Kommentteja pelistä
Kolme pistettä olisi ollut otettavissa hivenen terävämmällä viimeistelyllä, pahin jäätyminen kävi Savinaiselle avopaikassa. Tuomarityöskentely oli ihan mukiinmenevää, muutama jäähy jäi viheltämättä, mutta en näkisi, että kovin epätasaisesti. Linjamiehet tosin kunnostautuivat taas aloittajan vaihtajina. Pakko sanoa, että ihan joka kerta en bongannut sitä virhettä, kun SaiPan aloittajalle todettiin, että "te voitte lähtee".
Sitten muutama yksityishuomio. Hostikka pelasi ihan hyvän pelin, kunnes jäähyllään ratkaisi pelin Ässien eduksi. Jos meinaa katkeruutta puskea pintaan, kannattaa muistaa, että Ässien maalilla oli vastaava tilanne toisessa erässä, siinä Iliakis otti lämpöä, Ryntään Jussi ei alkanut leipoa ketään turpaan.
Toporowskilla riitti kerrottavaa tuomareille, siinä olikin sitten parhaat suoritukset. Ne tilanteet Topper hoiti kunnialla kuin kanadalainen konsanaan, ryhdissä ja arvokkaasti. Muutama hyvä kiekon alueelle tuonti toki nähtiin.
Pauli Levokari pelasi ihan ok pelin, kerran pääsi tälläämään maskitta suoraan 100-0 aloitusvoitosta, mutta Jussin kinnas kävi jopa alpomaisen teatreaalisesti. Levokari kesti hiillostelun, tosin lopun kymppi meni ohitse, kun piti kiiruhtaa tervehtimään yhtä ystävää heti pelin jälkeen, joten poistuin Fakiirin iskettyä limpun verkoon.
Sitten Porin kuulumisiin. Luomalan luulin tehneen sen avausmaalin, mutta kai se Uusitalon veto sitten pakin jalasta meni. Luomala raatoi keulakuvana, mutta koko joukkue jotenkin taisteli aika raivokkaasti. Alivoimilla tämä korostui, Kuparisen blokit, itsensä uhraava pelaaminen lämmittää patasydäntä kummasti. Sillä saa jopa anteeksi muutaman hyökkäyspään tyhmyttelyn. Syöksypurut alivoimalla olivat komeita muutamaan otteeseen.
Uusitalo oli lempinimensä mukaisesti energia-Ville. Hauskin tilanne oli, kun jäähystään jonkun viimeiset 15 s. seisoi aitiossa ja ihan tärinässä pomppi ja hyppi siinä ovella. Vähän meni pari kertaa sähläämiseksi, mutta mitään isoa katastrofia ei tullut. Jopa Tero Määttä voitti yhden luistelukilpailun ja pystyi näin ollen mailallaan peittämään vedon hyvästä paikasta.
Jyrkkiö pelasi myös ihan ok peliä, tosin on sanottava, että nyt ei nähty vastustajan valmentajien aiemmin kehumaa nopeaa kääntöpeliä. Pakit pelasivat rauhassa, toki monesti aivan oikein, mutta jotenkin nyt ei haluttu syöttää liikkeeseen. Lisäksi meidän kiekollisten pakkien piti toteuttaa pakkomiellettään tuoda kiekko yli sinisen silloinkin, kun olisi yhtä hyvin tai jopa paremmin voinut antaa laiturille liikkeeseen. Seisovilla jaloilla (pysähtyneenä siniselle, ettei ole paitsiossa) on 5-5 pelissä vaikea jatkaa tilanteen luomista. Jyrkkiöstä muuten sen verran, että yhden tilanteen rakensi hienosti tooodella vaikeasta syötöstä pitäen siniviivan komealla sisäsyrjällä. Jos tarvitsee pelituntumaa, niin MuSaan vaan noilla otteilla. Se oli komea suoritus.
Ylivoimalla jatkoajalla tuli Jessen mustempi hetki. Ymmärrän, että 0+4:stä boostia itseluottamukseen saanut junnu haluaa ratkaisijan viittaa, mutta malttia oppii pelien myötä, jos oppii. Kolme kertaa yritti suoraa vetoa, ensin suoraan päin, sitten blokkauksesta taivaisiin. Jos oikein näin, Kivenmäki kävi jotain sanomassa Jesselle kolmannen kerran jälkeen, siis juuri ennen omaa ratkaisevaa maaliaan. Näitä pois, eli malttia peliin, niin hyvä tulee. Pelaamalla sitä saa lisää. Nyt tärkeintä oli, että paine pysyi alueella.
Piros oli tehdä maalin, väläytteli taas, mutta on liian kallis tasoonsa nähden. Jakaa tosin paikkoja, joita ammattilaiset tuhlaajapojat hutkivat seinille. Fakiiri laukoi, Piros laukoi, luulin tulleeni väärään peliin. Kivenmäki jopa taklasikin, eikä tullut kuin yksi kiukkujäähy. Lisäksi oli tasavajaalla melko alhaalla, oikeasti auttamassa pakkeja. Sokerina pohjalla jatkoaikamaali ja hyökkäyspäässä muutama näyttävä suoritus kiekon kanssa.
Rynnäs otti muutaman maagisen torjunnan, huikein taisi olla se pomppiminen 3-4 peräkkäisen vedon eteen muistaakseni toisessa erässä.
Kolme pistettä olisi ollut otettavissa hivenen terävämmällä viimeistelyllä, pahin jäätyminen kävi Savinaiselle avopaikassa. Tuomarityöskentely oli ihan mukiinmenevää, muutama jäähy jäi viheltämättä, mutta en näkisi, että kovin epätasaisesti. Linjamiehet tosin kunnostautuivat taas aloittajan vaihtajina. Pakko sanoa, että ihan joka kerta en bongannut sitä virhettä, kun SaiPan aloittajalle todettiin, että "te voitte lähtee".
Sitten muutama yksityishuomio. Hostikka pelasi ihan hyvän pelin, kunnes jäähyllään ratkaisi pelin Ässien eduksi. Jos meinaa katkeruutta puskea pintaan, kannattaa muistaa, että Ässien maalilla oli vastaava tilanne toisessa erässä, siinä Iliakis otti lämpöä, Ryntään Jussi ei alkanut leipoa ketään turpaan.
Toporowskilla riitti kerrottavaa tuomareille, siinä olikin sitten parhaat suoritukset. Ne tilanteet Topper hoiti kunnialla kuin kanadalainen konsanaan, ryhdissä ja arvokkaasti. Muutama hyvä kiekon alueelle tuonti toki nähtiin.
Pauli Levokari pelasi ihan ok pelin, kerran pääsi tälläämään maskitta suoraan 100-0 aloitusvoitosta, mutta Jussin kinnas kävi jopa alpomaisen teatreaalisesti. Levokari kesti hiillostelun, tosin lopun kymppi meni ohitse, kun piti kiiruhtaa tervehtimään yhtä ystävää heti pelin jälkeen, joten poistuin Fakiirin iskettyä limpun verkoon.
Sitten Porin kuulumisiin. Luomalan luulin tehneen sen avausmaalin, mutta kai se Uusitalon veto sitten pakin jalasta meni. Luomala raatoi keulakuvana, mutta koko joukkue jotenkin taisteli aika raivokkaasti. Alivoimilla tämä korostui, Kuparisen blokit, itsensä uhraava pelaaminen lämmittää patasydäntä kummasti. Sillä saa jopa anteeksi muutaman hyökkäyspään tyhmyttelyn. Syöksypurut alivoimalla olivat komeita muutamaan otteeseen.
Uusitalo oli lempinimensä mukaisesti energia-Ville. Hauskin tilanne oli, kun jäähystään jonkun viimeiset 15 s. seisoi aitiossa ja ihan tärinässä pomppi ja hyppi siinä ovella. Vähän meni pari kertaa sähläämiseksi, mutta mitään isoa katastrofia ei tullut. Jopa Tero Määttä voitti yhden luistelukilpailun ja pystyi näin ollen mailallaan peittämään vedon hyvästä paikasta.
Jyrkkiö pelasi myös ihan ok peliä, tosin on sanottava, että nyt ei nähty vastustajan valmentajien aiemmin kehumaa nopeaa kääntöpeliä. Pakit pelasivat rauhassa, toki monesti aivan oikein, mutta jotenkin nyt ei haluttu syöttää liikkeeseen. Lisäksi meidän kiekollisten pakkien piti toteuttaa pakkomiellettään tuoda kiekko yli sinisen silloinkin, kun olisi yhtä hyvin tai jopa paremmin voinut antaa laiturille liikkeeseen. Seisovilla jaloilla (pysähtyneenä siniselle, ettei ole paitsiossa) on 5-5 pelissä vaikea jatkaa tilanteen luomista. Jyrkkiöstä muuten sen verran, että yhden tilanteen rakensi hienosti tooodella vaikeasta syötöstä pitäen siniviivan komealla sisäsyrjällä. Jos tarvitsee pelituntumaa, niin MuSaan vaan noilla otteilla. Se oli komea suoritus.
Ylivoimalla jatkoajalla tuli Jessen mustempi hetki. Ymmärrän, että 0+4:stä boostia itseluottamukseen saanut junnu haluaa ratkaisijan viittaa, mutta malttia oppii pelien myötä, jos oppii. Kolme kertaa yritti suoraa vetoa, ensin suoraan päin, sitten blokkauksesta taivaisiin. Jos oikein näin, Kivenmäki kävi jotain sanomassa Jesselle kolmannen kerran jälkeen, siis juuri ennen omaa ratkaisevaa maaliaan. Näitä pois, eli malttia peliin, niin hyvä tulee. Pelaamalla sitä saa lisää. Nyt tärkeintä oli, että paine pysyi alueella.
Piros oli tehdä maalin, väläytteli taas, mutta on liian kallis tasoonsa nähden. Jakaa tosin paikkoja, joita ammattilaiset tuhlaajapojat hutkivat seinille. Fakiiri laukoi, Piros laukoi, luulin tulleeni väärään peliin. Kivenmäki jopa taklasikin, eikä tullut kuin yksi kiukkujäähy. Lisäksi oli tasavajaalla melko alhaalla, oikeasti auttamassa pakkeja. Sokerina pohjalla jatkoaikamaali ja hyökkäyspäässä muutama näyttävä suoritus kiekon kanssa.
Rynnäs otti muutaman maagisen torjunnan, huikein taisi olla se pomppiminen 3-4 peräkkäisen vedon eteen muistaakseni toisessa erässä.