Allekirjoitan täysin, että Mikkolan kyky organisoinnissa menee käytettävissä olevan materiaalin edelle, kun haetaan syitä koko kauden kujanjuoksulle.
En kuitenkaan väheksy sen merkitystä, kun johtavat pelaajat kotoutuvat ja vahvistukset pääsevät paremmin rytmiin. Varsinkin Atella on merkittävä rooli kokonaisuuden kannalta, vaikka hän on valitettavan yksinäinen esimerkki pelaajasta, joka pystyy nostamaan tasoaan tässä sekametelisopassa.
Sanon sen, että materiaalin lopullista potentiaalia ei ole vielä mitattu, vaikka sekin todnäk menee hukkaan, kun Mikkola saa huseerata. Lopputulos ehkä on paskaa kuten tähän mennessä, mutta ei välttämättä yhtä paskaa Aten, Sakun ja Kalaputaan ottaessa vastuuta, kun kauden lopullinen rosteri on kasassa. Sitä suuremmalla syyllä materiaalia ei voi syyttää, vaan Mikkolan eväät on syöty jo kauan sitten.
Ohtamaan käsi on ilmeisesti sen verran rikki, että huilia on tulossa kultajuhlien jälkeen.
Peli on ollut jo pitkän aikaa kuraa myös Ohtamaan ja Mäenalasen läsnäollessa, joten heidän puuttumisen taakse on mielestäni turha mennä. Ohtamaan läsnäolo parantaa luonnollisesti alivoimapeliä, mutta viisikkopelin puutteita hänkään ei pysty paikkaamaan.
Puolustus on kyllä liian heikohko jopa Ohtamaan kanssa. Tarvittaisiin lisää kamppailuvoimaa, mitä tämä Vitjazin kaveri olisi edustanut. Kauden kuvan mukaisesti vihkoon meni sekin.
Minä uskon, että tällä materiaalilla Kärpät olisi varsin kykenevä pelaamaan mitaleista. Harmillisesti työharjoittelijan palkkaamisen myötä tämä tavoite on utopiaa.
Tästä tulikin mieleeni se, kun Marjamäen lätkästä puhuttiin, että se on tylsää ja hidasta. Tänään Jalosen Leijonat osoitti jälleen kerran sen, että sillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Voitot ja menestyminen kiinnostavat suurta yleisöä.
Ainoa keino menestyä tällä kaudella on se, että Mikkolalle annetaan kenkää, ja herra X tulee ja yksinkertaistaa peliä niin, että puolustus lyödään aivan minttiin. Galimov saattaisi tykätä myöskin tästä ideasta, sen verran on mies turhautunut tuohon puolustuksen sekoiluun.