Challenger: The last flight-dokkarissa soi aika pätevä aikalaismusiikki. Space age love song kumpuaa jotain ajattomuutta.
Lapset... silloin kun maailma oli vielä hyvä ja järkevä eli ennen vuotta 1992 tehtiin näin hyvää musiikkia. Huomioisin myös, että lavalla olijat esiintyvät eivätkä seiso kuin kyrvät häissä kuten nykyisin on tapana, kun ei mitään tapoja edes ole.
Lapset... silloin kun maailma oli vielä hyvä ja järkevä eli ennen vuotta 1992 tehtiin näin hyvää musiikkia. Huomioisin myös, että lavalla olijat esiintyvät eivätkä seiso kuin kyrvät häissä kuten nykyisin on tapana, kun ei mitään tapoja edes ole.
Kylhän ny quuppa on ainaski 124 kertaa kovempi rumpali ko Neil Peart.Varmaan 20 vuoden tauon kuuntelin Rush-orkesterin Grace under pressure nimistä albumia vuodelta 1984. Aivan jäätävän hyvää semisynkkää progeilevaa syntikka-rockia. Ja aivan helvetin taitavia soittajia, jää esim. Dingon jätkät toiseksi. Enemy within, Afterimage ja Red sector A omat suosikkibiisit. Youtubesta löytyy koko albumi. Suosittelen.