Kuuntelussa juuri nyt

[Swearengen]

Lasse "Steve McQueen" Mårtensonin käännösbiisit vaikuttivat joskus enemmän campilta, mutta nämä ovat oikeastaan ihan kunnon tyylillä tehtyä kamaa:

Mitä meno maistuu (Lou Reedin "Walk on the Wild Side")
Lasse Mårtenson - Miltä meno maistuu - YouTube

Lasse & Carola - Mä lähden Stadiin (Billy Wheelerin "Jackson")
Carola Lasse - Mä lähden stadiin (1967) - YouTube

 

[Swearengen]

Kun nyt vaivauduin ylläolevasta viestistä pikkutypon korjaamaan, niin ilmoitetaan, että tällä hetkellä kuulokkeista tulee Scorpionsin ”No Pain, No Gain” 36th Waffen-Grenadier Division der ÏŸÏŸ â˜* - YouTube

Jotenkin perverssillä tavalla osuva biisi tuon youtuben ”musiikkivideon” kanssa.

Videolla on kuvia siis Dirlewangerin SS-osastosta, mikä oli kenties koko toisen maailmansodan vastenmielisin raakalaislauma. Jopa useat muut SS-miehet inhosivat noista rikollisista ja mielisairaista (osittain kirjaimellisesti) koostettua terroriprikaatia, mitä käytettiin aluksi antipartisaanitoimintaan, mutta jonkun verran myöhemmin myös etulinjan sotimiseen. Osasto yritettiin muiden saksalaisten toimesta useastikin lopettaa, mutta Himmler piti tästä kauhukerhostaan ja näin Dirlewangerin sakki sai mellastaa vapaasti niittäen ”mainetta” mm. Varsovan 1944 kapinan kukistamisessa.

Oskar Dirlewanger oli itse varsin häkellyttävä tapaus, alkaen jo silmiinpistävän rumasta ulkonäöstä. Vaikka hän ei ilmeisesti ollutkaan varsinaisesti pedofiili ja nukkunut lävistetty juutalaisnainen sängyn alla, niin kiistattomasti hän oli sadisti ja eli jonkinlaista ”hell on earth” unelmaansa sodan aikana. Se mikä ei kaiken maailman wikipedioista käy ilmi, niin Dirlewanger oli saastaisuuden lisäksi myös rohkea sotilas ja osoitti sotarikosten lisäksi etulinjassa hänen ikäiselleen upseerille harvinaista taistelukuntoa.

 

[Ted Raikas]

Martti Servo & Napanderia kuunnellaan. Aivan pitelemätön bändi. Ne jotka ei tästä tykkää ei kyllä tajuaa yhtään mistään mitään. Totuus.

 

[Pavlikovsky]

Procol Harum - Salty Dog

Procol Harum on kyllä hieno bändi ollut aina, ihan varhaisen progerockin pioneereja eikä vähiten Robin Trowerin ja Gary Brookerin tunnistettavasta tyylistä sekä nerokkaista biiseistä. Monille pitää todistella, että Procol Harum on paljon muutakin kuin A Whiter Shade Of Pale. Procol Harum on yhdistellyt hienosti musiikissaan bluesia, rockia, psykedeliaa ja sinfoniaakin. Esimerkiksi "Home"-levyn Whiskey Train on tästä upea esimerkki: PROCOL HARUM - WHISKEY TRAIN - YouTube (linkki youtubeen).

Koko Harumin 60-ja 70-lukujen tuotanto on enemmän ja vähemmän musiikillista juhlaa. Trowerhan lähti omille teilleen jo 1971 palaten toki 1991 vielä bändiin, mutta vaikka muut originelli-jäsenet ovat Trowerin tavoin jo vaihtaneet maisemaa niin Gary Brooker läsnäolo bändissä velvoittaa käyttämään Procol Harum nimeä, niin vahvasti se häneen on aikanaan kulminoitunut. Toki Trowerin soolotuotanto kannattaa tsekata, siellä on paljon kelpo bluesrockia. Harum on muuten kiertänyt Suomeakin viime vuosina kunnioitettavasti, joten tätä hienoa ajatonta musaa on ollut mahdollisuus seurata härmässäkin.

Ketjun otsikkoon palaten kuuntelussa Dream Theaterin uusin Dream Theater-levy. Hienoa progehevin juhlaa!

 

[Swearengen]

Mårtensonit ja Scorpionsit sikseen, Martti Talvela jätti jälkeensä yhden kaikkien aikojen parhaista lauluäänistä. Hänen erilaiset Wagner-tulkinnat sekä Boris Godunov ovat omanlaisiaan legendoja, mutta tämä hengellinen tulkinta on ainakin itselleni tuntemattomampi Talvelan helmi:

Martti Talvela - Kiitos olkoon Jumalalle - YouTube

Tuota voi kuunnella helposti välittämättä sanoista ollenkaan, sen verran upeaa on bassolaulun ja urkujen yhteistyö.

 

[Aberystwyth]

Ketjun otsikkoon palaten kuuntelussa Dream Theaterin uusin Dream Theater-levy. Hienoa progehevin juhlaa!

Itse petyin tuohon albumiin. Biiseihin on ahdettu liikaa tavaraa kestoihin nähden. Ja muutenkin biisien rakenteet on välillä aika sotkuisia, esimerkiksi Surrender to Reasonissa on jo kolme toisiinsa liittymätöntä osiota reilussa minuutissa. The Bigger Picture-biisin hehkutusta en ymmärrä, hieno kertsi, mutta siinä kaikki. Toisaalta pidän sotkuisestakin musiikista, Between the Buried and Me on tykkibändi, mutta minulle DT on parasta melodisena.

Mutta on niitä hyviäkin biisejä. False Awakening Suite on hieno intro. Illumination Theory on varmaankin bändin paras kappale sitten In The Presence of Enemiesin (Outcry haastaa). The Enemy Inside on tiukka metallibiisi, tosin kiipparisoolo on aika kauhea. Along for the Ride on nätti balladi. Enigma Machinen lyttäämistä en ymmärrä.

Joka tapauksessa A Dramatic Turn of Events menee ohi ja lujaa. Se on epätasainen, mutta parhaat biisit on hel-vetin hyviä. Tämä uutuus menee rankingin pohjalle Train of Thoughtin ja Black Clouds & Silver Liningsin kanssa.

Kuuntelussa (ja katselussa) pitkästää aikaa Dark Tranquillity. Youtubesta löytyy Where death is most alive -kiertueelta Milanon keikka kokonaisuudessaan. Aivan saatanan kova meininki. Dark Tranquillity on kyllä ikuisesti mulle yksi kaikkien aikojen parhaista metallibändeistä.

Dark Tranquillity Where Death Is Most Alive, Entire Show Live in Milan - YouTube

Hei, minäpäs näin tämän bändin livenä Joensuussa tällä kiertueella. Hieno meininki, ja Mikael Stanne on seksikäs mies.

 

[Jaws]

Kuuntelen 5FDP:n uuden albumin biisejä. Toinen osa tupla-albumista siis julkaistaan huomenna, mutta kunnolla jos haravoi, niin löytäähän noita biisejä jo netistä.

Ei helvetti, taas ihan eeppistä tuotantoa. Blows my fakin' mind.

 

[ufon_kaakao]

Lately ive been listening:

The times they are a changin - Bob Dylan, Watchmen (Lyrics) - YouTube

The Beatles - music video - YouTube

J. Karjalainen - Keihäänkärki(HQ) - YouTube

Queens Of The Stone Age - Make It Wit Chu - YouTube

Kyuss - Gardenia - YouTube

 

[Ikävänkantaja]

The times they are a changin - Bob Dylan, Watchmen (Lyrics) - YouTube

Aivan loistava kappale! Watchmenissa onkin, näin sivumennen sanoen, eräs elokuvahistorian hienoimmista introista.

Omassa soittimessani pyörii parhaillaan Eläkeläisten uunituore Humppakalmisto-julkaisu eli hyvää humppaa Suomesta! (Linkki ohjaa hieman vanhempaan humppatuotantoon.)

 

[M10]

Siitä vähän laulamisen mallia perkele.

Bobby Martin, Frank Zappa, Bamboozled by Love.

 

[lunar]

R Kelly - Black Panties
R&B:n kuninkaan uutuuslevy kuuntelussa. Kappaleiden sisältö vaihtelee pillun nuolemisesta aina panemiseen asti. Takuuvarman juustoista meininkiä.

 

[Pavlikovsky]

Seuraavilla levyillä juntataan tätä lauantaita läpi:

AC/DC - The Razor`s Edge
Neil Young & Crazy Horse - Psychedelic Pill
Aerosmith - Permanent Vacation
John Fogerty - Centerfield
The Cult - Sonic Temple

Jaa miten niin ikämies-jytää?

 

[Jack of Spades]

Kuuntelussa Klamydian vanhempaa tuotantoa. Klamydia-song - youtube, Mäkin haluun rokkitähdex , Ruottalainen Oopperalaulaja (live, laulu: Riku Purtola)

Oi noita aikoja ja tämänkin silloisen nuoren bändin kovia keikkoja 80-90 lukujen taitteessa Pohjanmaalla.. kuolemattomia biisejä noilta ekoilta levyiltä, kuten Mopolla suohon, Ai law yuu, Kemppainen, Sitarin vaksi, Mäki haluun rock-tähdex, Klamydia-song, Rakkauslaulu, Ruottalainen oopperalaulaja etc..

 

[Ratavirkailija]

Mikko - Winters Draught - YouTube

Hyvän mielen musiikkia.

 

[Kaiuni Alen]

A$AP Rocky jatkuu kuuntelussa, tosin levy vaihtui ensimmäisestä seuraavaan, ts. Long.Live.A$AP:iin. Lähes yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, en ole tosin kerennyt vielä kuunnella kunnolla. Vanhempaakin levyä tulee kuunneltua, mutta vähän vähemmän. Jos jotain levyä jaksaa kuunnella yli kuukauden, se on hyvä.

Myös 2Pac jatkuu soitossa, levyinä originaali All eyez on Me ja tribuutti-mixtape This is my life

 

[Aunt Wang]

Michael Kiwanukan loistava albumi Home Again, Norah Jonesin Little Broken Hearts, Jedi Mind Tricksin Servants in Heaven, Kings in Hell ja Julma-Henrin Radio Jihad...Syrjäytynyt vol. 2 ovat tarjoilleet eargasmeja tässä päivän mittaan.

 

[ufon_kaakao]

Kattokaapa kun Jawsin ja Dekon ikäinen kaveri soittelee Buddy Guyn kanssa:

Buddy Guy and Hayden Fogle Blues Guitar Jam - YouTube

 

[Scissors]

Slipknot - Vermilion itsellä kuuntelussa. Aika hiljaisella tossa taustalla mutta tautisen kovaa shittiä, iltaduunien ohessakin uppoaa. Koko tuo vuonna 2002 ilmestynyt Vol 3 - The Subliminal Verses on todella onnistunut levy.

 

[Germanicus]

Young Elvis!

Poika vetää aika hyvin Blue Christmas-biisin

David Thibault - Elvis - Blue Christmas - YouTube

David Thibault - Elvis - Blue Christmas

Veti ainakin minut hiljaiseksi, upea suoritus, valitettavasti ei tullut kokonaan.

 

[mikko600]

Islantilaisen Skàlmöldin tulevaa live-levyä fiilistellään. Eli ensi viikolla olisi julkaisu. Kyseessä siis aiemmin tänä vuonna tehty spesiaalikeikka sinfoniaorkesterin ja kuoron kanssa. Jumalauta kun iskee. Näin se pitäisi tehdä.

Skàlmöld - Hel.

 

[Moto]

En vielä ehtinyt kuuntelemaan/katselemaan kokonaan läpi Nightwishin Showtime, Storytime live-DVD/CD:tä, mutta mitä nyt noilta CD:iltä muutaman biisin kuuntelin, niin kyllä se Floor pirun hyvin vetää. Esim. Last Ride of the Dayssa Floor pyyhkii alkuperäisversiolla... lattiaa. Ja ehkä edelleen sama havainto kuin viime vuoden Hjördis-areenan keikallakin, että Amaranth tökkii pahiten. Ilman muuta hyvä valinta vakituiseksi vokalistiksi.

 

[Alfred E Neuman]

Metallica. Battery. Aivan mahdottoman hyvä biisi. 20 vuotta oon sitä luukutellut, enkä vieläkään kyllästynyt. Toki koko ko. orkesterin tuotanto on aivan loistavaa, mutta mikä tästä biisistä tekee noin jumalattoman hyvän? Ehkä se, että se ei soi radiossa taukoamatta..

 

[Footless]

Islantilaisen Skàlmöldin tulevaa live-levyä fiilistellään. Eli ensi viikolla olisi julkaisu. Kyseessä siis aiemmin tänä vuonna tehty spesiaalikeikka sinfoniaorkesterin ja kuoron kanssa. Jumalauta kun iskee. Näin se pitäisi tehdä.

Skàlmöld - Hel.

Toi on kyllä aivan helvetin hyvä veto. Onhan tuota bändiä tullut aiemminkin satunnaisesti kuunneltua, mutta sinfoniaorkesteri ja kuoro todella sopivat tuohon tyyliin kuin nyrkki silmään. Kapellimestarille pisteet, näyttää nauttivan hommasta.

Entropian Vesper on ollut kovassa kuuntelussa (kiitokset siitä nimimerkille haunted shores), todella kovaa black metal henkistä post metallia.

Falcenbachin Asa on ollut toisena tehokuuntelussa, aivan järjettömän kova levy joka tuli ihan puskista. Yleensä noita osaa jotenkin odottaa, mutta tuo tuli ihan frendin suosituksesta tsekattua ja iski kuin miljoona volttia. Jotain metallia sekin on, ja pirun hyvää sellaista.

 

[Harkins#33]

Esim. Last Ride of the Dayssa Floor pyyhkii alkuperäisversiolla... lattiaa. Ja ehkä edelleen sama havainto kuin viime vuoden Hjördis-areenan keikallakin, että Amaranth tökkii pahiten. Ilman muuta hyvä valinta vakituiseksi vokalistiksi.

Jos Last Ride of the Day oli mielestäsi hyvä veto Floorilta, niin katsoppa/kuuntelepa Ghost Love Score, aivan käsittämättömän huima veto, varsinkin se huikean kappaleen loppu.

 

[sierramies]

Paul Stanleyn soololevy vuodelta 1978 rallattaa Spotifyssä. Voi, kuinka aliarvostettu levy. Kyseisen poppoon paras sooloplätty. Biisit Tonight you belong to me ja Take me away räjäyttävät tajunnan. Miksei enää ole 80-luku? Kyynel on silmässä tämän hienon bändin tuotoksista. Long live KISS.