Kauden kotiavaus on takana, eikä tarvinnut mieli maassa lähteä kävelemään vesisateeseen. Taistelun tuloksena kaksi pistettä saldoon lisää lämmittää mieltä, kun katsoo, mikä porukka jäi jyrän alle kolmannessa erässä. Toinen toistaan hurjempia nimiä lukee miesten selässä, mutta pieni Lukko ei antanut periksi.
1. erä
Hallinnallisesti Jokereiden erä. Lukolta puuttui selvästi agressiinen karvauspeli, ja hyökkäyksiä otettiin vastaan keskialueella ikäänkuin katsellen, mitä miljoonamiehet kiekon kanssa tekevät. Sanoisinko,että turhaa vastustajan kunnioittamista, johon nykyliigassa ei voi sortua. Erässä nähtiin kolme maalia, jotka olivat tavallaan kaikki samanlaisia siinä mielessä, että ylivoimalla maalivahti torjuu vedon, mutta pakit eivät siivoa kiekkoa, vaan vastustaja iskee kiekon verkkoon välittömästi. 5vs5 pelissä oli molemmilla omat vähäiset paikkansa, mutta maalivahdit olivat niissä hienosti ajantasalla.
2. erä
Maaliton erä, jossa maalivahdeille kyllä kertyi enemmän torjuntoja, mitä töitä oli. Ylivoimapelissä Jokerit oli edelleenkin parempi osapuoli, vaikkei maalia saaneetkaan. Osaltaan tähän yv:n paremmuuteen vaikutti Lukon passiivinen av-pelaaminen, joka täytyy tulevaisuudessa muuttua aktiivisemmaksi.
3. erä
Erä alkoi Saarenheimon jäähyn hyvällä tapolla, mutta sitten kävi se klassinen virhe, ja linjurit huomasivat yhden ylimääräisen sinipaidan jäällä. Välittömästi uusi kaksiminuuttinen, jota Jokerit ei jättänyt käyttämättä, ja 1-3 seisoi taululla. Seuraavassa vaihdossa tulleen tyhmän Kauppisen jäähyn ansiosta Lukko sai heti mahdollisuuden kaventaa, muttei onnistunut kuitenkaan. Toni Virta seuraavaksi boksiin oman maalinsa edestä tulleesta jäähystä, jossa mies tuli myöhässä huitomaan lukkolaisia. Tämä ylivoima pelattiin hienosti, ja Lamppu tempaisi suoraan poikkisyötöstä kavennuksen. Ote siirtyi entistä enemmän kotijoukkueelle, ja vähintäänkin ansaittu tasoitus näki päivänvalon hyvän pyörityksen päätteeksi. Lukolla oli lopussa paikkansa ottaa kaikki kolme pistettäkin, mutta niissä tilanteissa Markkanen oli eri mieltä.
Jatkoaika
Tasainen alku, jossa mielestäni oli hiukan varmistelun makua molemmilta. Stapletonin poikittainen omalla sinisellä Lammassaaren selkään antoi kuitenkin Lukolle yv:n, joka erikoiskentällisen toimesta päättyi aika nopeasti maaliin.
Joukkueista sanoisin, että Lukosta kaksi ensimmäistä kentää oli hyvin pelissä mukana, mutta kaksi muutakaan eivät pettäneet. Puolustajista Lehikoinen oli erittäin positiivinen, ja ansaitsee ehdottomasti jatkoa. Ei tullut Honkaheimoa ikävä missään vaiheessa. Vehanen oli maalissa hyvä, eikä oikeastaan voinut tehdyille maaleille mitään.
Jokerit oli nimilistaan nähden pettymys. Hirso oli erittäin hyvä ja järkevä pelaaja, samoin Rita ja Stapleton, mutta muu hyökkäys saa kyllä katsoa peiliin aika pitkäänkin. Shedden kehui matsin jälkeen Santalaa, mutta mitä mies teki sen eteen? Minulle ei valitettavasti auennut. Toinen täysi luuseri oli Leino. Yksityisyrittäminen oli kunniassaan kun tämä mies sai kiekon. Suoraan sanoen huono esitys. Ketjuista voisi sanoa, että Hirson ketju oli hyvä ja myöskin vaarallinen, mutta muut pahasti ulkona keskinäisessä pelissä.
Puolustusta on haukuttu hieman kapeaksi, ja voihan siihen nyt pelin nähneenä yhtyä. Vain Tuulola osasi tehdä kiekon kanssa jotain, muut pakit olivat pettymyksiä. Kauppinenkin oli vain varjo siitä, mitä viime kaudella Tapparassa esitti. Markkanen otti muutaman pahan kiinni, muttei ollut mitenkään vakuuttava siihen hypetykseen nähden, mitä lukea on saanut. Pakkipulan muuten ymmärsi valmennuskin, joka kasasi yv:lle viisikon Rita- Santala- Varis hyökkäyksessä ja puolustuksessa Hirso ja Stapleton.
Tuomarit eivät ainakaan suosineet Lukkoa, joskin suhteellisen helppo peli oli viheltää. Jokerit eivät taklaa käytännössä ollenkaan, ja Lukkokin säästi tätä puolta aika paljon johtuen juuri tuomarimäärästä.
Niin, ja se Jokerien kuuluisa pelityyli. On siinä kaksikin vaihtoehtoa, eli sen perinteisen pakin pitkän syötön laitaan lisäksi sentteri hakee kiekon omalta alueelta syvältä, ja kuljettaa sen yli vastustajan sinisen, jonka jälkeen levittää laitaan. Jos sen vielä hitaammin voi tehdä, niin ihmettelen. Jokerien puolustuspelaaminen tasaviisikoin sen sijaan ansaitsee kehumisen. 2-1-2 oli ainakin Lukkoa vastaan yhtä myrkkyä, ja parhaimmat tilanteet tasaviisikoin tulivatkin tämän tyylin kiekonriistojen takia.
Yleisöä oli ihan mukavasti, ja jaksoi kannustaakkin omiaan aina loppuun asti, siitä kiitos kaikille asianosallisille.