Kysymys Soneran käyttäjille

[jussi_j]

Lueppa uudestaan kohta "jos olet tietokoneen...".

Niin: "Jos olet tietokoneen äärellä, jota muutkin käyttävät . tyhjennä selaimen välimuisti ja sivuhistoria. Näin luottamukselliset tiedot pysyvät ominasi. Sulje lopuksi selain." mitä sitten, tämä yrittää ilmeisesti opettaa minua, mutta miten tämä liittyy siihen, että minä haluan käyttää palvelua, mistä maksan kuukausittain.

Ei tässä ole myöskään kysymys minun kyvystäni käyttää selainta. Olen käyttänyt selainta Netscapen versiosta 1 alkaen hyvin säännöllisesti kohta 10 vuotta. Tiedän varsin hyvin mitä tarkoittaa välimuisti ja siihen liittyvät ongelmat ja osaan myös painaa crtl+F5.

Toisaalta naurattaa tuolla sivulla oleva ohje miten tuo välimuisti tyhjennetään. Ohje on annettu IE:lle ja Netscape Navigatorille. Osoittaa vaan, että eivät paljoa seuraa alaa. Kuka käyttää netscapea?

 

[pasil]

Ehkä kaikki ei ole samanlaisita intternetzku-guruja kuin sinä (esim. soneralaiset) ja haluavat vain jostain syystä muistuttaa turvallisuusasioista. Netscapea voi käyttää monikin vielä, onhan niitä miekka- ja karvakypärä-ajan selaimia vielä yllättävän paljon jossain w98 tms. bokseissa.

 

[jussi_j]

Ehkä kaikki ei ole samanlaisita intternetzku-guruja kuin sinä (esim. soneralaiset) ....

Eh .. tuota, olet siis sitä mieltä, että on ihan OK, että Internet palveluntarjoaja ei ymmärrä mitä tekee.

Noista selainten käytöistä voit tarkastella vaikka tästä: http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp Netscapen osuus lokakuussa 0,4% ja trendi on laskeva, kun vuosi sitten oli 0,9 %-yksikköä enemmän.

Ihan OK, että tarjoavat turvallisuusohjeita, mutta tuosta heidän ilmoituksestaan vaan paistaa läpi, se että toi sivu on hutastu tohon joskus vuosia sitten, eikä olla viitsitty tehdä mitään sen jälkeen. Asiakkaiden aliarviointia minun mielestäni.

Olen harkinnut ketjun avaamista siitä, että tarvitaanko operaattoreita mihinkään. Jätän sen tuonnemmaksi kun on aikaa alustaa aihetta kunnolla, mutta nämä "palvelut" joista maksetaan 50€ kuussa ovat täysin käsittämättömiä ja surullisia esimerkkejä siitä, että kilpailu ei toimi. Tilanne on tasan vastaava, kuin jos suomeen rakennettaisiin tieverkko tyhjästä ja rakentajat voisivat sittten laskuttaa teiden käytöstä miten lystäävät. Teiden pitää olla kaikkien käytössä ja ilman mitään perusteettomia maksuja, kuten myös Internetin.

 

[Juicey]

Jätän sen tuonnemmaksi kun on aikaa alustaa aihetta kunnolla, mutta nämä "palvelut" joista maksetaan 50€ kuussa ovat täysin käsittämättömiä ja surullisia esimerkkejä siitä, että kilpailu ei toimi.

Voisi varmaan olla paikallaan vähän tarkistella näitä ruokakuntasi tilaamia palveluita, kahdesta ihan jokapäiväisessä käytössä olevasta matkapuhelimesta ja 1M ADSL-liittymästä tuli toissapäivänä viimeisin lasku ja loppusumma ilman mitään hyvityksiä tms. vääristäviä vähennyksiä on alle 30 € kaikkineen. Tämän vuoden aikana hintani ovat pyytämättä ADSL:ssä pudonneet kaksi kertaa ja matkapuhelimissa kerran, sekä olen saanut matkapuhelimiin vielä ilmaisia minuutteja per kuukausi. Operaattorina on vielä "se kallein" Sonera, eli jollain halpisfirmalla nämäkin palvelut voisi saada vielä pari-kolme euroa halvemmallakin.

Minun täytyy siis todeta rehellisesti, että kyllä kilpailu ainakin omalla kohdallani näkyy, vaikken olekaan itse aktiivisesti kilpailuttanut operaattoripalveluitani vaan ottanut vastaan muutokset joita operaattori on omasta puolestaan tehnyt, tosin ADSL:n nopeutta en halunnut nostaa ylöspäin ja ilmoitin tästä ajoissa.

 

[jussi_j]

Minun täytyy siis todeta rehellisesti, että kyllä kilpailu ainakin omalla kohdallani näkyy....

No minä en maksa itse liittymääni, mutta mainitsemasi nopeudet ovat kutakuinkin samoja kuin minulla. Mielestäni alle 10 megan symmetristä liityntää ei saisi kuitenkaan edes kutsua laajakaistaksi.

Mikäli kilpailu toimisi, Internettiin liittymisestä ei pitäisi missään tapauksessa maksaa yli 10€ kuussa ja nopeuden pitäisi minimissään olla 10 megaa ilman mitään rajoituksia. Voit katsoa mitä Internettiin liittyminen maksaa esim. Soneralle Fincixin sivuilta: http://www.ficix.fi/hinnasto.php. Huomaat varmaankin, että hintojen suuruusluokka ei mitenkään korreloi "palveluista" kerättyjen maksujen suuruuden kanssa.

Kun suomalaiset poliitikot ovat käsittääkseni päättäneet olla rakentamatta suomeen runkoverkkoa valtion varoilla, johon kaupungit voisivat sitten liittää omat verkkonsa ja joihin liittyminen olisi taloyhtiöille ilmaista, niin asetan toivoni helsingin kaupungin varaan.

Helsingissä lienee 100 000 pääosin 30€ kuussa Internetliittymästään maksavia asukasta. Tämä tekee sellaiset 36M€ vuodessa rahaa helsinkiläisltä Soneralle ja Elisalle. Olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että helsingin kaupunki voisi käyttää rahojaan järkevästi ja rakentaa tänne oman runkoverkon, johon olisi ilmainen liityntä kaikilla halukkailla. Samoin voisi tietenkin toimia kaikki muutkin fiksut kunnat ja kaupungit. Tommoinen runkoverkko voisi vaikka sisältää ilmaiset WLAN yhteydet, joka melko helposti kattaisi pääosan kaupungistamme. Mikäli sitten haluaisi nopeampaa linjaa, olisi liityttävä piuhalla ja tarjolla olisi tällöin sellainen 100 meganen liittymä, kunhan taloyhtiö vaan vetäisi kytkimen kellariin.

Ikävä juttuhan se olisi kun olisi koko stadin kattava WLAN verkko missä voisi soitella ilmaiset puhelut ja Skype hinnoilla verkosta uloskin... siis Soneralle sekä Elisalla ikävä.

Jotain sieltä ruotsistakin kannattaisi kopioida.

 

[Juicey]

Jotain sieltä ruotsistakin kannattaisi kopioida.

Mielestäni ruotsin malli on rahan haaskaamista kalliiseen verkkoon joka vanhenee nopeasti langattoman teknologian vallatessa markkinoita lähivuosina. Suomessa laajakaistan hinnoittelu on kuitenkin eurooppalaisittain verraten varsin kohtuullista, vaikka kuitenkin asukastiheys samaan aikaan on epäedullisinta tällaisten kiinteiden piuhojen rakentamista ajatellen. Verkon ylläpitäminen ja rakentaminen per asiakas on kallista. Eihän esim. ADSL-yhteyksiä edelleenkään edes saa jokaiseen kylään, tai jos saa niin on mahdollisia nopeusrajoituksia. Pk-seudulla tuo alueellisen verkon rakentaminen saattaisi vielä olla järkevääkin, sillä pienelle alueelle (pienemmillä verkon kustannuksilla per asukas) on keskittynyt paljon ihmisiä ja yrityksiä joita palvella tällä verkolla. Muualla suomessa, en usko että on mitään järkeä haaveilla kovin kattavista paikallisvoimin ylläpidettävistä verkoista. Ehkä nyt langattomien yhteyksien yleistyessä tähän kuvioon tulee uudenlaista tolkkua ja täällä Lahden seudullakin kaupunki on käsittääkseni kustantamassa avointa WLAN verkkoa kansalaisten käyttöön (en ole kovin kiinnostuneesti seuraillut, miten hanke etenee, joten tieto voi olla väärääkin, mutta ainakin läppärillä löydän tästä kotoani käsin avoimen verkon, voi tietysti olla joku lähinaapurikin). Kuinka ruuhkainen ja lopulta käyttökelpoinen sitten tämä maksuton palvelu tulee olemaan, sen aika näyttää mutta epäilen että ei välttämättä kannata kovin paljoa laskea sen varaan. Tässä näyttelee myöskin liiketoiminnallisuus omaa rooliaan; kun raha tulee taloon joka tapauksessa, ei esim. viankorjaus välttämättä ole samalla prioriteetillä kuin yrityksellä joka tietää että ellei vikaa korjata, ei asiakaskaan tuo taloon.

Ruotsin lähdettyä tukemaan laajakaistan penetraatiota valtion voimin, on muistini mukaan suomi tämän jälkeen ohittanut ruotsin laajakaistoja per kotitalous -tilastossa. Jotain tämä tietysti kertoo tuosta ruotsinkin mallin tehokkuudesta.

Operaattorin kustannuksista uskoisin paljon syntyvän aivan muista asioista kuin itse liittymän teknisestä yhdistämisestä johonkin runkoverkkoon. Asiakaspalvelu, vikapäivystys, loppuverkon hallinta ja ylläpito, laskutus, pelkät operaattoritoiminnan harjoittamisen kustannukset sekä liikevoiton tekeminen kyllä nostavat kustannuksia verrattuna johonkin yksittäisen yrityksen omaan internet-yhteyteen.

Skypet sun muut ovat minun puolestani tervetulleita operoimaan markkinoille, kunhan vain laatu-näkökulma turvataan jollain tuloilla. Ns. ilmaiset puhelut eivät pidä firmaa hengissä kovin pitkälle ja tällöin rahoitus on hoidettava muita reittejä pitkin (=mainostuskanava?) ja jälleen sitten toiminnan virheiden korjaamisen tärkeysjärjestys saattaa olla jotain muuta kuin mitä asiakas toivoisi.

 

[jussi_j]

...Suomessa laajakaistan hinnoittelu on kuitenkin eurooppalaisittain verraten varsin kohtuullista, ...

Mikä osoittaa vaan sen, että asia on hoidettu yhtä tyhmästi koko euroopassa. Itse asiassa asiaa ei ole hoidettu lainkaan ja olemme ajautuneet tilanteeseen, missä välttämätön valtion infraan liittyvä osa on jätetty yksityisten taloudellisissa vaikeuksissa olevien firmojen hoidettavaksi. Tietysti yksityistäminen voi joissain, myös näissä infra skenen asioissa, olla ihan OK, mutta silloin asian on oltava jotenkin valtion hanskassa vrt. Finngrid sähköverkossa.

Ruotsin lähdettyä tukemaan laajakaistan penetraatiota valtion voimin, on muistini mukaan suomi tämän jälkeen ohittanut ruotsin laajakaistoja per kotitalous -tilastossa....

Missäköhän tällainen tilasto on ja kuka sen on tehnyt? Mikä mahtaa olla laajakaistan määritelmä tuossa tutkimuksessa? Toistan edellä sanomani, että joku 2M/512k liittymä ei kyllä mitenkään voi olla laajakaistainen liittymä, vaan se on perus kiinteä yhteys. Eihän siinä kulje edes TV-kuva ja jos jotenkin kulkisikin niin vain toiseen suuntaan. Suomessa on "oikeita" laajakaistaisia liittymiä kotitalouksissa hyvin vähän.

Mitä verkon ylläpitoon ja sen aiheuttamiin kustannuksiin tulee, niin standardi IP verkko on hyvin vikasietoinen. Vikasietoinen verkkohan taisi olla alkujaan protokollan tekijöiden tavoitelistalla ja kohtuullisesti onnistuivat. Runkoverkon laitteet menevät tietenkin silloin tällöin risaksi, mutta mikäli rakennettaisiin oikea verkko, missä olisi useita reittejä, niin ei tämä olisi mikään ongelma. Onhan meidän teilläkin lunta ajoittain. Toisaalta itsekin olen ollut ilman yhteyksiä kotona rikkoutuneen ADSL-modeemin takia, josta puhtaassa ethernet verkossa päästäisiin eroon. Tämän asian hoitaminen kollektiivisesti yhteiskunnan taholta olisi vaan niin fiksu veto kun vain olla voi.

 

[Juicey]

Mikä osoittaa vaan sen, että asia on hoidettu yhtä tyhmästi koko euroopassa. Itse asiassa asiaa ei ole hoidettu lainkaan ja olemme ajautuneet tilanteeseen, missä välttämätön valtion infraan liittyvä osa on jätetty yksityisten taloudellisissa vaikeuksissa olevien firmojen hoidettavaksi. Tietysti yksityistäminen voi joissain, myös näissä infra skenen asioissa, olla ihan OK, mutta silloin asian on oltava jotenkin valtion hanskassa vrt. Finngrid sähköverkossa.

Niin toki, mutta kehitys tietoliikenteessä on ollut sen verran nopeaa, ettei ikääntyvillä päättäjillä ole ollut kovin realistista käsitystä siitä kuinka tietoyhteiskunta kehittyy - vaikka näillä on ollutkin jotain melko täsmällisiä suunnitelmiakin asiasta. Tietoliikenne, internet, mobiili viestintä on vuosikymmenessä tehnyt huikean läpilyönnin mutta yhteiskunta ei ole kaikilta osin pystynyt seuraamaan yhtä ripeässä tahdissa.

Tämmöinen valtion ylläpitämän tietoverkon näkisin vain kovasti nykykehityksen vastaisena toimenpiteenä, onhan posti ja telekommunikaatiokin päätetty siirtää markkinoiden huolehdittavaksi, ja tätä liiketoimintaa sitten vain säännellään valtion asettamilla ohjenuorilla.

Missäköhän tällainen tilasto on ja kuka sen on tehnyt? Mikä mahtaa olla laajakaistan määritelmä tuossa tutkimuksessa? Toistan edellä sanomani, että joku 2M/512k liittymä ei kyllä mitenkään voi olla laajakaistainen liittymä, vaan se on perus kiinteä yhteys. Eihän siinä kulje edes TV-kuva ja jos jotenkin kulkisikin niin vain toiseen suuntaan. Suomessa on "oikeita" laajakaistaisia liittymiä kotitalouksissa hyvin vähän.

Alunperin mielessäni ollutta kehitystutkimusta en googlella nyt millään tuntunut enää löytävän, mutta mm. oecd:n sivuilta löytyi tämmöistä: http://www.oecd.org/document/16/0,2340,en_2649_34225_35526608_1_1_1_1,00.html varmaan järkevin tilasto on tuo graphsien takaa löytyvä "Broadband subscribers per 100 inhabitants, by technology, June 2005". Edit; Tuo taulukko näyttää siis olevan myös tuossa sivullakin, kunhan malttaisi vähän rullata alaspäin. Tuossa on myös tuonhetkiset tilaajamäärät listattuna, mutta muistelen nähneeni kesän mittaan uutisen jossa kerrottiin miljoonan laajakaistatilaajan rajan ylittyneen suomessa.

Mitä laajakaistan määritelmänä sitten tuossa on käytetty, näyttää riittävän määritelmä DSL (tai kaapeli, tai "muu") eikä ainakaan pikaisella silmäilyllä osu mitään nopeus-rajoituksia määritelmän täyttämiseksi. Olen siitä samaa mieltä, että jotain 256 linjaa ei kehtaisi välttämättä kovin laajaksi kaistaksi kutsua, mutta termin määritelmä taitaa täyttyä suomalaisittain kun puhutaan näistä yli 128-nopeuksisista kiinteähintaisista yhteyksistä. Nopeampien yhteyksien tarpeesta en välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, tavalliselle käyttäjälle sähköpostin lukemiseen, pankkiasioiden hoitoon ja iltapäivälehtien lukemiseen joku esim. 512 yhteys on jo erinomainen, 256-nopeudellakin pärjää hyvin. Toki nopeampien yhteyksien yleistyessä myös siirrettävän datan määrä tulee kasvamaan ja tämä taas johtaa kehitykseen jossa hitaammat nopeudet vaativat päivitystä.

Mitä verkon ylläpitoon ja sen aiheuttamiin kustannuksiin tulee, niin standardi IP verkko on hyvin vikasietoinen.

Ellen aivan väärin ole käsittänyt, niin varsin harvoin "vikaa" varsinaisista tietoliikenneverkoista löytyykään, vaan rikkoutuvista keskuksista tai toimimattomista palvelimista, asiakkaan omista viritelmistä, sekalaisista käytettävistä laiteympäristöistä tai osaamattomasta käytöstä. Asiaan "liittyvistä" ominaisuuksista siis, jotka usein kuitenkin vaativat jotain toimenpidettä operaattorin puolesta. Jos esim. ADSL-yhteyden portti jumii modeemista johtuen, aika moni olisi tassut taivaissa jos hommaa pitäisi lähteä itse oikomaan. Minäkin. Tämän ja satojen muiden vastaavien pikkuasioiden vuoksi on kokonaisuutta tarkastellessa huomattavasti järkevämpää että välissä on joku osaavammista henkilöistä koostuva yritys (tai miksei voisi olla joku valtiollinenkin instanssi joka huolehtii tietoliikenteestä - siinä missä muustakin liikenteestä) joka huolehtii toiminnasta kuluttajan puolesta, tai tämän ilmoitusten perusteella. Samoin, kuluttajapuolella aika harva kuitenkin massaa tarkistellessa on riittävän osaava henkilö käyttämään vaikkapa liittämään tavallista tietokonetta ADSL:n kautta internettiin, joten jo tällaisellekin tuelle on käsittääkseni yllättävän paljon käyttöä. Ja aika ajoin nämä samat tyypit tarvitsevat apua ratkaistakseen jotain monelle atk-alan osaajalle naurettavan yksinkertaisia ongelmia, kuten sen että jokin ohjelma ei käynnisty koska se kysyy lupaa päivittää itseään. Kaikki eivät uskalla painaa sitä "Yes" -nappia ilman että joku ammattilainen on käynyt paikalla toteamassa että Acrobat voi kyllä ladata uusimman version. Minulle varsin koominen tilanne, mutta mummolleni tämä ei juurikaan eroa internetin "Install and run XxxDialer?" -kysymyksestä, tai jostain vastaavasta.