Omat analyysit:
KalPa:
Mielestäni pelikuva oli varsinkin ensimmäisessä erässä samankaltainen kuin joulukuun TPS-pelissä Salakin silloiseen ulosajoon saakka. Hienoinen hallinta, mutta tepsillä oli vaarallisia paikkoja enemmän. Samankaltainen tässä sillä varauksella, että tuolloin Salak ennätti jo ennen ulosajoaan ottamaan pari-kolme huippukoppia, nyt niitä ei tarvinnut oikeastaan esittää koko pelissä.
Yritystä ja tahtoa minun mielestäni meillä pelissä oli. Ehkä pelikuvaan käy hyvin valmentajan kommentit pelin jälkeen väsymyksestä. Jotenkin jäi sellainen fiilis (huomatkaa syväanalyysin taso ;-) ), että turhautuminen hiipi puseroon pikku hiljaa. Toisesta erästä selvittiin kunnialla ja maltilla tepsi-painostuksesta, mutta tämä ei kantanutkaan hedelmää kolmannen erän omassa hallinnassa.
Kokonaisuudessaan peli oli totutulla tasolla vain ajoittain. Tosin kolmannen erän viisi viimeistä minuuttia välillä jopa huimaa pyöritystä. Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä. Kuvaavaa on se, että jatkoajan 3-1 yv-hyökkäyksestä ei saatu edes laukausta aikaiseksi - näytti tuossa vaiheessa Öberg aika väsyneeltä kaverilta, hyvä ettei maila tippunut kädestä. (Tosin muuten kaveri pelasi odotuksiin nähden lupaavasti)
TPS:
Kentällisistä jäi mieleen Vahalahti - Johnson - Venäläinen ja Erkinjuntti - Uusikartano - Hannus. Näistä jälkimmäinen näytti vaarallisemmalta ja sai useamman pyörityksen KalPan päätyyn, mutta ensimmäinen osoittautui tehokkaammaksi. Liekö vaikutusta sillä, että se pelasi suoraviivaisemmin maalille.
Työmoraali oli hyvällä tasolla ja koko kentällisen yhteistyö toimi tiiviinä pakettina. Siinä oli nähdäkseni kentän keskikaista 1-2-2 miehityksellä kohtuullisen tukossa, joten sinällään luonnollistakin, että KalPan hyökkäykset ajautuivat kulmiin.
Kuten aiemmin sanottu, mielestäni koko pelin aikana tepsillä oli vaarallisemmat paikat, jos KalPalla jonkinlaisia paikkoja olikin enemmän.
Tuomarit:
En tiedä, välillä Henriksson ja Toivola vetävät hyvin, mutta pelin sisällä tulee aika usein (siis niin usein kuin olen jompaa kumpaa nähnyt) ihan käsittämättömiä jäähyjä tai niiden viheltämättä jättämisiä. Edellisessä Hifk-pelissä ihan samanlaista - siis Henrikssonilta. Hannu ei välillä vihellä ihan silmien edessä tapahtuvaa selvää rikettä ja sitten välillä vedetään äijä jäähylle hipaisuista niin, että Hannu on itse vähintään kymmenen metrin päässä.
Tässä pelissä ihmeellisin oli eka erän Öbergin saama koukkausjäähy keskialueella. Kaverin maila kopsahti takakarvauksessa tepsiläisen olkapäähän ilman että siitä seurasi vauhdin hidastumista saatika kiekon menetystä. Ja Hannu pisti kaverin istumaan koukkaamisesta. No täälläkin on jo kerrottu, että kolmannessa erässä sai hieman enemmän kuin pelkästään hipaista puolin ja toisin.
Tämä linjan vaihtelu on mielestäni tuomareilta vaarallista peliä, koska siinä saattaa tahtomattaan joutua pelin ratkaisijaksi, mikä ei varmaan ole tuomareiden toiveissa. Nytkin näin meinasi käydä. Kun kolmannessa erässä ei vihelletty tepsiläisille jäähyjä, niin jatkoajalla puolestaan KalPan saama 3-1 yv-hyökkäys lähti liikkeelle ihan samankaltaisesta rajatapauksesta. Erkinjuntilta riistettiin kiekko hyökkäyssinisen tuntumassa tavalla, joka olisi saanut mahdollisesti Suikkasen syyttämään tuomareita, jos KalPa olisi seuranneesta hyökkäyksestä maalin tehnyt. No ei tehnyt, vaikka virheistä (tässä tapauksessa sekä Erkinjuntin itsensä ajamisesta liian ahtaaseen paikkaan - juuri siksi tämä oli mielestäni rajatapaus - että tuomareiden tulkintalinjasta) pitäisi rankaista.
Tapaus Kiiskinen - Salak:
Näitä tulee. Oma näkemykseni/mielikuvani on, että siinä oli tepsiläinen Kisun selässä, kun Kisu lähti hakemaan riparia ja Salak liukui torjunnassaan näiden kahden linjalle maalivahdin alueen ulkopuolella. Törmäys ja Kisulle ryntäysjäähy. Oliko ottelun tuomarilinjaan nähden oikeudenmukaisesti vihelletty, voidaan olla montaa mieltä. Olisinko itse katsonut tilanteen jäähyn arvoiseksi, jos vastaava olisi tapahtunut Oksan kohdalle? En olisi varmaan vastustellut. Näitä tulee.