Meikäläistä puolestaan huolestuttaa tämänkaltaiset ketjut joilla pyritään tappamaan kiekkokatsomoiden puhtaasti tyhmä, idioottimainen, ajattelematon = tunteellinen käytös.
Itsellä tulee mieleen jokunenkin kerta kun on naama punaisena, silmät salamoiden ja sylki lentäen tullut huudettua ties mitä "saatananhomovittumäperkeletapansutseepra" -juttuja. Ei niin kovin rakentavaa, mutta ainakin se tulee tunteella.
Pelaajat ovat pelin tiimellyksessä niin tyhjäpäisiä, että vain hyvin yksinkertaiset neuvot kuten "jalatjalat", "luistelualuistelua", menevät perille. Matsissa todella mukana elävät katsojat vajoavat tälle samalle tasolle, josta johtuu nämä "hankirillitvitunpuusilmähomo" -huudot. Tunteet ajaa yli ilmaisukyvyn. Näitä pitäisi saada lisää. Meikäläistä lähinnä ärsyttää nämä pelejä analyyttisesti polvet ristissä ja kakkulat nenällä laiskan arvostuneesti istuvat katsojat, joille peli tuntuu olevan ydinfysiikan teoriakurssi.
Kaikki ihmiset eivät ole sanaseppoja, mutta onneksi vielä jotkut ihmiset vetävät homman reisille tunteella. Vaikkei ole sitten muuta sanottavaa kuin "seepralle heinää", niin parempi sekin kuin vieruskaverille "tiäksä meidän marjatta liitty viime viikolla pitsinnyplääjiin...." samalla kun paheksuu vieressä toisella puolella fanipaidassa istuvaa nuorta herrashenkilöä "-hei kaveri, viittiks olla vähän hiljempaa siinä vieressä, täällä ei kuule mitään."
Kiekkokatsomon pahimmat latteudet ovat siis ihmiset jotka ovat hiljaa, ehkä enintään naureskelevat ihmisille jotka ovat riittävästi messissä heittääkseen kommentin.
Mahdollisimman paljon "homo" ja "mä tapan sut" -huutoja, niin olen tyytyväinen. Se tarkoittaa että pelissä on fiilistä.