Lapset

[girlzilla]

Mitäs jatkoajan väki pitää ihan yleisesti ottaen lapsista?
Monilla teillä varmasti on lapsia, jotku teistä/meistä ovat vielä lapsia, mutta kaikilla varmasti löytyy joku mielipide.

Itse olen aina rakastanut pieniä lapsia, lapsenvahtinut varmaan kaikki Rööperin skidit läpi, ja muutenkin aina viihtynyt pienten lasten lähettyvillä.

Tuli mieleeni tämä aihe, kun olin tänään ensimmäistä päivää työharjoittelussa englanninkielisessä lastentarhassa, ja tykkäsin ihan hirveesti. Lapset on niin vilpittömiä ja todenmukaisia...Ja niin suloisia...:)

 

[Tommy]

Jos ei jompikumpi, sitten joskus, kahdesta tulevasta lapsestani ole poika, niin sitten adoptoin pojan.

:D

 

[Janos]

No tästähän juuri juteltiin hetkinen Girlzillan kanssa... ;)

Kyllähän mä lapsista pidän, tosin probleema on siinä, että ne ihan pienet koululaiset pelkää mua. Muuten kyllä ihan jees :rolleyes:

 

[Sistis]

Lapset ovat jees. Eivät tosin kuulu omiin suunnitelmiin vielä vähään aikaan. Ensin pitää valmistua, hankkia hyvä työpaikka, ja maksaa opintolaina pois. Nyt olen 22-vuotias, ehkä 30-vuotiaana...

Jaa niin, se tärkein, eli se lasten äiti pitää myös hankkia ennen sitä.

 

[Mai]

Pidän lapsista todella paljon, aina kurkistelen ihmisten vaunuihin ja rattaisiin kateellisena, ja ihastelen lehdistä julkkisten lapsia.Parasta lapsissa on vilpittömyys ja suora palaute, suloisuuden lisäksi.Omia lapsia on pakko saada sitten joskus, vaikka niistä suuri vastuu on ja lapsesta täytyy pitää huolta koko sen loppu elämä,mutta ei vielä lapsia, en halua vielä niin pysyvää sitoutumista.

 

[Anikos]

Ei se vilpittömyys ja suora palaute aina ole niin kovin suloista. Toisilleen lapset voivat olla niin julmetun julmia.. =/
Itse pidän lapsista, niin kauan kun ne eivät ole omia! =) Ei vaan, kai niitä joskus haluais itselleenkin. Aika sit näyttää suoko luoja niitä minun ilokseni...

 

[Kalkun rusakko]

Tällä hetkellä riittää lapsentekoharjoitukset.

 

[Diamond]

Girlzilla avas ketjun kivasta aiheesta. Joskus tulee ihan tippa silmään kun katselee pienten lasten touhuja. Ne todellakin osaa olla sulosia ja niin hellyyttäviä. Ja sitten tekee ne mitä tahansa, vaikka vähän ilkeetäkin niin ei niille pysty oleen vihanen.

Omia ei ole eikä tule vielä moneen vuoteen. Oon kuitenkin vielä sen verran nuori mies että taitaa olla parempi aikuistua ennen sitä. Vastuu on sen verran vakava että siinä pitää olla ehdottoman varma jos haluaa lapsen.

Tällä hetkellä riittää kun joskus huolehdin kolmesta sukulaispojasta. Vaippojen vaihtaminen ja moni muukin asia on ehtiny tulla tutuksi.

 

[vision]

Lapset ovat ihan mukavia silloin, kun ne ovat jonkun toisen ja nukkuvat. Varsinkin alle puheiän olevat pikkulapset saavat niskakarvat pystyyn. En ole vain vielä oppinut mitä hienoa on vauvoissa. Kärjistetysti ne eivät tee mitään muuta kuin huutavat, laskevat alleen ja haisevat pahalle. Ehkä sitten seitsemän vuoden kuluttua kolmenkympin kriisin iskiessä ymmärrän enemmän.

 

[Chip]

Mä just tänään totesin mun kaverille, että "onkohan mulla vauvakuume, kun kaikki pikkulapset on jotenkin niin ihania?". ;)

Pienet lapset ON ihania. Mä aina hoidan meidän tuttavien 2-vuotiasta, joka on aivan ihana. Lapsen luottamuksen kun voittaa, tuntuu se mahtavalta. Mä haluisin ainakin joskus tulevaisuudessa saada lapsia. Ennen lapsia pitäis vaan löytää se toinen osapuoli, joka siihen lapsentekoon tarvitaan...:)

 

[pernaveikko]

Viestin lähetti Sistis

Jaa niin, se tärkein, eli se lasten äiti pitää myös hankkia ennen sitä.

Se tasa-arvo... Naiset voi kyllä saada lapsia ilman, että niillä olisi varsinaisesti isää.

Miehetkin voi toki yrittää hankkia lapsia mielinmäärin. Naisella on aina oikeus aborttiin ja mistäs ne syntyvät lapset saisi itselleen. Oikeuden kautta mahdollisesti, mutta sekin on pitkä ja vaikea prosessi.

 

[Risa]

Lapset,...

...nuo hurmaavat pienet ihmiset, jotka kiertävät sinut sormensa ympärille ensimmäisellä katsellaan, hymyllään... ja olet mennyttä miestä!

Heti perheeseen saavuttuaan he alkavat dominoida kaikkea päivittäistä toimintaa, määrittelevät heräämisajat ja lähes pakottavat vanhemmat laatimaan "lukujärjestyksiä" siitä milloin on kenenkin vuoro tehdä sitä ja tätä kelloon katsomatta.

Vartuttuaan huomaat kuinka tiukoille sinut laitetaan päivittäisissä asioissa (kaupassa käynti etc.) ja sinun rakkauttasi koetellaan jokaisessa käänteessä, ole valpas ja kanna raskas vastuusi. "Rajat ovat rakkautta"!

Ei sinun tehtäväsi vanhempana ole olla lastesi "bestis", siihen kuoppaan älä astu. Sinun tehtäväsi on olla lapsellesi vanhempi, isä tai äiti, joka ei aina ole kiitollinen tehtävä, mutta hyvin hoidettuna palkitsee "vaivan" moninkertaisena takaisin!

Minulla on kaksi tytärtä, 15- ja 19-vuotiaat. Aloitin elämäni tärkeimmän urani siis hyvinkin nuorena. Kaikesta huolimatta, ainakin toistaiseksi, tunnen onnistuneeni tehtävässäni, kiitos tyttärieni!

P.S. vision! Et liene koskaan haistellut kylpypuhtaan vauvan päälakea? Minä en enää uskalla, ehkä sinunkaan ei kannata!?!

 

[pelimanne]

Pidan pienista lapsista aivan hulluna. Olen mieltynyt tummaihoisiin lapsiin. Mikaan ei ole niin hellyyttavan nakoinen, kuin noin 2-vuotias neekerilapsi. Mieleni tekisi adoptoida tummaihoinen lapsi, jos sita nyt ei tummaihoisen naisen kanssa niihin lapsentekopuuhiin paase.

 

[girlzilla]

Viestin lähetti pelimanne
Pidan pienista lapsista aivan hulluna. Olen mieltynyt tummaihoisiin lapsiin. Mikaan ei ole niin hellyyttavan nakoinen, kuin noin 2-vuotias neekerilapsi. Mieleni tekisi adoptoida tummaihoinen lapsi, jos sita nyt ei tummaihoisen naisen kanssa niihin lapsentekopuuhiin paase.

Minulla on siellä päiväkodissa 3 n. 2-vuotiasta tummaihoista lasta. Ne ovat kyllä jotenkin niin ihania, he ovat erilaisia kuin vaaleaihoiset lapset.

 

[ace]

Kolmenkympin kriisi rupee pikkuhiljaa iskeen päälle, mutta silti en oo toistaiseksi tajunnut mitä niin ihanaa niissä lapsissa on. Tällä hetkellä luulen että en tuu ikinä omia lapsia hankkimaan. Tosin kyllähän ne ajatukset voi tunnetusti muuttua hyvinkin nopeesti. Kaikki tämä siitä huolimatta ( tai siitä johtuen ) että teen kuitenkin viikoittain töitä lasten parissa. Oon ilmeisesti sen verran itsekäs että haluun elää elämäni vain itseäni varten.

 

[bisnesman]

Kyllähän tässä parin vuoden päästä voisi skidejä alkaa tekemään mutta en ole löytänyt tarpeeksi hyvää äitiehdokasta ja miehille ei taideta antaa YH-adoptiota.

Sitten jos jumala minulle lapsen suo, ostan pikkubisnesmanille IFK-paidan. Jos lapsi sitten alkaa tykkäämään muista joukkueista se hälle suotakoon, mutta mahdollisuus pitää antaa valita oikein ;)


nimim. eikös miehet ole yleensä nihkeitä hankkimaan jälkikasvua.

 

[mauri]

Ei ole, eikä tilata. Pidän kyllä lapsista, mutta en koe vanhemmuutta omakseni. Lapsissa koskettaa juuri vilpittömyys. Sukulaislapsissa on useampi "hyväsuinen" muksu, joten naurua on riittänyt...Niiden puolesta, jotka toivovat itselleen lapsia, ja saavat niitä - olen toki iloinen. Meillä on kuitenkin oma tapamme elää, ja toivoisin, että myös meidän ratkaisua kunnioitettaisiin. Vapaaehtoisesti lapsettomat ikävä kyllä "teilataan" aika usein, tai ainakin pidetään vähintään itsekkäänä. Meidän elämämme on kuitenkin hyvä näin.

 

[Murmeli]

Pikkulapset (lue: alle 7 vuotiaat) ovat hirveitä! Puhumattakaan useimmista heidän vanhemmistaan. Tässä näitä muutamia "kohokohtia":

- Äiti 2- vuotiaan kakaransa kanssa linja-autossa. Pentu kirkuu kuin tapettaessa ja äiti vain juttelee ystävättärensä kanssa päivän kauniista ja rohkeista. Ei elettäkään hiljentääkseen sitä huutavaa paskantuottajaa.

- Äiti 4- vuotiaan kakaransa kanssa linja-autossa. Pentu on sullottu vaunuihin sen vuoksi, että äiti pääsee matkustamaan ilmaiseksi. (Ainakin täällä äiti / isä lastenvaunujen + lapsen kanssa ajaa busseilla maksamatta) Kakara hyppää heti linjabiiliin päästyään penkille tai juoksentelee koko matkan linjuria ees taas. Vaunut ovat siis vain reksiviittana.

- Äiti 1-, 3- ja 6- vuotiaan kakaransa kanssa kaupassa. "Mä haluun karkkia! Osta mulle limsaa! Niina sai äsken jätskin enkä mä mitään! Sä oot ihan tyhmä!" ja tätä jatkuu niin kauan kunnes kaikki kääpiöt on palkittu käytöksestään karkkijätskisuklaavuorella.

Nämä ovat tällaisia ääritapauksia, jolloin meikäpojalla rajoittimet huutavat armoa.

Summasummarum. Lapset ovat ok, kunhan ovat muiden ja ennenkaikkea hiljaa.

Onneksi on tietysti poikkeuksia, sellaisia vekkuleita sanavalmiita vipeltäjiä, joiden touhuamista on joskus ihan mukava seurata.

 

[Jonna79]

Rakastan lapsia ihan yli kaiken. Tällä hetkellä on kaksi oikein läheistä lasta. Parhaan ystäväni 2-vuotias tytär ja reilun vuoden ikäinen kummityttöni. Varsinkaan heidän seurasta ei meinaa saada tarpeekseen. En malta odottaa heinäkuuta jolloin paras ystäväni saa toisen lapsensa ja minut on pyydetty sylikummiksi. Pääsee taas purkamaan omaa vauvakuumetta.

Ehkä vielä jonain päivänä tulen saamaan myös omia lapsia. Se on hartain toiveeni.

 

[Eisenhower]

Mulla on kolme hirmuisen rakasta lasta ja viimeinen pisarakin jo tiristetty eli neljäs on tulossa. Rokrok! Tämä on sitten vielä salaisuus. Vaan mihinkä se täältä torilta voisi levitä?

Koen hiukkasen pelottavana ajatuksen siitä, että lapset olisivat este uralle. En ymmärrä miten lapset ja työura voisivat sulkea toisensa pois. Oman elämäni laatu muuttui upealla tavalla esikoisen syntymän jälkeen. Hetkeäkään en antaisi pois, vaikka välillä on öitä valvottukin. En silti halua ketään syyllistää. Lapsettomuus voi olla oma valinta. Hyvä niin.

Älkää kuitenkaan puhuko soopaa siitä, että perheen ja lapsen hankkiminen vaikeuttaisi etenemistä työmaailmassa. Siihen en usko.

Ike

 

[BigRedBob]

Lapset on kivoja. Kun saisi talous- ja asuntoasiat vähän paremmalle mallille, niin voisihan niitä alkaa suunnittelemaan.

 

[mauri]

Viestin lähetti Eisenhower
Mulla on kolme hirmuisen rakasta lasta ja viimeinen pisarakin jo tiristetty eli neljäs on tulossa. Rokrok! Tämä on sitten vielä salaisuus. Vaan mihinkä se täältä torilta voisi levitä?

Koen hiukkasen pelottavana ajatuksen siitä, että lapset olisivat este uralle. En ymmärrä miten lapset ja työura voisivat sulkea toisensa pois. Oman elämäni laatu muuttui upealla tavalla esikoisen syntymän jälkeen. Hetkeäkään en antaisi pois, vaikka välillä on öitä valvottukin. En silti halua ketään syyllistää. Lapsettomuus voi olla oma valinta. Hyvä niin.

Älkää kuitenkaan puhuko soopaa siitä, että perheen ja lapsen hankkiminen vaikeuttaisi etenemistä työmaailmassa. Siihen en usko.

Ike

Onnittelut...salaisuudesta! ;)

On muuten mielenkiintoista, että vapaaehtoisesta lapsettomuudesta puhuttaessa aina joku keksii asettaa vastakkain lapset ja uran. Itse en vapaaehtoisesti lapsettomana ole sen kummemmin uraihminenkään; teen töitä mielelläni, mutta ei se ole elämäni tärkein elementti - ja uraihmistä minusta ei saa vääntämälläkään. "Elämäntapaintiaanikin" on lähempänä meikäläistä kuin uraihminen. En siis pidä tästä laspet vs. ura -asetelmasta. Sen avulla vapaaehtoisesti lapsettomat asetetaan ikävään valoon ja heidät tuomitaan muita itsekkäämmäksi. Itse en ole mennyt naimisiin lapsia varten, vaan vaimoni ja minun välisen rakkauden vuoksi. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanella valintojamme, eikä syyllistää. Pidän itseäni viisaana, että en hanki lapsia tavan vuoksi. Toisten ihmisten eteen voi laittaa muutoinkin itsensä likoon. Kaikki eivät ole isiä ja äitejä - eikä heitä tarvitse sen vuoksi syyllistää.

Ps. En muuten ymmärrä, miksi uraan panostavia ihmisiä syyllistetään omasta valinnastaan. Se on mielestäni yhtä paljon oikeudenmukaista, kuin vapaaehtoisesti lapsettomien tuomitseminen.

 

[Eisenhower]

Viestin lähetti mauri
On muuten mielenkiintoista, että vapaaehtoisesta lapsettomuudesta puhuttaessa aina joku keksii asettaa vastakkain lapset ja uran.
---
Ps. En muuten ymmärrä, miksi uraan panostavia ihmisiä syyllistetään omasta valinnastaan. Se on mielestäni yhtä paljon oikeudenmukaista, kuin vapaaehtoisesti lapsettomien tuomitseminen.

Hyvin puhuttu. Tuo ura vaan tulee usein perusteena sille, ettei lapsia hankita. Siksi toin sen esiin. On syitä ja on tekosyitä. Ura on mielestäni tällä kohtaa useimmissa tapauksissa tekosyy. Reilumpaa olisi sanoa syyksi yksinkertaisesti se, ettei halua lapsia, mutta ilmeisesti on luterilaisesti hyväksyttävämpää selitellä lapsettomuutta työllä ja sen asettamilla vaatimuksilla.

Toki mun omat asenteeni varmaan paistaa läpi. Itselleni työ ja ura on yksi edellytys hyvälle elämälle. Vain yksi edellytys. Vaan entäs, jos urasta tulee koko elämä? Minun arvomaailmassani se ei voi olla hyvä elämä.

Ike

 

[mauri]

Viestin lähetti Eisenhower


Hyvin puhuttu. Tuo ura vaan tulee usein perusteena sille, ettei lapsia hankita. Siksi toin sen esiin. On syitä ja on tekosyitä. Ura on mielestäni tällä kohtaa useimmissa tapauksissa tekosyy. Reilumpaa olisi sanoa syyksi yksinkertaisesti se, ettei halua lapsia, mutta ilmeisesti on luterilaisesti hyväksyttävämpää selitellä lapsettomuutta työllä ja sen asettamilla vaatimuksilla.

Toki mun omat asenteeni varmaan paistaa läpi. Itselleni työ ja ura on yksi edellytys hyvälle elämälle. Vain yksi edellytys. Vaan entäs, jos urasta tulee koko elämä? Minun arvomaailmassani se ei voi olla hyvä elämä.

Ike

Ystäväpiirissäni on muuten paljon sellaisia, jotka ovat saaneet aikaiseksi sekä työ- että kotirintamalla; eli ovat arvostettuja ammatissaan, edenneet uralla, saaneet kaksi lasta, harrastuksena on maraton...eli ovat ehtineet moneen. Sitten on meitä meikäläisiä, jotka eivät saa mitään aikaiseksi...heh. :D

 

[Mai]

Viestin lähetti AnHaKo
Ei se vilpittömyys ja suora palaute aina ole niin kovin suloista. Toisilleen lapset voivat olla niin julmetun julmia.. =/

Tietenkin lapset osaavat olla toisilleen julmia,mutta myös osoittavat avoimesti toisilleen jos pitävät toisistaan ja ovat vilpittömiä,eivät kieroja juonittelijoita(tosin ainakin osa pienistä tytöistä osaa olla juonisiakin).Lapset kertovat suoraan mistä pitävät eivätkä kiertele, se on mielestäni lapsissa suloista ja ihailtavaa.