Ted Raikas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Etupäässä siis olisi tarkoitus tässä käsitellä kyseisen pumpun loistavia huumorisarjoja, joista parhaimmat on onneksi saatu nyt DVD:llekin. Itse tuossa taannoin kävin Linnunpönttöboxin poistamassa, missä löytyy kolme ensimmäistä sketsisarjaa, mitä tekivät YLE:lle. Ensimmäisestä, eli Seitsemän Kuolemansyntiä, en ole edes ihan kaikkia juttuja aiemmin nähnyt joten ne oli vitseiltään minulle tuoreita ja yllätyksiä. Myönnettävä on, että nauroin melkein paskat housuun tuossa perjantaina, ei ole huumori vanhentunut yhtään, tuoretta edelleen, vaikka osa jutuista onkin toki hieman aikaansa sidottuja.
Nämä jätkät ovat aikoinaan tehneet todella tuoretta ja omalla omituisella anarkistisella tavallaan särmää sketsihuumoria. Aika kipeitäkin aiheita käsitellään surutta ja pokkana. Näitä jaksoja katsoessa tajuaa taas, miten alamaihin on suomalainen sketsihuumori onkaan valunut. Lapinlahden linnuissa nimenomaan tuo porukan laajuus avaa monia mahdollisuuksia ja voi kuvitella, kun tuollaisessa porukassa on fiksut päät iskeneet yhteen, niin tuloksiakin syntyy. Harva, jos kukaan tuossa sakissa on nyt suoranainen kuminaama ja superhauska koomikkona, mutta tilanteiden rakentelu sekä kekseliäisyys ja sanailu on niin ylenpalttisen loisteliasta, että puutteet esiintymispuolella voi unohtaa.
Pidän kaikista kolmesta sarjasta todella paljon, mutta keskimmäinen, eli Kahdeksan Maailman Ihmettä (1990) on silti lempparein ja ehein kokonaisuus. Huonoja jaksoja saa etsimällä etsiä, loistavia ikimuistettavia sketsejä riittää vaikka millä mitalla. Sketsijatkumotkin kantavat hyvin jakson toisensa jälkeen, kun mukaan mahtuu silti paljon yksilöllisiä tarinoita ja juttuja. Samaa ei voi sanoa monesta muusta sketsisarjasta, jotka ratsastavat pelkästään samoilla hahmoilla ja tilanteilla.
Hannu Lemola, Pekka Hedkrok, Heikki Salomaa, Mikko Kivinen, Markku Toikka, Tapio Liinoja, Timo Eränkö, Matti Jaaranen ja Kuudesti Laukeavassa mukaan tullut V-P Oinonen on kyllä porukkana eräs parhaita suomalaisessa huumorissa. Loistava tiimi persoonallisia jehuja joiden päästä on irronnut kullanarvoinen palanen huumoria, jolla kyllä on ollut oma vaikutuksensa omaan henkilökohtaiseen huumorimaailmaani. Kun pikkupoikana jo miesten toilailuille hekottelin päivät pitkät VHS-tallenteita tiiraillen, vaikka silloin osaa jutuista ei varmaan täysin tajunnutkaan.
Kultainen pala suomalaisen huumorin historiaa sisältää tämä boxi ja tyyriistä hinnasta huolimatta erittäin kannattava ostos.
"Heitä homo voltti! Entä mitä muuta Turkuun kuuluu?!"
Nämä jätkät ovat aikoinaan tehneet todella tuoretta ja omalla omituisella anarkistisella tavallaan särmää sketsihuumoria. Aika kipeitäkin aiheita käsitellään surutta ja pokkana. Näitä jaksoja katsoessa tajuaa taas, miten alamaihin on suomalainen sketsihuumori onkaan valunut. Lapinlahden linnuissa nimenomaan tuo porukan laajuus avaa monia mahdollisuuksia ja voi kuvitella, kun tuollaisessa porukassa on fiksut päät iskeneet yhteen, niin tuloksiakin syntyy. Harva, jos kukaan tuossa sakissa on nyt suoranainen kuminaama ja superhauska koomikkona, mutta tilanteiden rakentelu sekä kekseliäisyys ja sanailu on niin ylenpalttisen loisteliasta, että puutteet esiintymispuolella voi unohtaa.
Pidän kaikista kolmesta sarjasta todella paljon, mutta keskimmäinen, eli Kahdeksan Maailman Ihmettä (1990) on silti lempparein ja ehein kokonaisuus. Huonoja jaksoja saa etsimällä etsiä, loistavia ikimuistettavia sketsejä riittää vaikka millä mitalla. Sketsijatkumotkin kantavat hyvin jakson toisensa jälkeen, kun mukaan mahtuu silti paljon yksilöllisiä tarinoita ja juttuja. Samaa ei voi sanoa monesta muusta sketsisarjasta, jotka ratsastavat pelkästään samoilla hahmoilla ja tilanteilla.
Hannu Lemola, Pekka Hedkrok, Heikki Salomaa, Mikko Kivinen, Markku Toikka, Tapio Liinoja, Timo Eränkö, Matti Jaaranen ja Kuudesti Laukeavassa mukaan tullut V-P Oinonen on kyllä porukkana eräs parhaita suomalaisessa huumorissa. Loistava tiimi persoonallisia jehuja joiden päästä on irronnut kullanarvoinen palanen huumoria, jolla kyllä on ollut oma vaikutuksensa omaan henkilökohtaiseen huumorimaailmaani. Kun pikkupoikana jo miesten toilailuille hekottelin päivät pitkät VHS-tallenteita tiiraillen, vaikka silloin osaa jutuista ei varmaan täysin tajunnutkaan.
Kultainen pala suomalaisen huumorin historiaa sisältää tämä boxi ja tyyriistä hinnasta huolimatta erittäin kannattava ostos.
"Heitä homo voltti! Entä mitä muuta Turkuun kuuluu?!"