteeksiantamattomasti äänitetty lasta. Levyllä on kaikuja ja livenä mahdottomasti toistettavia ratkaisuja, jotka eivät olisi tulleet kuuloonkaan edeltävillä levyillä. Niillä levyillä, joista Metallicaa suosikkinaan pitävä saa tykätä.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Metallican Black-album on monen mielestä bändin paras tuotos. He tykkäävätkin aivan väärin. Ei siitä saa tykätä, ainakaan paljon. Metallica on pystyyntuotettu albumi, metallimaailman easy listen -osaston lapsenryöstöäänite. Enter Sandmanissa on jopa täysin anteeksiantamattomasti äänitetty lasta. Levyllä on kaikuja ja livenä mahdottomasti toistettavia ratkaisuja, jotka eivät olisi tulleet kuuloonkaan edeltävillä levyillä. Niillä levyillä, joista Metallicaa suosikkinaan pitävä saa tykätä.

Tähän vahva sama. Mutta todettakoon sen verran että itse pidän hyvin kyseenalaisesta Loadista kyllä. Tuota lukuunottamatta ei Metallica ole hyvää levyä saanutkaan ulos sitten Justicen (ja siinäkin on soundit päin vittua).

Harvassa ovat bändit, jotka eivät ole koskaan huonoa levyä tehneet, saatikka sitten paskaa biisiä.

 

[Rommeli]

Metallica on pystyyntuotettu albumi, metallimaailman easy listen -osaston lapsenryöstöäänite. Enter Sandmanissa on jopa täysin anteeksiantamattomasti äänitetty lasta.

Unohtamatta sitä faktaa, että kyseisen biisin kitarariffi on melko härskillä tavalla "lainattu" eräältä suomalaisbändiltä. Vahinkokaan ei kelpaa selitykseksi, jos kertomukset Larsin uskomattoman kovasta kiinnostuksesta muiden bändien musiikkiin pitävät paikkansa. ;)

Ihan kova levyhän tuo on, muttei pärjää aikaisemmille kyllä alkuunkaan.

Ja aiheeseen sen verran, että Ozzyn paskin biisi voisi näin äkkiseltään ajateltuna olla Gets Me Through. Uudemmilta levyiltä löytyy varmaan heikompiakin esityksiä, mutten osaa nimetä tiettyjä biisejä. Ensimmäiseltä soololevyltä löytyy sitten No Bone Movies, josta en pidä, mutta Randy Rhoadsin vuoksi tuota ei voi pitää lähellekään paskimpana tekeleenä.

 

[Vintsukka]

Unohtamatta sitä faktaa, että kyseisen biisin kitarariffi on melko härskillä tavalla "lainattu" eräältä suomalaisbändiltä. Vahinkokaan ei kelpaa selitykseksi, jos kertomukset Larsin uskomattoman kovasta kiinnostuksesta muiden bändien musiikkiin pitävät paikkansa. ;)

Ei Excel ole suomalainen bändi.

 

[Ignoramus]

Deep Purple:
Mitzi Dupree(Youtube)
Kappale itsessään on jo täysin mitäänsanomatonta paskaa, siihen lyriikat ja Gillanin lauluosuus päälle ja tekelettä ei pysty enää edes kuuntelemaan.

Sabaton:
Counterstrike(Youtube)
Biisi on sinällään ihan ok, mutta sanoituksen voisi herra Brodén tunkea hanuriinsa. Suuri tahra Sabatonin muuten hienossa katalogissa.

 

[Hanhi]

Black Sabbathin pitkään historiaan mahtuu paljonkin paskaa, mutta otetaan tarkasteluun ensimmäiset viisi, timanttista studioalbumia. Kolme ensimmäistä, ei ainuttakaan hutia. Vol 4:n Changes ja FX paskaa, Sabbath Bloody Sabbathin Who Are You? -kipale myöskin paskaa. Aika hyvin, 42 kappaletta ja vain 3 huonoa.

PS. Changes -kappale varauksin. Eihän tuo nyt huono ole, mutta ei sovi levylle eikä yleensäkään Sabbathille.

 

[Silkkeri]

Sen sijaan Supermassive Black Hole ei oikein mua sytytä.

Tämä on kyllä ikuinen #1 itselläni jos puhutaan lempiyhtyeiden paskimmista biiseistä. En ole vielä tähän päiväänkään asti ymmärtänyt mikä tästä kappaleesta on saanut niin hypersuositun, täysin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos menevä rallatus. Tai, siis olisi jos se ei niin suosittuna putkahtaisi esiin joka tuutista aina Musesta puhuttaessa -> akuutti ärsytysreaktio aina kun kuulee osankin biisistä. Kai ne miljoona kärpästäkin ovat oikeassa että paskakin on hyvää.

Sen sijaan samalta levyltä toinen hittiasemaan kivunnut biisi, Starlight, on mielestäni lajityyppiinsä erinomaisen onnistunut kipale.

 

[Rommeli]

Ei Excel ole suomalainen bändi.

Moisesta en ole koskaan kuullutkaan, mutta Stone on kyllä ihan suomalainen. Kappale Get Stoned on julkaistu vuonna 1988, mikä on jo ennen tuota Excelin biisiä.

 

[teroz]

Aiemmin olin kirjannut ko. ketjuun Faster Discon olevan Faith No Moren paskin biisi. Ei kyllä pidä paikkaansa, aivan loistava biisi - näin se takki kääntyy. On tullut tuon jälkeen paljon kuunneltua Chuck Mosleyn aikaista Faith No Morea ja löydettyä niidenkin biisien hienous - joskin onhan siellä jotain kauheuksiakin joukossa. Joten nimetään uudeksi inhokiksi Anne's Song, en ymmärrä miten tästä leivottiin singlekin aikanaan.