Kiitos, että jaoit. Olisi muuten jäänyt näkemättä. Aivan mahtava katsoa tätä lyhyttäkin pätkää.
"I was lucky to.. just sit and watch and learn", This leagues suits how I play.". Kaikesta huokuu ammattilaisuus eli ole samaan aikaan nöyrä ja ylpeä. Menestyksessä on juurikin usein kysymyksessä siitä, että osaa yhdistää ylpeyden omasta osaamisestaan siihen, että osaa olla kiitollinen ei "Nöyristelevä".
Mielestäni muistuttaa Breweria monella tapaa. On saanut kokea Stanley Cupin voittaneen joukkueen tunnelman, on pelannut jo tarpeeksi NHLässä, on tehnyt eläkerahansa ja oikeutettu myös hyvään NHL-eläkkeeseen. Nyt haluaa siksi etsiä vain paikan missä voi nauttia kiekosta "I love hockey".
Ja nyt tosiaan nauttii siitä. Hymyilee peleissä ja harjoituksissa. Saa vastuuta, saa tehdä sitä mitä osaa. Vertailun vuoksi Oskar Osala on muutaman vuoden nuorempana ja vähemmän isoja pelejä nähneenä pitämässä taukoa kiekosta (toki ymmärrettävää ja tunnistettavaa kenelle tahansa jos on vetänyt pienen burnoutin), niin Kyle ei halua taukoa vaan nimenomaan löytää paikan missä kiekko maistuu.
Brewer löysi sellaisen paikan Helsingistä ja halusi jäädä. Toivottavasti tämäkin kaveri. Hyvä vuosi täällä ja jos perhe nauttii olostaan, niin eikun pitkää diiliä käteen ja uran jälkeen jäisi ehkä tänne kouluttamaan nuoria pelaajia tuleviksi pelimiehiksi.
Toki otanta kaverista on aika lyhyt, mutta aika innostunut olo tästä hankinnasta. Tälläisiä oman roolinsa täydellisesti hanskaavia kavereita on aika vaikea löytää. Esimerkiksi täydellisen 3-4 sentterin ja pukukoppijohtajan Remmerin kohdalla tehtiin virhe, että päästettiin ammattimies pois... ei tehdä samaa tämän kaverin kohdalla.