En jaksa uskoa, että Corey Taylor olisi mikään Dio-fanipoika, mutta minusta Taylor laulaa tuossa Dion klassikon paremmin kuin miljoona muuta Dion coveroijaa. En ole koskaan oikein arvostanut kaiken maailman "I wanna be hard rock singer" tyyppejä - joihin pätee sama juttu kuin kaikenmaailman kitarantiluttelijoihin: ei se ole kova jätkä, joka matkii oikean skittasankarin riffejä, sooloja, melodioita, rytmiä jne. Se on kova jätkä, joka on soittanut ne alunperin julkaisuille. Sama juttu laulajissa: ei nämä kaiken maailman "I wanna be hard rock singerit" ole kovia jätkiä ja ukkoja, vaan kivenkovia ovat ne, jotka alunperin ovat nuo biisiklassikot isoiksi laulaneet. Corey Taylor on kyllä ollut tuossa "poikkeus" - tehnyt kyllä omana persoonana ja taidollaan kovaa jälkeä Slipknotissa ja Stone Sourissa. Lisäksi olen kuulevani tuossa Taylorin "Rainbow in the Darkissa" saman laulun svengin kuin alkuperäisessä versiossa. Siihen ei miljoona Dio coveroijaa pysty. Taylorin "Rainbow in the Dark" svengaa kuin iso hirvi! Toki bändille myös iso palanen kunniasta, mutta Corey Taylor ei yritä mitään, on vaan oma itsensä ja antaa taitojensa puhua.
Jotain tällaista sisäistä teiniangstia kai tässä puretaan kun Placeboa tykitellään. Enpä kyllä yhtyettä ole juurikaan kuunnellut aiemmin vaikka olen yhtyeen soundista yleisesti pitänyt.