Norosen myötä sanoisin, että induktioliesi on hankittu. Kaikki ainekset on koossa, vähän chiliä ehkä uupuu liemestä... mutta se tarvittava potku syntyy Hirso-Hade yhteistyöstä ja Jalonen on kokannut aikaisemminkin Michelin-tason keittiössä. Ei ole syytä huiskia randomilla liemeen mitään enempää.
Jesh! Nyyperi on täyttänyt (keittiö-) laatikkonsa erinomaisesti verrattuna viime vuoteen, jolloin tämä meidän Michelin-kokki joutui duunaamaan safkaa ahtaassa keittonurkkauksessa, josta puolet astioista puuttui, hella oli rikki ja osa raaka-aineista pilallisia - kiitos edellisen sisäänostajan, joka oli dyykannut ainekset Tallinan Mustamäen torin roskiksesta, ja siltikin hintaa tuli saman verran kuin Stockan Herkussa.
Sitä edellisellä kaudella köksässä hääräsi ulkomainen vege-kokki, joka tunnettiin aikoinaan pihvilihan suurkuluttajana. Ymmärrettävästi yleisö ei digannut äijän kokkaamista rehuista. Vegetaristia edeltänyt tyyppi veti ruoan flambeeraukseen tarkoitetut viinakset huiviin saman tien, kun ne tuotiin keittiöön, eikä onnistunut umpijurrissa keittämään edes vettä, vaan poltti senkin pohjaan.
Sitä edellinen kokki oli tottunut operoimaan vanhalla puuhellalla, mutta tyyppi kävi potkimassa kilpailevien kokkien sähköhellat paskaksi ja puntit olivat jälleen tasan. Kaikki näytti hyvältä siihen asti, kunnes surullisen kuuluisa sisäänostaja lahjoitti yrttisuolan naapurin kokille, joka oli unohtanut sen omalta ostoslistaltaan. Tarkoitus oli hankkia tuoretta oreganoa, mutta viiksihemmoa fuulattiin oikein urakalla, ja oreganon sijasta saatiin edellisvuotista tilliä, joten nakkipiirakka ei kelvannut enää koirillekaan.
Edellinen kokki oli alansa huippumiehiä, keittiö huippuluokkaa, raaka-aineet ensiluokkaisia ja kaiken piti olla valmista nakkikekkereitä varten. Harmi vain, että jauhot pääsivät kastumaan, jolloin piirakkataikinasta tuli ikävän klimppistä eikä piirakka kypsynyt kunnolla uunissa.
Tää on mun IFK!