Lööppitodellisuus vs todellisuus

[mjr]

En mitenkään ajattele, että sontamedialla olisi jotain erityistä poliittista agendaa (toki kustantajat ja päätoimittajat pääosin ovat selkeästi oikeistolaisia mutta monesti myös sentään edes arvoliberaaleja). Kysymys on kuitenkin pohjimmiltaan lähinnä puhtaasta liiketoiminnasta: halutaan huomiota ja klikkejä, rahaa. Se vain sitten parhaiten tapahtuu ensisijaisesti tunteisiin vetoamalla ja rajulla yksinkertaistamisella. Ja niiden vahvimpien tunteiden joukossa ovat suht etunenässä pelko ja viha. Toki tietysti myös paljon käytetään mm. seksiä ja hyvänolon herättämistä, mutta yhteiskunnan ja politiikan suhteen selkeästi parhaiten toimivat negatiiviset tunteet. Uhkakuvien ja pelon, vastakkainasettelun lietsominen.

Myöskin on tietty ja huomattavan yleinen persoonallisuustyyppi, mikä eniten reagoi tähän kyyniseen lietsontaan: mustavalkoisesti ajattelevat ja hyvin vaistomaisesti ja emotionaalisesti reagoivat, jyrkästi ajattelevat ihmiset. Pieninkin nyanssi sekoittaa liikaa ja on epäilyttävää, heti pitää lyödä ja lyödä lujaa. Hyökkäys tai pako, ja mieluummin se hyökkäys. Maltillisuus ja skeptisyys tuntuvat heistä vieraalta ja vaaralliselta. Minut on puolestani koulittu Helsingin yliopiston historianlaitoksella ammoisina aikoina, kun postmodernismilla ei ollut sinne juuri mitään pääsyä - sitä ihan vaistomaisesti pysähtyy ja harkitsee kaikkien viestien ja kaiken informaation äärellä, etenkin lähinnä tunteisiin vetoavan: voiko tähän luottaa, onko tämä kattavaa, onko tässä tarkoitushakuisuutta jne.

Sanoisinpa että tämä jyrkän polarisoinnin ja vähenevän dialogin aikakausi juurikin tarvitsisi tälläistä maltillista ja skeptistä harkintaa: ihan kaikissa ideologisissa leireissä. Kuuntelua ja keskustelua, nyanssien ymmärtämistä. Länsimaisuuden viholliset pyrkivät nykyaikana systemaattisesti lisäämään polarisaatiota ja heikentämään yhteiskuntiamme sisäisesti. Siinä ne käyttävät hyväkseen myös sensationalistista ja huomiotalouteen perustuvaa perinteistä mediaamme. Pyritään siis olemaan maltillisia ja skeptisiä, ihan joka suuntaan. Ei anneta vihollistemme manipuloida tunteitamme ja provosoida sisäisiä ristiriitoja. Luulenpa että täällä JA:ssa hyvinkin laajalti hyväksytään tämä viesti riippumatta siitä henkilökohtaisesta ideologiasta ja maailmankuvasta.

 

[Petri1981]

Suomessa tämä nyt lisääntynyt ”vastakkainasettelu” on terve trendi, jos sitä nyt vastakkainasetteluksi voi kutsua. Olemme kansakuntana vasta opettelemassa olemaan eri mieltä. Suomihan on perinteisesti ollut Post-Neuvostolaistyylisen yhden totuuden maa, ja milloin mikäkin vallinnut kansallinen totuus on saanut niin käsittämättömän laajat mittasuhteet, että millekään muunlaiselle totuudelle ei ole ollut sijaa. Tämä on viimeisten vuosikymmenten aikana johtanut useisiin järjettömyyksiin politiikassamme. Tervetuloa siis Suomeen vastakkainasettelu, ja se että voimme ehkä alkaa olemaan asioista eri mieltä.

 

[Byvajet]

Sanoisinpa että tämä jyrkän polarisoinnin ja vähenevän dialogin aikakausi juurikin tarvitsisi tälläistä maltillista ja skeptistä harkintaa:

Asiamediakin mielellään käyttää asiantuntijoina ihmisiä, jotka tahtovat olla äänessä. Ja ihmiset, jotka tahtovat olla äänessä, ovat usein ihmisiä, jotka tahtovat julistaa ideologiaa ja käyttää valtaa. Polarisaatio näkyy myös asiantuntijoiden käytössä.

Joskus vielä Ylen radio-ohjelmissa on asiantuntijoita, jotka eivät suostu sanomaan oikein juuta tai jaata, koska sitähän tieteellinen tutkimus kovia luonnontieteitä lukuun ottamatta on, eivätkä luonnontieteidenkään tulokset ole muuttumattomia.

Erimielisyys on virkistävää niin kauan kuin se on tiedollista erimielisyyttä, koska tietoa voidaan punnita ja arvioida. Sen sijaan vastakkainasettelu pelkän tunteen varassa on turhauttavaa, koska on raskasta seurata keskustelua, jossa ihmiset yrittävät esittää oman mielensä yhteisenä todellisuutena. Siitä tulee vain huutokilpailua.

 

[mjr]

Tervetuloa siis Suomeen vastakkainasettelu, ja se että voimme ehkä alkaa olemaan asioista eri mieltä.

Ojasta allikkoon? Pitäisiköhän mieluummin kokeilla sitä rationaalista keskitietä...

 

[mjr]

Suomessa tämä nyt lisääntynyt ”vastakkainasettelu” on terve trendi, jos sitä nyt vastakkainasetteluksi voi kutsua.

Sinänsä toki: Kekkonen oli Kekkonen ja oli Breznev ja ketä näitä nyt oli, saunottiin ja juotiin kosolti vodkaa, mitä kaikkea sitä nyt olikaan. Pitkälti tuurilla seilattiin ne viime vuodet, ei todellakaan ideaalista. Mutta jotenkin pikkuusen tuntuu nyt siltä, että länsimaiden pitäisi ihan oikeasti vetää rivejään kokoon, tukkia reikiä ja vuotokohtia. Tämä ei oikein nyt vaikuta enää ihan täysin Kansasilta, Dorothy. En olisi ikinä uskonut, että olisi mahdollista omana elinaikanani, mutta onhan tässä nyt tietty mahdollisuus siihen, että pian mennään ihan oikeasti haipakkaa. Toivottavasti ylireagoin.

 

[Cobol]

Mutta jotenkin pikkuusen tuntuu nyt siltä, että länsimaiden pitäisi ihan oikeasti vetää rivejään kokoon, tukkia reikiä ja vuotokohtia. Tämä ei oikein nyt vaikuta enää ihan täysin Kansasilta, Dorothy. En olisi ikinä uskonut, että olisi mahdollista omana elinaikanani, mutta onhan tässä nyt tietty mahdollisuus siihen, että pian mennään ihan oikeasti haipakkaa. Toivottavasti ylireagoin.

Suuret länsimaat USA ja Saksa sekä suuret maat Kiina ja Intia toteuttavat aiempaa protektionistisempaa kauppaa, tuotantoa ja maailmanpolitiikkaa. Kun markkinaliberalismin elintila kaventuu, samalla myös arvoliberalismin vetovoima supistuu. Markkinaliberalismin tilaa lännessä supistavat niin oikeistolaiset (Trump) kuin keskustavasemmistolaiset (Biden ja Scholz).

Globaali talous ja markkinaliberalismin vähentyminen on taustalla vaikuttava trendi ja se näkyy osaltaan myös yhteiskuntien polarisaation kasvuna. Mitään merkkejä en tällä hetkellä huomaa, että tämä vuosien ja oikeastaan ainakin 15 vuoden trendi muuttuisi.

 

[mr hat]

Melkoinen spektri kyllä sellainen spektri jossa Bidenin saa sijoitettua keskusta-vasemmistolaiseksi poliitikoksi.

 

[Lankershim]

Suomessa tämä nyt lisääntynyt ”vastakkainasettelu” on terve trendi, jos sitä nyt vastakkainasetteluksi voi kutsua. Olemme kansakuntana vasta opettelemassa olemaan eri mieltä. Suomihan on perinteisesti ollut Post-Neuvostolaistyylisen yhden totuuden maa, ja milloin mikäkin vallinnut kansallinen totuus on saanut niin käsittämättömän laajat mittasuhteet, että millekään muunlaiselle totuudelle ei ole ollut sijaa. Tämä on viimeisten vuosikymmenten aikana johtanut useisiin järjettömyyksiin politiikassamme. Tervetuloa siis Suomeen vastakkainasettelu, ja se että voimme ehkä alkaa olemaan asioista eri mieltä.

Tietyllä tapaa olen samaa mieltä, vaikka monen mielestä kyseisessä sanassa onkin todella huono kaiku. Suomi, kuten aika moni muukin maa kaipaa "tervettä" vastakkainasettelua monellakin osa-alueella ihan politiikasta urheiluun. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että tällaisen terveen tai hyödyllisen vastakkainasettelun yksi peruspilareista on itsestä poikkeavien mielipiteiden ja ajatusten kunnioittaminen, ja ei välttämättä niiden omaksuminen, mutta ymmärtäminen. Vastakkaisista tai eriävistä mielipiteistä voi usein poimia ne parhaat puolet omaan ajatteluarsenaaliin, jos keskustelija pystyy rationaaliseen mielipiteiden vaihtoon vaahtoamisen sijaan.

En tiedä kuinka vakuuttunut olen siitä, että suurin osa tiedostaa eron eri mieltä olemisen ja "väärää mielipidettä" edustamisen välillä. Lähinnä tarkoitan siis sitä, että vastakkainasettelun terve lisääntyminen menee helposti perse edellä puuhun siinä, että toinen osapuoli leimataan mitä mielikuvituksellisimmilla termeillä, selityksillä ja syytöksillä aivan kakkosluokan uunoksi vähän fake newsin tyyliin. Ei sillä, tätähän on tehty varmasti vuosituhannet läpeensä, mutta vastakkainasettelu kääntyy helposti vihamielisyydeksi ja sormella osoitteluksi, kun mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. Hyväksyttäisiin mieluummin se, että suurin osa asioista on hyvin subjektiivisia.

Kirjoittamani nyt ei välttämättä osu ihan suoraan ketjun ytimeen, mutta mielenkiintoinen keskustelunaihe joka tapauksessa.

 

[mjr]

Suuret länsimaat USA ja Saksa sekä suuret maat Kiina ja Intia toteuttavat aiempaa protektionistisempaa kauppaa, tuotantoa ja maailmanpolitiikkaa. Kun markkinaliberalismin elintila kaventuu, samalla myös arvoliberalismin vetovoima supistuu. Markkinaliberalismin tilaa lännessä supistavat niin oikeistolaiset (Trump) kuin keskustavasemmistolaiset (Biden ja Scholz).

Globaali talous ja markkinaliberalismin vähentyminen on taustalla vaikuttava trendi ja se näkyy osaltaan myös yhteiskuntien polarisaation kasvuna.

Monessa suhteessa nämä kehityskulut muistuttavat 1930-lukua - ellei lännessä olisi hyvinvointirakenteita niin ehkäpä ei olisi tämä kehitys jäänyt vain Puolaan ja Unkariin, ja nyt näköjään Slovakiaankin. Myös 30-luvulla lännen ydinvaltiot horjuivat sisäisesti: USA, Britannia, Ranska, mikä kyllä soittaa kelloa tässäkin hetkessä. Todella huolestuttavaa aikaa elämme.