Jim Steinmanin vähemmän tunnettuun tuotantoon tutustuminen jatkuu herran ainoan sooloalbumin Bad For Goodin muodossa. Tästä levystähän oli alunperin tarkoitus tulla Meat Loafin albumi, mutta kun murekkeelta oli ääni hukassa, tarttui Steinman mikkiin itse ja kirjoitti Meat Loafille vielä samana vuonna biisimateriaaliltaan köykäisemmän Dead Ringerin.
Albumi ei mielestäni kaadu Steinmanin heiveröisen puoleiseen lauluääneen, mutta silti ei voi olla kuvittelematta, miltä tämä albumi kuulostaisi nuoruuden voimissa olevan Meat Loafin laulamana. Iso osa biiseistä toki päätyi myöhemmin Meat Loafinkin albumeille, tunnetuimpana ehkä Rock And Roll Dreams Come Through. Sitä tosin, kuten kahta muuta biisiäkään, Steinman ei laula itse, vaan äänessä on "turn around.... bright eyes"-hemmo Rory Dodd. Surf's Up-balladissa Dodd tekeekin huikean komeaa jälkeä, mutta Rock And Roll Dreams Come Through häviää selvästi Meat Loafin versiolle.
Albumi ei mielestäni kaadu Steinmanin heiveröisen puoleiseen lauluääneen, mutta silti ei voi olla kuvittelematta, miltä tämä albumi kuulostaisi nuoruuden voimissa olevan Meat Loafin laulamana. Iso osa biiseistä toki päätyi myöhemmin Meat Loafinkin albumeille, tunnetuimpana ehkä Rock And Roll Dreams Come Through. Sitä tosin, kuten kahta muuta biisiäkään, Steinman ei laula itse, vaan äänessä on "turn around.... bright eyes"-hemmo Rory Dodd. Surf's Up-balladissa Dodd tekeekin huikean komeaa jälkeä, mutta Rock And Roll Dreams Come Through häviää selvästi Meat Loafin versiolle.