Heittikö Turtiainen Gordie Howe hat-trickin vai oliko se edes mikään tappelu?
Meinasi olla tappelu. Hifkin mies ajoi Turtiaisen Riksmanin päälle, jolloin Söde huomasi hyvän kohdan päästä aikaisempaan suihkuun ja meni tökkimään. Turtiaisella oli koko pelin ajan ihan äärettömästi latausta, ja mielestäni hän tiputtikin ekana toisen hanskansa ja alkoi lyödä. Sen jälkeen kun Söde huomasi, että junnuhan pistää vastaan, tippui Södeltäkin hanskat. Ikävä kyllä tässä vaiheessa Turtiaisen mieleen oli jo kerennyt tulemaan valmennusjohdon tappelukielto, ja homma meni nyhjäämiseksi.
Pallokerhon tappelukielto näyttää kerta kerran jälkeen ilmeisemmältä, ja se aiheuttaa allekirjoittaneelle hieman mielipahaa, vaikka peli muuten mallikasta onkin. Esimerkiksi Puustinen-Kankaanperä tilanteesta jäi vähän huono maku. Puustinen kuitenkin tökki itsekin siinä tilanteessa poikkarilla, vaikka tiesi todennäköisesti mitä tuleman pitää. Ja kun otetaan huomioon, että Juuso ei olisi ollut aivan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, ja toisekseen peli oli jo taputeltu, niin mielestäni siinä voisi mielummin laittaa vastaan ja ottaa sitten vaikka kunniakkaasti turpaan, kuin heittää pystykilpparit. Toki tämä on vain oma vaatimaton mielipiteeni. Nämä tämän pelin tilanteet lisättynä kauden aikaisempiin suorituksiin vakuuttavat minut valmennusjohdon asettamasta tappelukiellosta. Tätä mieltä olen, kunnes minulle toisin todistetaan.
*************
Itse pelistä on kokolailla kaikki sanottu. Kerhon nelonen oli huikea ja mielestäni olisivat ansainneet enemmän ylivoima-aikaa siihen loppuun. Myös muut kentät pelasivat omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kolmosketjun muka-vaisua esitystä joku valitteli, mutta itse olen sitä mieltä, että ei kolmosen kai ihan joka pelissä tarvitse olla meitin ratkaiseva kenttä.
Hifkistä parhaiten mieleen jäi Lennart Petrell, joka oli hyvällä pelipäällä. Pari maalisyöttöä ja alivoimalla mies tuntui olevan kokoajan jäällä tehden hyvää työtä, vaikka lopulta kolme ylivoimamaalia menikin. Lisäksi tietysti väkevä fyysinen presenssi läpi ottelun, joka turhautuneenakin pysyi suht hyvin hanskassa pelin loppupuolella. Erikoismaininta Männikköön kohdistuneesta taklauksesta ottelun alussa, joka oli mielestäni malliesimerkki hyvästä, kovasta niitistä. Lennu näki taklattavan olevan kääpiö, ja sen sijaan, että olisi mennyt tilanteeseen akibärimaisesti täysin pystyssä kyynärpää pään kohdalla, Lennu veti itsensä jonkin verran kyykkyyn ja tähtäsi olkapäänsä Männikön rintaan. Tuloksena nätti pommi ja todennäköisesti kevyttä palkeiden tyhjentymistä Männiköllä, mutta ei kuitenkkan mitään valitettavia isompia vammoja.
