Löytyy tietysti, annan muutaman päivän aikaa, mutta sulle luultavasti lähetän Roenick/blackhawks kortteja.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Huippumaalivahdin sisko Yhdysvalloista Turkuun − Peppi Kähkönen TPS:äänLue lisää »
-
TUTO nappasi Hermeksen tehohyökkääjän, RoKille maailmaa kiertänyt puolustaja ja HIFK:n slovakkilupaus Kiekko-Poikien maalinsuulleLue lisää »
-
Ensi kauden CHL-ottelut arvottu − Tapparalle kaksi ottelua Tšekissä, Ilves ja Pelicans kohtaavat hallitsevan mestarinLue lisää »
-
Seikkulan siskokset ja Lehto jatkavat HPK:ssa, myös nuorille Lambergille ja Anderssonille sopimuksetLue lisää »
-
Mikael Granlund pelikieltoon – puolivälierä Ruotsia vastaan jää väliinLue lisää »
-
Tehopakki Ada Eronen jatkaa Kiekko-Espoossa, Erica Korhonen HIFK:ssa − TPS:lle nuori slovakkihyökkääjäLue lisää »
Lätkäkortit
- Viestiketjun aloittaja rectum
- Alkaa
- 95 525
- 290
Täysin offtopic, mutta otan riskin ja silti kysyn. Oletko/oletteko nähny Spittin Chicletsin golffipelin missä Selänne ja Roenick pelaa kyseisen podcastin hosteja (Whitney/Bisonnette) vastaan? Roenick on ihan hirvee tankki edelleen, ollakseen "eläkeläinen":
Gary Roberts
Jäsen
Hei!
Löytyykö Doug Gilmourin kortteja?
Kymmenen syytä miksi "Killer"-kortit ansaitsevat matkustaa minulle :)
1) Doug oli niin kova jätkä jo 10-vuotiaana, että pelasti jäihin uponneen isosiskonsa Donnan.
2) Doug oli pienenä niin kova jätkä, että suuttuessaan pidätti hengitystä ja pyörtyili.
3) Doug oli nuorena niin kova jätkä, että ei luovuttanut vaikka isä Don heitti baseballeja kohti karaistaakseen Dougia.
4) Doug oli nuorena niin kova jätkä, että lusikoi vihaamaansa perunamuusia taskuunsa ruokapöydässä.
5) Doug oli Flamesissa pelatessaan niin kova jätkä, että huijasi GM:ää loukanneensa jalkaansa juostessaan, vaikka todellisuudessa tanssiessaan.
6) Doug oli niin kova jätkä pelaajana, että keräsi kaikkiaan runkosarjassa 1414 pistettä, vaikka laitureina viilettivät pitkään mm. sellaiset tähdet kuin Greg "Mud" Paslawski, Mark Reeds, Mark Hunter,Colin Patterson, Paul Ranheim ja Curtis Brown.
7) 93 ja 94 vuosien playoffsit ovat varmasti monien mielessä legendaarisuudessaan yksi NHL-kiekon kaikkien aikojen huipentumista. Bure ja Gretzky paukuttivat näitten vuosien aikaan noin 40 pistettä kahden vuoden saldokseen, mutta Doug ylsi 63 pisteeseen.
8) Doug oli niin kova jätkä, että vahingossa pisti roskiin 130 000 $ shekin (löysi shekin itselleen lopulta).
9) Doug oli pelaajana niin kova jätkä, että ei syönyt kipulääkkeitä (ja kesti kivut), koska ne olisivat sekoittaneet hänen vatsansa.
10) Doug on niin kova jätkä, että elämänkerrassaan hänellä on pokkaa kertoa ulostaneensa housuihinsa ravintolasta kotiin mennessään Devilsissä pelatessaan.
Löytyykö Doug Gilmourin kortteja?
Kymmenen syytä miksi "Killer"-kortit ansaitsevat matkustaa minulle :)
1) Doug oli niin kova jätkä jo 10-vuotiaana, että pelasti jäihin uponneen isosiskonsa Donnan.
2) Doug oli pienenä niin kova jätkä, että suuttuessaan pidätti hengitystä ja pyörtyili.
3) Doug oli nuorena niin kova jätkä, että ei luovuttanut vaikka isä Don heitti baseballeja kohti karaistaakseen Dougia.
4) Doug oli nuorena niin kova jätkä, että lusikoi vihaamaansa perunamuusia taskuunsa ruokapöydässä.
5) Doug oli Flamesissa pelatessaan niin kova jätkä, että huijasi GM:ää loukanneensa jalkaansa juostessaan, vaikka todellisuudessa tanssiessaan.
6) Doug oli niin kova jätkä pelaajana, että keräsi kaikkiaan runkosarjassa 1414 pistettä, vaikka laitureina viilettivät pitkään mm. sellaiset tähdet kuin Greg "Mud" Paslawski, Mark Reeds, Mark Hunter,Colin Patterson, Paul Ranheim ja Curtis Brown.
7) 93 ja 94 vuosien playoffsit ovat varmasti monien mielessä legendaarisuudessaan yksi NHL-kiekon kaikkien aikojen huipentumista. Bure ja Gretzky paukuttivat näitten vuosien aikaan noin 40 pistettä kahden vuoden saldokseen, mutta Doug ylsi 63 pisteeseen.
8) Doug oli niin kova jätkä, että vahingossa pisti roskiin 130 000 $ shekin (löysi shekin itselleen lopulta).
9) Doug oli pelaajana niin kova jätkä, että ei syönyt kipulääkkeitä (ja kesti kivut), koska ne olisivat sekoittaneet hänen vatsansa.
10) Doug on niin kova jätkä, että elämänkerrassaan hänellä on pokkaa kertoa ulostaneensa housuihinsa ravintolasta kotiin mennessään Devilsissä pelatessaan.
Aikanaan kun kortteja keräili, niin se toki tapahtui vanhempien rahoilla, kinuamalla aina kaupassa käydessä, että otetaas tuosta mukaan vielä tuollainen. Onneksi meni monesti läpi. Score 95-96 -sarjaa löytyi paikallisesta K-marketista ja siellä kun yleensä käytiin, niin niitä kortteja sitten kertyi kaikista eniten. Niillä ei varmasti yhtään mitään rahallista arvoa ole ollut missään vaiheessa, mutta nostalgia-arvoa sitten vasta löytyykin.
Vuosien saatossa olen ruvennut kokoelmia aina välillä tutkimaan ja lopulta järjestelmäänkin ne siten, että jokainen sarja on järjestetty ensin joukkueen ja sitten kortin numeron mukaan. En ole vielä lähtenyt Exceliin listamaan, että mitkähän kortit minulta puuttuu etenkin tuosta Score 95-96:sta, mutta eiköhän siihenkin vielä päädytä. Sitten saakin niitä puuttuvia ruveta metsästämään.
Scoren lisäksi tykkäsin Toppseista ja Fleer Ultrat ne vasta komeita olivatkin. Quebec (ja sittemmin Colorado) oli ensisijainen keräyskohde. Etenkin Forsbergin ja Royn kortteja yritin kavereilta treidailla itselleni. Turgeon, Francis, Bure... Eipä noilta kauheasti näytä kortteja olevan (kyllä, piti ne tässä vaiheessa viestiä jo kaivaa esille), vaikka jonkinasteisia suosikkeja ovat jossain vaiheessa olleet. Toki jokainen 90-luvulla, etenkin 90-luvun puolivälissä pelannut, on kuitenkin kova jätkä.
Vuosien saatossa olen ruvennut kokoelmia aina välillä tutkimaan ja lopulta järjestelmäänkin ne siten, että jokainen sarja on järjestetty ensin joukkueen ja sitten kortin numeron mukaan. En ole vielä lähtenyt Exceliin listamaan, että mitkähän kortit minulta puuttuu etenkin tuosta Score 95-96:sta, mutta eiköhän siihenkin vielä päädytä. Sitten saakin niitä puuttuvia ruveta metsästämään.
Scoren lisäksi tykkäsin Toppseista ja Fleer Ultrat ne vasta komeita olivatkin. Quebec (ja sittemmin Colorado) oli ensisijainen keräyskohde. Etenkin Forsbergin ja Royn kortteja yritin kavereilta treidailla itselleni. Turgeon, Francis, Bure... Eipä noilta kauheasti näytä kortteja olevan (kyllä, piti ne tässä vaiheessa viestiä jo kaivaa esille), vaikka jonkinasteisia suosikkeja ovat jossain vaiheessa olleet. Toki jokainen 90-luvulla, etenkin 90-luvun puolivälissä pelannut, on kuitenkin kova jätkä.
Keräsin Leafeaja sekä Sisua. Taitavat olla johonkin kadonneet, mutta yhden kortin säilytin tietoisesti ja sehän oli Saku Koivu Signature. Oliko se vuoden 94-95 sarjan arvokkain.
1994-95 Leaf Sisu SM-liiga - Signature #_SAKO - Saku Koivu
Courtesy of COMC.com
1994-95 Leaf Sisu SM-liiga - Signature #_SAKO - Saku Koivu
Courtesy of COMC.com
On tuo edelleenkin 20-30 € kortti.
Tulipa nyt sitten tosiaan päädyttyä vähän tarkistelemaan Score 1995-96 -sarjan saldoa omista kansioista.
Normikorteista omistan 166/330 (+50kpl samoja kortteja tuplina näistä).
Normikorttien Black Ice -versioista omistan 4/330.
Erikoiskorteista omistan 1/74.
...Eli joo, ei se sarjan täydellisyys siis kauhean lähellä ollut. Saisi pari euroa palamaan, kun lähtisi noita metsästämään yksitellen.
Kaikista eniten normikortteja on luonnollisesti kerättynä siitä omasta suosikista, Nordiquesista; 12/15. Jetsistä sitten kasassa säälittävästi 1/10.
En ole koskaan aiemmin tutkinut tällaista kokonaista korttisarjaa, niin pisti nyt silmään, että mikähän logiikka on ollut siinä, että päätetään kuinka monta korttia kunkin joukkueen pelaajat saa? Ymmärrän, että Mighty Ducks, Senators & Lightning ovat uusia laajennusjoukkueita, joista on hankala saada kauhean olennaisia nimiä enemmän kuin nuo 7-8 korttia mitä joukkueista on nyt mukana. Mutta miksi Bruinsilla on vain 9 korttia? Koska kortit perustuvat 1994-95 kauden joukkueeseen, niin sieltä on jäänyt pois sellaisia nimiä kuin Craig Billington, Glen Murray, Mats Näslund, Jozef Stümpel, Alexei Kasatonov, Dave Reid, Steve Heinze, Mikko Mäkelä... Sitten taas kaikista eniten kortteja on Islandersilla, 17, ja mukaan on päässyt kaikkien tuntemia 90-luvun legendoja kuten Chris Taylor, Craig Darby & Chris Marinucci... Ilmeisesti korteista on ollut päättämässä Islanders-fani, joka ei tykkää Bostonista.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Mummo-vainaa keräsi ton koko sarjan. Siis ihan jokaisen perus- ja erikoiskortin. Toi Sakun kortti on kovamuovisessa kehyksessä, muut kansiossa järjestyksessä. Mitäköhän tosta saisi jos myyntiin laittaisi. Mikä olisi paras myyntipaikka?Keräsin Leafeaja sekä Sisua. Taitavat olla johonkin kadonneet, mutta yhden kortin säilytin tietoisesti ja sehän oli Saku Koivu Signature. Oliko se vuoden 94-95 sarjan arvokkain.
1994-95 Leaf Sisu SM-liiga - Signature #_SAKO - Saku Koivu
Courtesy of COMC.com
Keräsin Leafeaja sekä Sisua. Taitavat olla johonkin kadonneet, mutta yhden kortin säilytin tietoisesti ja sehän oli Saku Koivu Signature. Oliko se vuoden 94-95 sarjan arvokkain.
1994-95 Leaf Sisu SM-liiga - Signature #_SAKO - Saku Koivu
Courtesy of COMC.com
Löytyi aikanaan myös itseltä! Aloin kuitenkin ahneeksi ja vaihdoin tämän laatikolliseen kortteja muutaman vuoden vanhemman samaa koulua käyneen keräilijän kanssa. Vieläkin harmittaa tämä oma ahneus, tosin tuskin se kortti olisi tallessa ilmankaan.
Nyt harmittaa, että oma kortti sattui ehkä katoamaan muutossa.
Sakusta vähän kuun asennosta riippuen 20-40 euroa ja muusta täydestä sarjasta muutaman kympin. Täydelle sarjalle ei välttämättä löydy superpaljon ostajia jonoon, sen verran yleisiä kortteja kuitenkin. Paras myyntipaikka on Facebook-ryhmä Korttifriikit.fi. Löytyy kaksi ryhmää, julkinen ja yksityinen.
Jep. Kyseessä on kuitenkin kerätyin suomalainen sarja, tuskin on kauheasti halukkaita ostajia. Koivusta voi tosiaan saada erikseen tuon 20-40€ mutta muu sarja voi olla haastavampi.
Korttikaupoista. Silloinhan kauppaa käytiin lähinnä kivijalkaliikkeissä sekä messuilla ja muissa keräilytapahtumissa.
Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrittää hinnat. Erityisesti näin on keräilytavaroissa. Hinta on se, mitä ostajat ovat valmiita tuotteesta maksamaan. 90-luvulla keräilijöitä oli paljon, joissain tapauksissa enemmän kuin himoitsemiaan kortteja. Sitten korttifirmat kävivät ahneiksi ja buumi hiipui hyvin nopeasti.
Itse lopetin aikoinaan keräilyn kuin seinään, kun korttifirmojen kusetus alkoi kyrsiä. Yhdestä ja samasta kortista oli peruskortin lisäksi ties mitä spesiaaliversioita: kultainen kortti, jäähileinen kortti, nimmarikortti jne. Jonkun täyden sarjan keräämisessä ei ollut pienintäkään mieltä. No okei, tuossa kohtaa alkoi tulla jo vähän muitakin kiinnostuksen kohteita, mikä vaikutti ratkaisuun. Jotkut nuoremmat kaverit jatkoivat keräilyä vielä vuoden tai pari.
Kortit on kyllä vielä tallessa lapsuudenkodissa. Pitäisi kai joskus käydä katselemassa niitä ihan nostalgiasyistä. Voisi yksi mysteerikin selvitä internetin avulla, kansiossa on nimittäin joku muistaakseni Sergei Fedorovin CCCP-paitainen kortti, mistä ei ikinä selvinnyt mitä korttisarjaa se oikein on. Tykkäsin muutenkin kaikista mahdollisimman oudoista ja erikoisista korteista, kuten esimerkiksi Winnipegin poliisin kanssa yhteistyössä julkaistu Anssi Melametsän Jets-kortti.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy