Kvalitatiivinen tutkimus faniudesta

[scholl]

Aika moni jää varmaan tuossa kategorisoinnissa kokonaan ulkopuolelle.
Luulen, että aika moni on kanssani samaa mieltä siitä, että esim. IFK-fanin ei tarvitse olla lätkästä juurikaan kiinnostunut. Jos lajia oikein alkaa miettimään esim. tilanteessa jossa kentällä ovat joukkueet, joita ei kannata niin jääkiekko ei varmasti olisi peli, mitä seuraisi. Eli se sitoutuminen on siihen joukkueeseen, ei lajiin. Se on tavallaan sellainen instituutio, johon sitoudutaan jossain määrin ja se periytyy. Se on osa suomenruotsalaista identiteettiä, osa Helsingin historiaa jne. Välillä voi käydä enemmän peleissä, välillä vähemmän, osa ei ehkä käy ollenkaan, mutta kun kysytään, mitä joukkuetta kannatat niin ei ole epäselvyyttäkään, etteikö se olisi IFK. Noilla kannattajilla on myöskin sen taustan ja pitkän sitoutumisen ansiosta täysi oikeus suhtautua kriittisestikin välillä seuran tai joukkueen edesottamuksiin. Ei se silti tarkoita, etteikö se sitoutuminen joukkueeseen olisi olemassa.

Välillä tosiaan tällainen kannattaja voi käydä joka pelissä, välillä taas ei. Tai osa näistä kannattajista käy joka kerta hallilla ja osa ei koskaan. Silti ovat hyvin pitkälti saman tyylistä porukkaa sekä kannattamisen että muutenkin sen olemuksen mukaan. Porvareita, jotka diggaa jossain määrin tästä instituutiosta. Ikä ei ole kynnyskysymys. Tällainen porvari on aika samanlainen parikymppisenä kuin kuuskymppisenäkin.

Audia ei tosin ole, kun Helsingin keskustassa asuvana autoa ei tarvitse yhtään mihinkään.

Mielestäni keskustassa nimenomaan autoa tarvitsee. Muuten joutuu kävelemään tai viettämään topparotsijengin kanssa aikaa julkisissa.
Kumpikaan harvaa kiinnostaa.

 

[Sateentekijä]

Audia ei tosin ole, kun Helsingin keskustassa asuvana autoa ei tarvitse yhtään mihinkään.

Tätä en ymmärrä. Et osta autoa, koska asut Helsingin keskustassa? Toki yksi hyvä puoli yleisistä löytyy - kuppiin ei tarvitse sylkeä tiuhaan.

 

[RV16]

Nyt on Kyylältä kyllä jäänyt faniuden korkein muoto pois. Tosi-fanin jälkeenhän tulee tietysti Ääriliike. Kyseessähän on liike, jota tavataan etenkin oikeinkannattamisen yhteydessä ja oikeinhan ei voi kannattaa missään muualla Suomessa kuin Lahessa, kuten yllä jo asia mainittiinkin hyvinkin selväsanaisesti.

Kiitos kovasti. Olen huono näissä kohteliaisuuksissa, mutta tsemppiä vaan rajan taakse ja ehkä jonain päivänä tekin osaatte fanittaa vähemmän väärin.

 

[Chambza]

Jahans, että tämmönen tutkimus. No, tällä jaottelulla tosi-fani, etä-etuliitteellä. Oulu on niin perhanan kaukana, että niitä kotipelejä ei näe kuin 0-1 runkkarin aikana, pleijareissa sitten viimeistään välierä- ja finaalivaiheen ratkaisupeleissä pyritään olemaan kotonakin mukana. Matsissa huudan, laulan ja hypin läpi pelin, enkä suostu istumaan. Päällä oman kannattajaporukan paita ja huivi kaulassa.

Tätä perus-tosi-fani-jaottelua mielenkiintoisempaa olisikin kyllä eritellä eri joukkueiden fanien eroja. Tätä aihettahan hieman käsitellään avausviestissäkin...

Sivuaiheeseen todettakoon että henkilöautot saastuttavat, vain välinpitämätön ja/tai typerys käyttää mokomia Helsingin alueella.

 

[tant gredulin]

En nyt puutu tähän sen enempää, sanon vaan, että olisi Espoon tasa-arvovaltuutetulla töitä :) Mihin sä olet veliseni jättänyt kategorioista kaikki naiset?

 

[bozik]

En nyt puutu tähän sen enempää, sanon vaan, että olisi Espoon tasa-arvovaltuutetulla töitä :) Mihin sä olet veliseni jättänyt kategorioista kaikki naiset?

Ne on cheerleadereita, ei niitä lasketa faneiksi ;) Sitä paitsi, naiset eivät syö nakkeja jäähallissa joten heitä ei oikein voi luokitella.

Peruskannattajana elellään, joka jo juniorikiekkoilijana ymmärsi oman seuransa. Kaikki muu voi vaihtua, mutta seura ei. Joukkuetta ja sen tekemisiä seurataan tiiviisti, nuorempana tuli kierrettyä vieraspelitkin, nykyisin työ haittaa harrastuksia ja vieraspeleihin ei aika tahdo riittää. Matseissa peruspösilön tavoin maaleille ja hyville suorituksille aplodit, muuten keskustellaan kaverien kanssa. Areenalle mennään paitsi kaverien kanssa myös siksi, että siellä tapaa kavereita/tuttuja.

LISÄYS. Niin, sen voisi vielä lisätä, että saamapuolella ollaan mitä minun ja seuran väliseen suhteeseen tulee. Jonkin verran rahaa on mennyt, mutta sieltä on saatu pitkä-aikainen loistava junioriharrastus, suuri määrä hyviä ystäviä, hienoja muistoja, paljon elämyksiä ja kokemuksia sekä nykyisellään mukava tapa rentotua ja viettää laatuaikaa (kotiottelut).

 

[Sartar]

Hyvä ketju sinulta. Itseni tunnistan helposti tuosta perusfani kuvauksesta. Nuorempana sitä tuli oltua tosifani mutta iän tuoma (lievä)rauhoittuminen ja elämän muut alueet ovat laimentaneet fanitusta. Tosin Saipa roihuaa sydämessä sen verran vahvasti että yksikin menestyskausi voisi kääntää minut taas tosifaniuteen. Tuntuu että tämä on aika vallitseva piirre ystäväpiirissäni. Eli odotamme sitä menestystä ja buumia, ensikaudella sitte :D

 

[Janiz80]

Perus-fanin ja Tosi-fanin välimaastossa.

Perus-fanista eroan automerkillä ja tarran puuttumisella, ja täysin Tosi-fanikaan en ole, koska paitaa en enää päällä pidä (saattaa olla ns. kausiluonteistakin) ja vieraspeleissä en käynyt tänä vuonna kertaakaan.

Katsomossa en omaa minkäänlaista rajaa, ääni on kantava ja en ujostele sen käyttämistä. Lisänä säännöllisin väliajoin tulevia muka-hauskuuksia. Tuomari on usein hampaissa, mielelläni kaivan myös vastustajien joukosta silmätikun tyyliin Pyllykkä/Topo-hiiri jne...

Suurimmaksi osaksi keskityn kuitenkin omiin ja niiden kannustamiseen, omien haukkuminen on äärimmäinen harvinaisuus. Kuluneella kaudella tullut kyllä kirottua kaverille/itsekseen, mutta kentälle en omille huutele rumia - muutenkin vituttaa tuo kannattajatyyppi.

 

[Kyylä]

En nyt puutu tähän sen enempää, sanon vaan, että olisi Espoon tasa-arvovaltuutetulla töitä :) Mihin sä olet veliseni jättänyt kategorioista kaikki naiset?

Luepa avaus uudelleen.

 

[Raymond Pearl]

Tunnustaudun perusfaniksi, vaikka automerkki ei täsmääkään. Joskus nuoruudessa tuli täytettyä nuo tosi-fanin kriteerit ja ylikin*, mutta nykyisin tähän ei ole enää oikeita mahdollisuuksia. Fanipaitoja (ja autenttisiakin taklausjälkineen) löytyy komerosta, mutta tietty maltillisuus on tullut mukaan kuvaan polvien alkaessa koukistua. Kiekkoa tulee seurattua aina, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus, mutta enää otteluohjelma ei määritä muita menoja. Ottelut ovat mulle viihteen lisäksi sosiaalinen tapahtuma.

Aiempi fanaattisuus ja fundamentalismi omaa joukkuetta kohtaan on hieman himmentynyt, ja tilalle on hiipinyt eräänlainen kriittisyys ja sarkastispessimistinen suhtautuminen joukkueen johdon toistuviin virheisiin. Sen on myös huomannut, että joukkueen perinteiset arvot ja paikallisen juniorityön edustaminen ovat nousseet korkeampaan asemaan kuin joskus muinoin, jolloin merkittävin tekijä oli olla naapurin yläpuolella sarjataulukossa.

Parivuotias jälkipolvi on hyvää vauhtia kasvamassa faniuteen ja heti Teletappien nimien jälkeen suusta on päässyt aito "Ilves - ö-ö-ö"-kannatushuuto. Synnytyslaitoksellakin tuli oltua entisen Ilves-kapteenin sylissä maksimaalisen viher-keltaisen vaikutuksen takaamiseksi ja vääräuskoisuuden estämiseksi.


* Tuli siis oltua sitä sakkia, joka kehitti omasta mielestään nokkelia lauluja tai huutoja, joilla tähdättiin lähinnä vastapuolelle naljailuun tai yleisön huvittamiseen.

 

[Jyty]

Ketjun avaajan arvioima perusfani osuu aika hyvin meikäläisenkin kohdalle, ei se siitä kauas heitä. Tuo automerkki meni pahasti pieleen, mutta muuten hyvin arvattu.

Sen siihen vielä olisi voinut lisätä, että perusfani tietää kaikesta kaiken, eikä myönnä koskaan virhettään ;)

Elämäntilannehan nuo aika pitkälti tietysti määrää, mihin kategoriaan kukainenkin kuuluu. Itse tuli myös nuorempana käytyä katsomassa kaikki kotiottelut ja monta vierasotteluakin kaudessa, mutta nyt siihen ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa.

 

[Jack Daniel's]

Taidan olla jonkin sortin perus-fanin ja tosi-fanin sekoitus. Omistan kausarin, en käytä fanipaitaa ja minut löytää fanipäädystä. Osaan kannustushuudoista/lauluista suurimman osan aika hyvin, mutta en lue itseäni ihan hardcore-faniksi kuitenkaan.

 

[kmek07]

Mihin ryhmään kuulun? Seurannut KalPan pelejä 10 vuotta tahtia, max 5 peliä jäänyt katsomatta per kausi en omista kausaria koska joukkue saa rahaa enemmän ostamalla liput ovelta tänä vuonna 18Eur paikalle. En osaa kannatus lauluja huudan peleissä riippumatta olenko juonut vai en. Paitaa en omista mutta pieni kuminen ranneke löytyy ranteesta kun peliin mennään en tunne fani porukkaa en mene hallille seurustelemaan vaan katsomaan peliä. Omistan Audin ja vasta äskettäin opin kirjoittamaan KalPa:n oikein, ja autossa ei ole mitään joukkueeseen viittaavaa

 

[TQoFE]

Vaihtoehdoista tosifani taitaa olla lähinnä, vaikkein oikein tuosta nimityksestä pidäkään...

Tosi-fani on henkilö, jolla joidenkin piirien mukaan on vain ja ainoastaan oikeus käyttää fani-nimitystä.

Muiden mielipiteistä en ole vastuussa, mutta itse en ajattele noin.

Hänellä on alennuskausikortti ja hänet löytää varmasti joka kotipelistä omasta katsomo-osiosta.

Kausikortti runkosarjapeleihin fanialennuksella ja POFF-kortti. Tällä kaudella en ole missannut yhtäkään peliä.

Hän tuntee hyvin tarkkaan joukkueen fanitusrituaalit, laulut, huudot jne.

Melko tarkkaan kyllä.

Tosi-fani pyrkii myös käymään mahdollisimman monessa vieraspelissä ja fanitus viekin usein paljon hänen vapaa-ajastaan.

Kauden aikana on tullut käytyä viidesti Helsingin ulkopuolella.

Tosi-fani elää tunteella joukkueen voitot ja tappiot. Mestaruus saa tosifanin sekoamaan ja uimaan suihkulähteessä.

Myönnän, että olen itkenyt pelissä ja / tai sen jälkeen, sekä ilosta että pettymyksestä. Jos ihme tapahtuu ja pelaamme tänä vuonna mestaruudesta, lupaan (ainakin yrittää) salakuljettaa hallille tuon jääkaapissa majailevan magnum-kokoisen (1,5 l) samppanjapullon. Hyviä kuljetustekniikkaa koskevia vinkkejä otetaan vastaan.

Lisäys: autossa ei ole tarraa, mutta puolisko on puhellut ostavansa sellaisen. Auto on saksalainen, muttei Audi. Paitaa en ole vielä(kään) ostanut, mutta käytän toista puoliskon paidoista.

 

[Noutaja#9]

Tosi-fani on henkilö, jolla joidenkin piirien mukaan on vain ja ainoastaan oikeus käyttää fani-nimitystä. Hänellä on alennuskausikortti ja hänet löytää varmasti joka kotipelistä omasta katsomo-osiosta. Hän tuntee hyvin tarkkaan joukkueen fanitusrituaalit, laulut, huudot jne. Tosi-fani pyrkii myös käymään mahdollisimman monessa vieraspelissä ja fanitus viekin usein paljon hänen vapaa-ajastaan. Tosi-fani elää tunteella joukkueen voitot ja tappiot. Mestaruus saa tosifanin sekoamaan ja uimaan suihkulähteessä.

Näillä em. kriteereillä kutsuisin itseäni tosi-faniksi.

Fanikausikortti oli 19.11.94 - 4.3.08 ajan ja ENSIMMÄISTÄKÄÄN kotipeliä ei jäänyt väliin (eikä ole jäänyt vieläkään, irtolipuilla ollaan mukana playoff-peleissä, tosin ei enää fanikatsomossa). Mukana siis runkosarja + playoff. Se tekee yli 400 matsia.

Kaikki hallit on nähty, ainoastaan Oulussa (Raksilassa) on toistaiseksi käyty vain kerran. Mutta sinnekin vielä mennään uudestaan ja palataan voitto taskussa takaisin.

Ja sen voin luvata. Jos HIFK voittaa mestaruuden, Havis Amanda. Täältä tullaan!

Ensi kaudella sitten ollaankin jo perusfani.

 

[tant gredulin]

...Henkilö (mies tai nainen) joka kyllä kannattaa joukkuetta, muttei koskaan käy peleissä...
...Bisnes-faneja on luonnollisesti sekä naisia että miehiä...

Luepa avaus uudelleen.

My bad. Peruutan Espoon tasa-arvovaltuutetun vierailun luonasi.

Samalla voisin tässä kategorioida itseni? Kannattaja taitaa olla oikeampi sana minullekin kuin 'fani'. Käyn kaikki kotipelit ja jokusen lähiseudun vieraspelinkin silloin tällöin. Tällä kaudella vietän 40-vuotisjuhlaa, ensimmäisen koko kauteni seurasin 1967/68. Hiljaiseen, viileän analyyttiseen ottelun seuraamiseen en ole kyennyt ikinä. Fanituotteita olen ostanut lähinnä lahjoiksi, mutta yleensä varmistan, että minulla on pelipäivänä ylläni jotain punaista :)

A-junnumatsejakin seurasin vielä pari kautta sitten melko tiiviisti, nyt on elämäntilanne taas hieman toisenlainen, eikä aikaa siihen juuri ole. Kesällä uskon aikaa löytyvän myös futiksen seuraamiselle, nyt kun IFK on noussut jalkapallojoukkueena seuraavalle divaritasolle.

Joukkuetta rakennettaessa minulle on tärkeää, että mukana on vähintään yksi 'brändinnäköinen' ja persoonallinen kaveri, jonka voi huoletta laittaa Jaskan Grillin viereiseen taksijonoon puoli viideltä aamulla - ja se on se, joka sieltä tulee taksin kanssa.

Olen 'ryminäpronssikannattaja' :)

 

[Jaakko]

Vieruksun sanaa fani. Antti Tuiskulla on faneja, urheiluseuroilla on kannattajia. Ketjun määritelmän mukaan varmaan olen tosifani, mutta kannattajaksi itseni määritelen. Kannattan pääasiassa seuraa, joukkuetta vasta sen jälkeen. Lajilla ei juuri väliä kunhan seura on oikea.

Muuta urheilua seuraan lähinnä katsomokulttuurin kannalta.

 

[Creed Bratton]

Itse olen varmaan jonkin sortin jämäfani.

Seuraan jatkoaikaa varsin paljon, myös muitakin joukkueitakin kuin fanittamaani Jokereita. Matseissa käyn 1-5 kertaa vuodessa, riippuen omasta mielentilastani saatan istua rauhassa ja seurata peliä tai saatan huudella oman joukkueen pelaajille, vierasjoukkueen pelaajille ja myös tuomarille.

Nuorempana olin kai tosifani. Omistin kausikortin muutaman vuoden ajan ja istuin joka ottelussa fanikatsomossa huutamassa omiani voittoon. Noh karujahan ne 90luvun loppuvuodet oli, kun jotain Yves Racinea pidettiin huippupakkina. Omistan Jokereiden paidan, mutta en ole sitä päälläni pitänyt moneen vuoteen, sama juttu muunkin faniroinan kanssa. Mutta siitä aion pitää huolen, että omat lapseni (joita ei siis vielä ole) tulevat ensin pitämään Jokereiden potkupukua päällä ja sitä mukaan kasvavat Jokereiden kannattajaksi.

Kai sitä enemmän tulisi käytyä matseissa jos olisi enemmän rahaa, mutta näin opskelijana ei sitä liikaa löydy.

 

[Bob Maali]

No onpas tutkimus. Ehdin jo innostua otsikosta, mutta ketjussa haetaankin vain näköjään vahvistusta avausviestissä esitetyille ennakkoluuloille. Olisit edes ensin tehnyt kysymykset ja sitten luokitellut vastauksista fanityypit. Tämä ei menisi läpi edes ammattikorkeassa.

 

[JiiGeePee]

- Paidat vm 90 ja 2002
- Kolme autoa, kaikissa tarrat ja tyyny. Ei Audeja, mutta sentään saksalaisia
- Neljä kausaria molemmille tamperelais joukkueille
- Stringejä (Tapparan) jaan lahjaksi säännöllisesti
- 49 runkosarja peliä Hakametsässä, 4 peliä PKS:lla tällä kaudella
- Käytän satunnaisia fanitekstiilejä niin jäähallilla kuin muuallakin liikkuessani
- Kuuntelen toisinaan Tappara-aiheista musiikkia ajellessani
- En laula enkä huuda, mutta taputan ja vihellän
- Juon vaihtelevasti kaljaa, teräviä tai kahvia
- Hakametsän pyärykkäbaarin antimet ja lihapiirakat makkaralla maistuvat erätauolla (makkara huonompi kuin viime kaudella)
- Vipissä on ahdistavaa, eli siellä ei viihdy kuin pakosta

Eli siis varmaan perus Tapparan kannattaja olen, enkä osaa jostain syystä inhota Ilvestä.

 

[Tarinankertoja]

No onpas tutkimus.

Avauduit, joten tee paremmat määrittelyt tai ilmottaudu johonkin

 

[Juhaht]

Tätä en ymmärrä. Et osta autoa, koska asut Helsingin keskustassa? Toki yksi hyvä puoli yleisistä löytyy - kuppiin ei tarvitse sylkeä tiuhaan.

Duunipaikalle kävelee 15 minuuttia ja aamureippailu tekee hyvää. Kaikkialle muuallekin kävelee, joten miksi tuhlata rahaa asiaan, jota ei tarvitse yhtään mihinkään?

 

[Groove Armada]

Duunipaikalle kävelee 15 minuuttia ja aamureippailu tekee hyvää. Kaikkialle muuallekin kävelee, joten miksi tuhlata rahaa asiaan, jota ei tarvitse yhtään mihinkään?

Ymmärrät, jos joskus tapaat naisen.

 

[Juhaht]

Ymmärrät, jos joskus tapaat naisen.

Eipä tuota ole munanjatkeeksi aiemminkaan tarvinnut. Mutta ehkä sitä ei yksinasuva sitten vain jymmärrä, mene ja tiedä.. :)

 

[#31]

Luokittelisin itseni ehkä perusfaniksi. Kausaria en omista, mutta peleissä tulee käytyä aina kun mahdollista, n.10-20 kertaa kaudessa, riippuu miten aikaa liikenee. Peleissä eletään täysillä mukana, varsinkin viikonloppupeleissä jostain kumman syystä.. Joukkueen tekemisiä seuraan tiiviisti ja jatkoaikaa luetaan päivittäin. Fanipaita (jota ei tule käytettyä kuin mahd. loppuotteluissa), kaulaliina ja autotarra löytyy.