Ja vielä lopuksi jos joku havaitsi tuota turhautumista niin johtuu ehkä siitä että myöhemmin olisi tarkoitus hakea yrityslainaa että saisi taksifirman pystyyn, mutta jos ei saa parin tonnin lainaa niin tiedä sitten. Eikä tarkoitus olisi vuolla tuohta vaan että jatkossa saisi enemmän tehtyä omalla aikataululla kun fibromyalgia, testohoito jne.. vaivojen takia vaihtelee olotila päivänkin sisällä ettei vuorotyöt oikein sovi. Koittanut nyt kuitenkin pinnistellä että saisi yli työttömyyskorvauksen ettei tarvitse kotona makoilla kuten edelliset 15v. Tuli ehkä pitkää tekstiä mutta halusin avata kuviota vähän enemmän.
Tuntuu vähän pahaltakin olla näin suorapuheinen, mutta toivottavasti et ota nokkiisi.
Mutta ajattele asiaa sen potentiaalisen rahoittajan kautta. Sulla on olematon työhistoria, ei mitään vakuuksia lainalle, ja sen sijaan että vakuuttaisit ajavasi taksia 24/7 maksaaksesi lainan pois, on tarkoituksena valikoida työajat ja esim yöt on poissuljettu. Ja minä en siis syitä epäile, ymmärrän täysin ne. Mutta jos minä olisin tekemässä sitä mahdollista lainapäätöstä, niin ei tuossa ole yhtäkään seikkaa, joka puoltaisi positiivista päätöstä.
Toinen asia on sitten se, että harvemmin taksit ovat mitään muutaman tonnin räpsyjä, vaan puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Ei kukaan halua 89 vuoden Corollan kyytiin.
Ja jos sulla olisi valmiiksi mietittynä liiketoimintasuunnitelmaa, alustavia laskelmia ja muita, niin voisin auttaa ja katsoa ne läpi, että onko siellä jotain "hälyyttävää" tai mitä olet ehkä unohtanut. Mutta jos koko liiketoiminta on mallia "haetaan yrityslainaa ja ajellaan taksia omien aikataulujen mukaan", niin ei siinä ole mitään järkeä. Olet pahimmillaan korviasi myöten kusessa, ja siinä menee talous vitulleen lopullisesti.
Arvostan kovasti tuota, että haluat nousta tuosta tilanteesta ja tehdä töitä. Mutta en usko, että yrittäjyys on sinun tilanteessa oikea ratkaisu.