Itsellä meni näemmä sinne minne kuvittelinkin, mutta koko homman kruunaa huonoiten sopiva ehdokas Kari "fiidbäkki" Virtanen (tunnettu verkostomarkkinointikoijari).
Minulla meni pitkälti päinvastaiseen suuntaan, eli kauas ns. arvoliberaalien nurkkauksesta mutta myös kauas talouspoliittisesta oikeistosta. Tosin en sijoittunut äärilaitaan missään asiassa mikä olisikin ollut erikoista. Painotuksista huolimatta keskitie toimii parhaiten, eli esimerkiksi kyllä kiitos sopiville tuloeroille ahkeruuden ja osaamisen mukaan, mutta ei kiitos jättisuurille tuloeroille pääomakeinottelun, veroparatiisihuijaamisen ja kusetuspohjaisten kultaisten kädenpuristusten myötä.
Sääli vain, että ei ole olematta puoluetta maltillisen keskitien konservatiiveille jotka priorisoisivat sairaiden, vähäosaisten ja apua tarvitsevien julkisen tukemisen lyhytnäköisten supistusleikkauksien sijasta (diabeteslääkkeiden korvauksen leikkaaminen esimerkiksi) mutta jotka samalla purkaisivat kannustusloukkuja siten, että pienikin työnteko olisi aina plussaa eikä välittömästi katkaisisi kaikkia tukia.
Nykyhallituksen puolueet ovat keskittyneet sairaiden, vammaisten ja vanhusten kyykyttämiseen ja oppositiopuolueilla pääpaino on ihan jossain muualla kuten feministeiksi julistautumisessa ja sukupuolettomien transvessakylteissä.
Hesarin vaalikoneen huonoimmiksi minulle sopivat puolueet osuivat kylläkin varsin oikeaan järjestykseen. Tässä viisi (tai oikeastaan seitsemän, osa oli tasapisteissä) huonointa allekirjoittaneelle:
1. Suomen eläinoikeuspuolue
2. Feministinen puolue
3. Vasemmistoliitto
4. Vihreät
5-7: Sinivalkoiset Sitoutumattomat (SS eli Olavi Mäenpää), Liberaalipuolue, Piraattipuolue
Parhaiten sopiviksi tuo tarjoaa persuja, kristillisdemokraatteja, demareja ja keskustaa.
Kepua en ole koskaan äänestänyt ja demareita en äänestä, persujakaan en halua äänestää. Kristillisten ongelma on kristillisyys. Kirkkoon kuulumattomana ja lahkolais/uskovaissysteemejä syvästi inhoavana ei mikään hihhulikaan innosta.
Missä on ehdokaslistalla Aku Ankka?