Kuuntelussa juuri nyt

[Bambino]

Paremmin legendaarisen Oz Osbornen roolista tunnettu Jimmy Nail.

Jimmy Nail - Big River @ Youtube

 

[Mike Bossy]

Turmion Kätilöt - Hellbound Earth

Loistava biisi taas kätilöiltä. Ei puutu oikeastaan mitään.

Linkki vie YouTubeen

 

[Rattlehead]

Vanha kunnon Rainbow. En muistanutkaan mitä kaikkea helmeä sieltä hittibiisien varjoista löytyikään. Nyt pyörii Down to Earth.

edit. Lisäksi on kyllä mainittava, että Insomniumin uuden sinkun b-puolena julkaistu Beyond the Horizon on yksi viime vuosien parhaimpia instrumentaaleja, ainakin omiin korviini.

 

[Vuokralainen]

Genesiksen liveDVD:tä kuuntelen ja katselen. Vanhaa taltiointia ja tykkään.

Genesis-Mama, Live at Wembley.

 

[Pelirangaistus]

Comeback Kid nimistä poppoota on tullut tykilteltyä pitkin päivää. Mukavaa rääkymistä

 

[kone82]

Stream Of Passion - The Flame Within. Saisko Suomeen esiintymään, pliis?

 

[Rattlehead]

Stream Of Passion - The Flame Within. Saisko Suomeen esiintymään, pliis?

Onko tämä yksi Arjen Anthony Lucassenin projekteista? Vieläkin vituttaa, kun mielestäni tuo oli Ayreonin kanssa yhteiskeikalla jokunen vuosi sitten Nosturissa, lippu hommattuna ja loppujen lopuksi en edes päässyt paikalle.

Np: Venom - Countess Bathory

 

[haunted shores]

Kuuntelussa Foo Fightersin uusin.

Tämä levy on nyt orkesterille se kuuluisa vedenjakaja. Edellisillä levyillä Fooo Fightersista oli tullut ärsyttävä valittava nynnylauma, joka teki yhden täsmähitin täytteeksi levyllisen pumpulissa pyöriteltyä iskelmää josta musiikkiteollisuuden koneisto oli hionut kaikki särmät pois. (lue : paskaa)

Tämä taas on ylivoimaisesti parasta Foo Fightersia tällä vuosituhannella.

Hienoa.

 

[kone82]

Onko tämä yksi Arjen Anthony Lucassenin projekteista? Vieläkin vituttaa, kun mielestäni tuo oli Ayreonin kanssa yhteiskeikalla jokunen vuosi sitten Nosturissa, lippu hommattuna ja loppujen lopuksi en edes päässyt paikalle.

Np: Venom - Countess Bathory

On se. Ai että Suomessakin ovat olleet, voi hemmetti. Näköjään ainakin 2007 ovat olleet Nosturissa.

 

[Ted Raikas]

On se. Ai että Suomessakin ovat olleet, voi hemmetti. Näköjään ainakin 2007 ovat olleet Nosturissa.

Kyllä vaan. Tuon jälkeen eivät ole täällä käyneet ja Stream of Passion on toki suuria muutoksia nähnyt sen jälkeen, Marcela Bovion lisäksi taitaa olla 1-2 samaa jäsentä enää kuin tuolloin. Arjen Lucassen nyt oli mukana vain ensimmäisellä levyllä ja Stream of Passion feat. Ayreon kiertueella. Muuten mies ei ole erityisen innostunut keikkailuista ja mieluummin työstää levyjä.

Itse keikka oli kyllä hyvä ellei erinomainen, jos nyt itse lähinnä Ayreonin matskua odotin, kun Stream of Passion ei silloin (jos nyttenkään)ollut kauhean tuttu, eikä nyt erityisen viehättävä orkesterikaan noin musiikin suhteen (toki niillä on debyytillä muutama tosi upea biisi). Olkoonkin, että Marcela Bovio on toki säihkyvä esiintyjä. Ayreonin biisit oli silti ne jotka nosti tunteet pintaan, huhh.

Pakko kai vähän lesoilla tässä, että omistan paikan päällä kuvatun olosuhteisiin nähden varsin laadukkaan tallenteen DVD:lla. Tuota ei kait ihan kaikilla ole... ;)

Olisi hienoa kyllä nähdä Arjen Lucassen vielä livenä esiintymässä. Vaikka sitten joku Star One/Ayreon setti. Kelpaisi todellakin.

 

[Rinksu]

Kuuntelussa Foo Fightersin uusin.

Tämä levy on nyt orkesterille se kuuluisa vedenjakaja. Edellisillä levyillä Fooo Fightersista oli tullut ärsyttävä valittava nynnylauma, joka teki yhden täsmähitin täytteeksi levyllisen pumpulissa pyöriteltyä iskelmää josta musiikkiteollisuuden koneisto oli hionut kaikki särmät pois. (lue : paskaa)

Tämä taas on ylivoimaisesti parasta Foo Fightersia tällä vuosituhannella.

Hienoa.

Itsekin pidän levyä hyvänä ja Rope yksi parhaista kuulemistani biiseistä tänä vuonna. Ja löytyyhän levyltä muitakin.

Äänentaso aiheuttaa tosin jälleen jupinaa. Ongelmahan ei ole tietysti pelkästään FF:a koskeva, vaan ihan yleisesti lähes kaikkea tätä nykyään julkaistavaa musiikkia. Levy on jälleen yksi tämän loudness warin uhri.

Ihmisten käsitys musiikin suhteen on usein yksinkertainen:se soi kovaa=se soi hyvin. Levy-yhtiöt ovat sitten kaupallisuuden nimissä vastanneet tähän nostamalla levyjen äänenvoimakkuuden piikkinsä ja yli. Äänitteen dynamiikka (hiljaisten ja äänekkäiden kohtien ero) kärsii ja ääni muuttu rasittavasti särkeväksi äänimatoksi.

Tätä ongelmaahan käsiteltiin laajemmin muutama vuosi sitten Metallican uusimman yhteydessä. Ongelma itsessään on ollut toki jo olemassa aina CD:n tultua markkinoille.

Itse en ole mikään kultakorva ja en väitä kuulevani jokaista klippausta levyssä, mutta kyllähän tämän suhteen on selvästi huonompaan suuntaan menty lähivuodet.

 

[tinkezione]

Anathema - Everything

Hyvinkin mahdollisesti tämän hienon yhtyeen mainion kataloogin paras kipale, mitä en olisi ihan äkkiseltään uskonut ottaen huomioon, millainen mahalasku Alternative 4:n ja Judgementin jälkeen nähtiin. Yksinkertaisuudessaan kaunis ja loistava kappale!

Edelliseen kommentoiden, "loudness war" on todella surullinen ilmiö. Toista oli levyjen dynamiikka vinyyliaikakaudella ja nykypäivänäkin kannattaa noin yleisesti pysyä kaikista remasteroiduista CD-levyistä todella kaukana. Tästä päällimmäisenä esimerkkinä vaikkapa Megadethin Countdown to Extinction, josta onnistuttiin remasterin yhteydessä pilaamaan mm. legendaarinen bassosoundi aivan täysin.

 

[Datsun]

Moving Picturesin loputtua laitoin taas soimaan Deftonesin Diamond Eyes-levyn. Deftones ei ole aikaisemmilla levyillään säväyttänyt kuin satunnaisesti, mutta tämä on jotain aivan verratonta.

Tästä voi fiilistellä levyn nimibiisin videota: http://www.youtube.com/watch?v=qksTlo_1Tpw

Mikä ihmeellisintä - tuon biisin kertosäe (niin kuin moni biisi levyllä) tuo mieleen Sara-bändin uudemman tuotannon.

 

[haunted shores]

Moving Picturesin loputtua laitoin taas soimaan Deftonesin Diamond Eyes-levyn. Deftones ei ole aikaisemmilla levyillään säväyttänyt kuin satunnaisesti, mutta tämä on jotain aivan verratonta.

Tähän se täysin sama.

Käytännössä koko aiempi tuotanto on ollut meikäläiselle täysin yhdentekevää kamaa, joten yllätys oli melkoinen kun Diamond Eyes löi tajunnan kankaalle.

Kerrassaan erinomainen levy.

Kuuntelussa juuri nyt Reverend Bizarre - viihdeorkesterin III : So Long Suckers pläjäys.

 

[Datsun]

Tähän se täysin sama.

Käytännössä koko aiempi tuotanto on ollut meikäläiselle täysin yhdentekevää kamaa, joten yllätys oli melkoinen kun Diamond Eyes löi tajunnan kankaalle.

Kerrassaan erinomainen levy.

Nää on just näitä juttuja kun "mikään ei enää säväytä eikä iske ja kaikki tekee vaan metalcorea ja muuta olematonta" ja sitten yks kaks äijä meneekin ihan hiljaiseksi tämmöisen äärellä.

 

[haunted shores]

Nää on just näitä juttuja kun "mikään ei enää säväytä eikä iske ja kaikki tekee vaan metalcorea ja muuta olematonta" ja sitten yks kaks äijä meneekin ihan hiljaiseksi tämmöisen äärellä.

Näinpä. Kun kuuntelin Diamond Eyesin ensimmäistä kertaa jäin ihan kirjaimellisesti vain monttu auki koko keston ajaksi ihmettelemään. Koko levyn tunnelma on sanoinkuvailematon, enkä sitten loppuun päästyäni edes muistanut mitään muuta biisiä, kuin sen avausraidan. Ja tässä tapauksessa se johtui siitä, että kokonaisuus oli niin laadukas, ettei yksittäisillä biiseillä ollut kokonaiskuvassa mitään merkitystä ensikosketuksella.

Samalla tavalla pääsi hieman yllättämään The Ocean Heliocentric levyllään. Tässä tapauksessa tosin aiempikin katalogi oli kuuntelematta. No, nyt se virhe on korjattu. Olin elänyt siinä käsityksessä, että The Ocean on hieman sellainen köyhän miehen Isis, mutta kukaan ei ollut kertonut, että kyseessä onkin yksi hienoimmista ja nerokkaimmista metallibändeistä tätänykyä.

 

[Datsun]

Samalla tavalla pääsi hieman yllättämään The Ocean Heliocentric levyllään. Tässä tapauksessa tosin aiempikin katalogi oli kuuntelematta. No, nyt se virhe on korjattu. Olin elänyt siinä käsityksessä, että The Ocean on hieman sellainen köyhän miehen Isis, mutta kukaan ei ollut kertonut, että kyseessä onkin yksi hienoimmista ja nerokkaimmista metallibändeistä tätänykyä.

Luotan sanaasi ja kaivan tuotannon esiin. Muistaakseni sai joku aika sitten Infernossa kehuja jollain tekeleellä, ehkä se oli se uusin? No joka tapauksessa kuuntelussa nyt The Ocean: Fuxion

 

[Rattlehead]

Näin keskellä yötä ja vahvassa laskuhumalassa toimii helvetin hyvin Explosions in the Sky, tällä hetkellä pyörii The Only Moment We Were Alone. Muutenkin postirokki iskee tällä hetkellä erinomaisesti. Ja tämä bändi tarjoaa kyseisen genren parasta materiaalia. Tosin täytyy kyllä tunnustaa, että olen aika kaukana asiantuntijasta näiden suhteen.... Ehkä pitää kaivaa Neurosiksen Eye of the Storm jossain vaiheessa soittimeen.

 

[regularflex]

Näin aamutuimaan vähän erikoisempaa... Macka b - Beautiful eyes sekä Eric Clapton - I shot the sheriff (live).

 

[MadMike]

Käytännössä koko aiempi tuotanto on ollut meikäläiselle täysin yhdentekevää kamaa, joten yllätys oli melkoinen kun Diamond Eyes löi tajunnan kankaalle.

Kerrassaan erinomainen levy.

Nää on just näitä juttuja kun "mikään ei enää säväytä eikä iske ja kaikki tekee vaan metalcorea ja muuta olematonta" ja sitten yks kaks äijä meneekin ihan hiljaiseksi tämmöisen äärellä.

Deftonesia oon aina fanittanut, paitsi viimeisen 8 vuotta en. White Pony oli ja on mestaripläjäys mutta sen jälkeen julkaistut levyt olivat käsittämättömän hengettömiä tekeleitä. Sen takia Diamond Eyes palautti ainakin minun uskoni siihen, että kyllä sitä hyvää musiikkia voi tehdä vähän vaisummankin vaiheen jälkeen. Niskavillat on pystyssä samantein, kun tämän levyn pistää pyörimään. Siksi onkin hienoa, että Deftones tulee elokuussa keikalle. Pääsee tarkastamaan heidän livemeininkinsä, heti vuoden 2000 perään.

 

[d2uce]

The Streetsin viimeinen Computers and blues pyöri juuri ensimmäisen kierroksensa ympäri ja tähän väliin Seasick Steve - I started out with nothing and I still got most of it left.

 

[douppi]

En muista mistä tämä eteen tupsahti, mutta loistava cover-biisi on kyllä (kannattaa kuunnella).
For My Pain- Joutsenlaulu

 

[Pavlikovsky]

Uutta Nazarethia kuuntelussa ja levyn nimi on Big Dogz. Kyllä vanhat pierut vielä vain osaavat tämän rockin taiteenlajin, ei sen niin monimutkaista tarvitse olla kuullostakseen hyvältä.

 

[M10]

Extol - Synergy

 

[Pavlikovsky]

Blackfootin Strikes-klassikkolevyä luukutetaan täällä, kiekko sisältää upeita Southern rock biisejä ja nyt pauhaa tietenkin Highway Song. Kyllä on hienoa musiikkia tehty joskus, olipas kunnia nähdä nämäkin äijät livenä huhtikuun alussa Suomessa keikkailemassa.