Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 021 680
  • 22 852

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU


Behm joskus (ehkä 5-7 vuoden päästä?) Suomen edustajaksi Euroviisuihin<3.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Manicsit, yksi maailman parhaista. Varmaan paras.

Kaksi taulua on seinällä. Poliittisesti voin vääntää, musiikillisesti en ikinä. Yhtye, joka puolustaa ihmisyyttä ja vapautta. Minun poliittinen linjani on aika lähellä Manicseja.


















 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Hyvä veli @Individual





Send Away The Tigers on paras levy Everything Must Gon jälkeen.

Voi taivas miten kovaa menoa siinä on. Manics heräsi siinä eloon. Loistava levy!

Terveisin vanha Manics-fani jostain 1994-95. Ja olisin vetänyt pandat, jos olisin silloin tajunnut.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Kuulin tämän kappaleen radiosta ja pidin siitä. Se olikin tunnusmusiikki elokuvaan The Crying Game. En ole nähnyt mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.
...
Culture Club/Boy George ovat tuttuja mullekin jo 80-luvulta. Kaikki muistanevat yhtyeen suurimmat hitit Karma Chameleon ja Do You Really Want to Hurt Me. Boy George teki tuon The Crying Gamen sitten soolourallaan, josta ei tainnut hirveästi (muita) hittejä irrota.
Kaveri on todella erikoinen tyyliltään ja on esiintynyt mm. hameessa keikoilla, mutta siitä huolimatta/ehkä juuri sen vuoksi pidin hänen/bändin musiikista.
Nykyisin hänet voi pongata käsittääkseni edelleen The Voice of Australian tuomaristossa hassuine hattuineen...

 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Manicsit, yksi maailman parhaista. Varmaan paras.

Kaksi taulua on seinällä. Poliittisesti voin vääntää, musiikillisesti en ikinä. Yhtye, joka puolustaa ihmisyyttä ja vapautta. Minun poliittinen linjani on aika lähellä Manicseja.



















James Dean Bradfield omaa täydellisen äänen ja kun miettii tuotantoa etenkin sinne This is my truth... -albumiin asti, niin onhan se likimain täydellistä pop-musiikkia. Silti Holy Bible kaikessa synkkyydessään ja rosoisuudessaan uppoaa ehkä itselleni eniten. Puhun nyt puhtaasti musiikista. Mitä tulee politiikkaan, niin vaikea minun on ostaa millään tasolla edes huonona vitsinä vinyylijulkaisun sisäkannessa koreilevaa CCCP-logoa, Nicky Wiren rinnassa olevaa Mao-kuvaa tai Bradfieldien punatähti-baretteja. Ei näillä symboleilla ole mitään tekemistä ihmisyyden ja vapauden kanssa.

 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Tuntuu että TK on lopettanut useamman kerran viimeisen 10 vuoden sisään. Ja sitten ne tulee aina takaisin. Vähän kuin herpes.
Läjä aina välillä puuhailee niitä omia projektejaan ja kohta taas tempaistaan TK uudestaan tulille. Joko mennään vanhoilla biiseillä ja kokoonpanolla, englanninkielisellä matskulla, laitetaan ihan uusi kokoonpano lauteille, tai vaikka vanhalla kokoonpanolla uusia biisejä. Mikäs siinä kun vanhuksilla vielä virtaa riittää.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kolme Manicsien albumia löytyy hyllystä (Gold against the soul, Everything must go sekä This is my truth, tell me yours) ja vaikka en enää kuuntelekaan bändiä yhtä paljon kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, on tuo bändi edelleen suosikkejani. Olen aikeissa täydentää tuota valikoimaa, joten mitä levyä suosittelette?
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Kolme Manicsien albumia löytyy hyllystä (Gold against the soul, Everything must go sekä This is my truth, tell me yours) ja vaikka en enää kuuntelekaan bändiä yhtä paljon kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, on tuo bändi edelleen suosikkejani. Olen aikeissa täydentää tuota valikoimaa, joten mitä levyä suosittelette?
Holy Bible ehdottomasti vaikka on aika rujoa menoa verrattuna muuhun tuotantoon. Sanoista huomaa, että Richey Edwards ui melko synkissä vesissä noihin aikoihin. Tykkään myös glam rock-henkisestä debyytistä Generation Terroristsista. Siinä on ehkä yhtyeen paras biisi:





Vaikka ns. kultakausi on jo takanapäin, niin myös "uudemmilla" levyillä on hyvät juttunsa, esim. Send Away the Tigers, Journal for Plague Lovers & Rewind the Film kannattaa ottaa kuunteluun.
 
Viimeksi muokattu:

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Tänään on sitten tämmöisen vuoro - Mark Knopflerin soitantaa voisi kuunnella tuntikausia kyllästymättä. Kyseinen pitkä, (14 min) kappale, Telegraph Road, on minulle yhtyeen parhaimmistoa ja itseasiassa (surullinen) tarina kehityksestä, jonka jalkoihin ihmiset tuppaavat jäämään.

 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Mielestäni paras versio tästä biisistä. Ylipäänsä Depeche Mode kuulosti parhaimmalta Devotional Tourin aikoihin.



Jumalauta Songs… on ihan helevetin hieno albumi. Monet pitävät Depeche Moden lakipisteenä Violatoria, mutta minusta Songs of Faith and Devotion on paljon parempi. Walking In My Shoes… parempaa biisiä ei ole. 90-luvun alussa tehtiin muitakin hyviä levyjä, joista on tai ei ole muodikasta pitää. Kaikkihan rakastaa Metallican mustaa, Nevermindia, Blood Sugaria, Illusioneita.. No, mie en, mutta minusta Achtung Baby on ihan saatanan kova. Oikeastaan ainoa hyvä U2:n levy.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Nightwishin ensimmäinen albumi eli Angels Fall First (1997). Nostalgiset vibat ylipäätään tuon ajan kotimaisesta metallista. Tätäkin levyä tuli teininä kuunneltua todella paljon.

Parikymppisen Tuomas Holopaisen sävellyskynä oli hyvin terävänä jo tuolloin (toki krediitit sävellyksistä merkitty koko bändille). @Roger Moore, miten sinulle toimii tämä vanha Nightwish?





 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Parikymppisen Tuomas Holopaisen sävellyskynä oli hyvin terävänä jo tuolloin (toki krediitit sävellyksistä merkitty koko bändille). @Roger Moore, miten sinulle toimii tämä vanha Nightwish?
Sanotaanko että tuohon ekaan levyyn on vähän ristiriitainen fiilis, siihen suhtautuu ehkä enemmän demona kuin varsinaisena levynä. Holopainen on tämän joskus itsekin maininnut. Anyway, biisithän on tosiaan sinällään hyviä ja sävellykset on toimiva, mutta on se sanottava että Turusen laulutyöskentely on vielä aika sanotaanko nyt vaikka kypsymätöntä vielä tässä vaiheessa :D Alkupään levyistä sen takia Oceanborn toimii paremmin kun se on jo soundeiltaankin paljon ammattimaisemmin tehty.

Hyviä biisejähän tolla ekalla levylläkin kyllä kiistatta on, mutta niitä tulee enemmän kuunneltua esim. myöhemmiltä livelevyiltä tai sitten joitain biisejähän on tehtykin ihan kokonaan uusiksi:





Tämä Astral Romancen 2001 versio on ihan jäätävän hyvä, lisäksi muista biiseistä sitten esim. From Wishes to Eternityn livevedot on kovia, kuten vaikka tämä Elvenpath:





Tuolta ekalta levyltä löytyy myös myöhempiä livevetoja Floorin kanssa, vuonna 2018 The Carpenter ja Elvenpath pääsivät juhlakiertueelle mukaan:









Varsinkin tuo Elvenpath on ihan järjettömän hyvä. Biisinähän tuo on mahtava muutenkin.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Sanotaanko että tuohon ekaan levyyn on vähän ristiriitainen fiilis, siihen suhtautuu ehkä enemmän demona kuin varsinaisena levynä. Holopainen on tämän joskus itsekin maininnut. Anyway, biisithän on tosiaan sinällään hyviä ja sävellykset on toimiva, mutta on se sanottava että Turusen laulutyöskentely on vielä aika sanotaanko nyt vaikka kypsymätöntä vielä tässä vaiheessa :D Alkupään levyistä sen takia Oceanborn toimii paremmin kun se on jo soundeiltaankin paljon ammattimaisemmin tehty.

Hyviä biisejähän tolla ekalla levylläkin kyllä kiistatta on, mutta niitä tulee enemmän kuunneltua esim. myöhemmiltä livelevyiltä tai sitten joitain biisejähän on tehtykin ihan kokonaan uusiksi:





Tämä Astral Romancen 2001 versio on ihan jäätävän hyvä, lisäksi muista biiseistä sitten esim. From Wishes to Eternityn livevedot on kovia, kuten vaikka tämä Elvenpath:





Tuolta ekalta levyltä löytyy myös myöhempiä livevetoja Floorin kanssa, vuonna 2018 The Carpenter ja Elvenpath pääsivät juhlakiertueelle mukaan:









Varsinkin tuo Elvenpath on ihan järjettömän hyvä. Biisinähän tuo on mahtava muutenkin.

Toki toinenkin levy on ahkerassa kuuntelussa. Ja oli silloin 25 vuotta sittenkin. Ne kaksi ensimmäistä ovat minulle edelleen rakkaimmat albumit bändin tuotannosta.

Minä en ajattele ensimmäistä levyä varsinaisesti demona, vaikka toki tietty kotikutoisuus siitä paistaa läpi. Enkä varsinkaan vertaa myöhempiin tuotantoihin. Totta kai uudemmat levyt on hierottu valmiimmiksi paketeiksi. Se eeppisyyskin menee omaan makuun välillä yli noilla uudemmilla kokonaisuuksilla.

Omalla kohdallani ne nostalgiasyyt kohoavat varmaan muiden seikkojen yläpuolelle. Jos jonkun biisin ensisoinnut saavat ihon kananlihalle, jotain on tehty oikein jo tuolloin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös