Eilen julkaistiin kauan odotettu Ne Obliviscaris:n 4.albumi. Ei vielä muutaman kuuntelun jälkeen ole yltänyt kahden ensimmäisen levyn tasolle, mutta ainakin bändin parhaimpien biisien joukkoon on löytynyt uusi tulokas.
Aamulla silmä osui jostain syystä Dylanin punaiseen kokoelmaboksiin (joka itsessään mielettömän kaunis esine, levyjä myöten). Miljoonasti kuultu kappale, mutta tänään olin samalla taajuudella. Tiätteks, junou, duud.
Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen osui kuunteluun Skunk Anansien Post Orgasmic Chill. En muistanutkaan miten hyviä kappaleita levyltä löytyy, erityisesti Secretly.
Minusta on ihan hienoa että tuo Indica tulee taas. En kyllä tunne ketään joka olisi kuunnellut sitä koskaan. Mutta tykkäähän joku kuulemma maksalaatikostakin, ja Apulannasta, ja pienistä karvaisista eläimistä.