Rushin 2112 soinut pari päivää autossa ja hyvää kuunneltavaa siihen. Hemispheresia voisi sen jälkeen kuunnella kun se oli aika hyvä muistaakseni.
"Odota hetki ostan kondomin, vaikka antaisin sulle kyllä ilmankin.." Jotenkin noinhan tuo Erotomania meni.
Tässä viimepäivinä olen myös kuunnellut samaista kolmen levyn albumikokonaisuutta ja voi sanoa kyllä, että Jyväskylän poijjaat on kyllä päästäneet ulos melkoisen jytkyn. Lähtökohtaisesti tupla- saati sitten tripla-albumit herättää hiukan epäilyksiä usein, että riittääkö ideoita ja oikeasti mielenkiintoista materiaalia riittämiin. No, tässä tapauksessa ainakin. Lisäksi kun albumin kaikki levyt tosiaan eroaa toisistaan melko tavalla. Omakohtaisesti pidän toisen levyn hartaasta ja surumielisestäkin tunnelmoinnista eniten, kun olen tuon tyyppisen musiikin ystävä. Vaan kyllä albumikokonaisuuden ensimmäisen levyn hiukan perinteikkäämpi StS putoaa ja siinäkin tosi hienoja melodisia koukkuja yhdistynä brutaalimpiin sävyihin. Kolmannen levyn funeral doom jää hiukan etäisemmäksi, kun en niin tuollaisen hitaan päänsahauksen ystävä ole, mutta on sielläkin hienot hetkensä ja paljon löydettävää. Jotain kertonee, että ensimmäistä kertaa eläessäni oikeastaan funeral doomia kykenen kuuntelemaan kunnolla, kun se on muuten aika turhan vaikea laji meikäläiselle.Swallow the Sunin uusi tripla-albumi Songs From the North vaikuttaa todella loistavalta julkaisulta. Vielä en ole ehtinyt tuota kolmatta, eli ns. Funeral Doom -osuutta kuuntelemaan, mutta ainakin nuo kaksi ensimmäistä iskevät täysillä.
Tämä muuten soi repeatilla Tupacin kuolinvuoteen vieressä silloin, kun Tupac taisteli hengestään. Oli yksi Tupacin ehdottomia suosikkibiisejä.
Tykkään myös. Oletkos muuten blues-diggarina kuunnellut Billy Branchia? Meikäläinen tutustui vahingossa Billyn tuotantoon ( ostin Jäänsärkijästä pari levyä) pari kuukautta sitten ja kolahti täysillä.Molly Hatchet ja Silent Reign Of Heroes, pirun hienoa etelän rockia pitkän linjan southern rockin vaareilta! Kyllä siellä muutkin osaa kuin Lynnarit.
Tykkään myös. Oletkos muuten blues-diggarina kuunnellut Billy Branchia?.
Maailmassa on tosi vähän bändejä, jotka pystyvät tekemään pitkän uran ja pysymään koko ajan tuoreina, toisin sanoen tekemään relevanttia musiikkia vielä vanhoilla päivilläänkin. Manicsit ovat siitä hämmästyttävä bändi, että uusia helmiä tulee koko ajan, vaikka vanhat ovat jo lähes ylittämättömän kovia. Bändin best of-kokoelmaa kirjoitetaan koko ajan uusiksi. Harvan vanhan bändin uutta levyä odotan oikeasti innoissani, mutta uutta Manicsia on pakko päästä kuulemaan heti. Odotan Manicsien uutta levyä 2010-luvullakin yhtä innokkaasti kuin 1990-luvulla. Se taitaa olla hyvän bändin merkki.