Helvetti kun on kausarista jo virta loppu, onneksi lippua jonottaessa ei myöhästymistä tullut kuin puoli minuuttia ja ehdin nähdä myös Sportin salamamaalit erän alussa. Fastasasharkin tavoin hienoa tifoa piti ihailla jonosta käsin, toivottavasti tulee kuvia myöhemmin kotisivuille.
Tämäniltaisessa oli kaikkea mitä kunnon hockey nightilta voi odottaa; maaleja,upeita torjuntoja, pelin hallinnan vaihtumista, kuumia tunteita ja paljon yleisöä. Mitä muuta enää tarvitaan?
Jokohan muuten Jukureiden maalilla vaihtuu valta? Oli kyllä muutama uskomaton koppi/venytys Tillaselta toisessa ja varsinkin kolmannessa erässä, jossa viimevuotinen joukkuekaveri Erholtz sai hämmästyksekseen todeta vetonsa parista metristä päätyvän jo maihin menneen Tillasen hanskaan. Reunanen ei oikein päässyt peliin kunnolla mukaan kun tilanne oli jo kaksi-nolla, veikkaan että Tillanen aloittaa seuraavassa Jukureiden matsissa.
Toinen erä oli Jukureiden selvähköä hallintaa, Sportin vastaavasti koomaillessa avauspelinsä kanssa, ja sotkivathan jäähytkin tietenkin omaa peliä. Purkukiekoissa omasta päästä on edelleen suuria ongelmia, viivan yli ei sitä kiekkoa tahdota saada millään kun on omassa päässä paha paikka. En nyt välttämättä mitään pitkän kiekon roiskintaa peräänkuuluta, mutta vähän apinan raivoa pitäisi noihin purkuihin saada.
Kolmas erä, Sportin lähes täydellistä hallintaa. Ja mikä parasta, MacNeilin ja Laitisen maalit olivat oikein tekemällä tehtyjä ja vielä tasakentällisin. Voisi sanoa että molemmat roikkuivat ilmassa, varsinkin tuo Erholtzin paikka oli se niinsanottu tuhannen taalan arvoinen.
Kolmannessa erässä myös kulmaväännöt kääntyivät Sportille, päinvastoin kuin parissa ensimmäisessä erässä joissa Jukurit pelasi kulmissa hieman yllättäen vahvemmin kuin Sport.
Mutta Jukurit ei olisi Jukurit jos ei vielä viimeisen puolen minuutin aikana järjestetä kunnon mylläkkää maalille, ilman molaria tietenkin. Monesti on sarvipäät tällä kaudella vastaavassa tiukassa paikassa onnistunut ja pari vaarallista laukausta nähtiinkin viime sekunneilla, onneksi Höylä oli mies paikallaan.
Jos Jukureilla joku kriisi on päällä, ei siitä ainakaan tänään näkynyt merkkiäkään. Lehtonen löysi Laakson oikealta laidalta ihan entiseen malliin, tällä kertaa ei ollut onni myötä.
Hienoa. Luulen että näistä kahdesta kärkijoukkueiden kohtaamisesta peräjälkeen tämä oli se vaikeampi, mutta selvyys tähän saadaan sitten ensi perjantaina.