Eiköhän pelaajan tule noudattaa valmentajan käskyjä, oli sitten nuori pelaaja tai vanha. Siitä pelaajille maksetaan. Yksinkertaisesti: sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Tai tuohan on vain yleissääntö.
Aivan. Minä en ainakaan laula kenenkään lauluja. En ole koskaan laulanut, enkä tule laulamaan. Aina löytyy joku toinen, joka tarjoaa myös leipää, ilman että pitää alkaa laulamaan. Nämä lauleskelijat ovat niitä ikuisia perseennuolijoita, jotka eivät ole sitten koskaan mitään muuta tehneetkään, kuin laulaneet.
Ymmärrän, jos joku nuori ja lahjaton pikku-nilkki on mukana sävelessä, mutta vanhan konkarin ei tarvitse laulaa.
Toki NHL:kin kokenut konkari on tuollaisten asioiden yläpuolella.
Näin myös kun kysymys joistakin joukkeen luottopelaajista. Vanhempaa pelaajaa kunnioitetaan aina hieman enemmän myös valmentajan puolelta, kun taas nuorin saan pestä lattian treenien jälkeen. Jos se menee päinvastoin, niin saattaa olla, ettei valmentaja saanutkaan joukkueen vanhempia pelaajia mukaansa. Silloin hänen auransa ei riittänyt käsittelemään ihmisiä oikealla tavalla. Tämä on yksi suuri ero valmentajien välillä. Joillakin on metodit ja taito käsitellä kaikkia pelaajia ja mestaruuksiakin tulee. Toiset taas vaan rähisevät, antavat pelaajille kenkää, eivätkä saavuta kumminkaan mitään. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan valmentajista, joilla menee jokaisessa uudessa seurassa sukset ristiin muutaman pelaajan kanssa. He tarvitsevat aina 1-2 kautta, saadakseen kasaan joukkueen maitoilevia joojoo-miehiä. Sitten he sanovat aina iloisesti täsmälleen samat samat sanat kauden jälkeen; Joo, joukkue harjoitteli hyvin ja taisteli loppuun asti, mutta se nyt vaan ei riittänyt tällä kertaa...
Brynäsiä täällä Ruotsissa muuten valmentaa juuri sellainen heppu. Antoi kenkää joukkueensa luotettavimmille ja vanhimmille pelaajille. Nyt sanotaan, että Brynäsin suurin este menestykselle oli pelaajien vastemielisyys valmentajaa kohtaan. Joka tapauksessa, mies teki uuden sopimuksen ensi kaudelle, seuran johto siis kuunteli enemmän valmentajaa, kun pelaajia. Seuraamme ensi kautta suurella mielenkiinnolla.
Sama mies muuten, joka ei hyväksynyt Norjan kautta aikojen parasta pelaajaa maajoukkueeseen - jonka valmentaja hän oli silloin - koska tämä pelaaja halusi hieman vapauksia tiukan otteluohjelman takia.
Kumma juttu, mutta Nummelin availee loistosyöttöjään n. kerran pelissä, kolme parhassa. Kylläpä nykypelaajat ovat sitten kivoja Petulle, kun antavat hänelle näitä paikkoja, vaikka muilta pelaajilta älykkäästi peittävät vastaavat mahdollisuudet.
Nummelin taitaa olla pelisilmältään yksi Suomen kiekkohistorian parhaimmista puolustajista. Esim. pitkän linjan Teppo Numminen tarvitsee aina vähintään 2 sekuntia enemmän samaan päätökseen. Jeren ei siis tarvitse kyllä hävetä yhtään, jos ei pysty samaan kun nämä kaksi pelaajaa.
Mitenkäs valtavaa tämä availu on nykyään SM-liigassa, kun piti lähteä hakemaan esimerkkiä NHL:stä asti?
En tiedä mitä Jere halusi kauden päätyttyä. Mulla on kyllä valistunut arvaus siitä, mihin hän oli sitoutunut.
Tätähän täällä on kiva tehdä. Siis arvailla. Lähdenpä siis minäkin leikkiin mukaan;
Jere on rämpinyt monta vuotta kesätreeneissä HIFK:n kanssa, mutta alkaa kyllästymään. Hänellä ei ole tähtäimessä uutta uraa NHL:ssä, eikä maajoukkuekaan kiinnosta enää samalla tavalla kuin ennen. HIFK:n ympyrät ovat kerta kaikkiaan alkaneet ahdistamaan miestä, varsinkin nyt, kun HIFK:n uskolliset fanitkin ovat alkaneet kaatamaan loskaa niskaan.
Jere olisi lähtenyt jo aikaisemmin, mutta on yrittänyt punnertaa sopimuskauden läpi, pokkana.
Hän on tosin oppinut arvostamaan myös muuta elämää ja viettää nyt mielummin vähän enemmän elämää perheensä kanssa ja elämästä nauttien, sen sijaan että rämpii joukkueen kanssa. Joukkueen, jonka valmentajasta hän ei pidä.
Jere ei pyytänyt Baxteria joukkueen luotsiksi ja nauraa vielä sille entisellekin.
Jere on mun mielestäni tosi kova jätkä, kun treenaili vaan omiin nimiinsä, vaikka jengin mukana treenaamalla olisi saanut palkkaakin. Siinä on sitä pyyteetöntä talkoohenkeä.
Jere on harjoitellut monella eri tavalla vuosien mittaan. Niin joukkueen kanssa, kuin myös omatoimisesti ja loukkaantuneenakin. Hän tietää, miten paljon harjoittelua hän tarvitsee ja hän tietää, miten paljon palautumisaikaa hän tarvitsee. Nämä kesätreenit eivät ole nimittäin organisoitu jokaisella henkilökohtaisesti siten, että ne sopivat kaikille, vaan joku on vain olettanut, että kaikkien pelaajien pitää olla mukana, muuten ei pärjätä. Näin sitten yhä useampi valmentaja rummuttaa sen mukaan, eivätkä jotkut valmentajat hyväksy edes poikkeuksia.
Joka tapauksessa, jääkiekko ei ole Jerelle enää koko elämä, eikä ole ollut sitä pitkään aikaan HIFK:ssa. Mies tarvitsee todellakin uuden työympäristön.
Voihan olla, että fanit, jotka maksavat kalliita lippuja, ja jotka loppupeleissä maksavat pelaajien palkat, haluaisivat vastinetta rahoilleen.
Totta kai. Mutta jokaisessa joukkueessa on aina pelaajia, jotka hiipuvat täysin kauden aikana, tai päinvastoin. Tällaiseen ei voida koskaan varautua etukäteen, ei ainakaan rahan voimalla. Raha ei ole todellakaan tässä mikään työkalu.
Voihan olla, että joukkue, joka maksaa palkaa pelaajalle, saisi myös vaatia pelaajan osallistumista yhteisiin harjoituksiin.
Näin on. Lähes kaikki joukkueet vaativat, että pelaajat ovat hommassa mukana, aina. Jotkut joukkueet sallivat poikkeuksia, esim. henkilökohtaisista syistä, toiset vapauttavat ulkomaalaiset pelaajat joillakin jaksoilla, jotta he pääsisivät käymään kotimaassaan ja jotkut joukkeet antavat jopa erikoisia vapauksia vanhoille luottopelaajille. Vittumaisinta homma saattaa olla silloin, kun on tehnyt pitkän sopimuksen jonkun seuran kanssa ja nauttinut pienistä vapautuksista, jotka joku uusi valmentaja sitten pyyhkii yhdellä sivalluksella kaikki pois. Silloin saattaa mennä sukset ristiin, tai ainakin motivaatio saattaa kadota sen verran, että alkaa hakemaan mahdollisuutta poistua seuran muonavahvuudesta.
Kylläpä HIFK:ssa ollaan pikkumaisia, kun kitisevät pelaamatta jääneistä prossipeleistä ja treeneihin tulematta jäämisistä.
Vaikka Jeren poisjäänti pronssipeleistä onkin tuomittavaan, niin minusta on aivan oikein, että JOKU jää niistä pois. Pronssipeli ei ole mitään muuta, kuin yksi tapa lypsää rahat pois yleisöltä ja pakottaa pelaajat hymyilemään ja vakuuttelemaan, että tämä on tärkeä peli, vaikka ajatukset ovat jo aivan muualla. Kuka on kiinnostunut jostain SM-liigan pronssipelistä?? Vaikka seuraankin SM-liigaa jonkun verran, niin en edes muista kuka voitti viimeksi pronssia - enkä edes välitä.
Treenit ovatkin sitten asia erikseen. Jos jää treeneistä pois, niin siihen pitää löytyä hyvä syy. Ja sen syyn pitää olla sellainen, joka tyydyttää joukkueen johtoa. Kukaan ei saa kenkää, jos on jäänyt treeneistä pois kerran. Kukaan ei saa myöskään kenkää, jos tekee sen toistamiseen. Kolmaskin kerta johtaa varmasti "vain" keskusteluun, mutta tuskin siihen, että joku potkittaisiin pois. Jos tämä jatkuu, niin jossain vaiheessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa pelaaja ei saa tulla takaisin, vaan saa hoidella treeninsä itse, kunnes pääsee sopimukseen työntantajansa, tai uuden osoitteensa kanssa. Se missä tämä raja sitten kulkee, vaihteleekin sitten paljon.
Kaikki puhuvat täällä siitä, että Jere on jäänyt pois treeneistä. Media puolestaan antaa meidän tietää, että Jere ei harjoittele joukkueensa kanssa. Kysymys siis kuuluukin, kuinka moni treeni on jäänyt väliin Jeren puolelta - ja kuinka moni treeni jäänyt väliin sen takia, kun työnantaja on sulkenut hänet pois harjoituksista?
Antavat sanktioitakin vielä.
Näinhän se toimii. Vähän niin kuin palkkaneuvotteluissa. Pelaajat voivat mennä yhdessä lakkoon, ellei päästä sopimukseen. Ja työntantaja voi sitten puolestaan sulkea työntekijät oven ulkopuolelle, ellei sopimusehdotus tyydytä. NHL:ssä joudutaan usein käyttämään jopa välimiestä.
Siis tosiaankin, miten voi puhua puolitiestä? Kyllä yksinkertaisemmankin pitäisi noiden perustelujen jälkeen tajuta, että Jere hoiti hommansa viimeisen päälle mallikkaasti.
Ja se kaikkein torvinkin tajuaa kyllä, että asioista saadaan haluamansa näköisiä, kun mennään äärimmäisyyksiin. Sitten kun on faktat selvillä, niin juttu saattaa olla aivan erinäköinen.