Toki. Lähes kaikki Maynardin tuotanto osuu ja uppoaa. APC tosin osuu ja uppoaa Mer De Nomsilla. 13th Stepillä on hyvät vahvat hetkensä, mutta minusta hiukan hajanaisempi kokonaisuus. Tästä uusimmasta en ole muutaman kuuntelun jälkeen saanut vielä mitään otetta. Hiukan tasapaksu tuotos.Onko täällä A Perfect Circlen ystäviä?
Täällä myös APC-fanittaja. En tosin ole kuin yhden ennakkobiisin joskus kuukausi(?) sitten tuota uutta kuunnellut, mutta tuleehan tuo uusi albumi kyllä tässä kevään mittaan pyöräytettyä. Kevyeltä tosiaan tuo kappale vaikutti, vaikka kyseessä oli juurikin The Doomed.Onko täällä A Perfect Circlen ystäviä?
Mielestäni Thirteenth Step (2003) on lähestulkoon täydellinen levy, ja nyt 14 vuoden jälkeen bändi julkaisi uuden omaa tuotantoa sisältävän albumin (cover-levyä aMotive en laske) nimeltään Eat the Elephant. En halua vielä antaa pitkäaikaista tuomiota, mutta tämä levykäinen on tunnelmallisempi ja kevyempi kuin bändin aiempi tuotanto. Eikä se missään nimessä ole huono asia. Raskaitakin hetkiä löytyy, kuten singlebiisi The Doomed. Tällä hetkellä soiva Feathers soi samaan tapaan kuin bändin aiemmat kappaleet, mutta tavallaan vanhempana ja viisaampana. Ehkä emme ehdi tätä maailmaa pelastamaan, mutta voimme silti tehdä parhaamme.
Nine Inch Nails: Hesitation Marks.
Aijai. Mahtava levy ja erinomaiset, ajattomat soundit. Oma lemppari yhdessä King For A Dayn kanssa.Faith No More: The Real Thing. On hyvä on. Ai saakeli kun instrumenttibiisi on loistava! Näillä hinaajillahan on tässä War Pigs! Alko justiinsa. Reipas basso.