Joskus nuorempana elämä tuntui potkivan turhan usein päähän. Ehkä sen takia minusta tuli tälläinen puupää kuin nyt olen. :D
Joo, mutta nyt intti kasvatti myös henkisellä puolella todella paljon minua. Ei enää yksinkertaisesti viitsi valittaa tai harmitella maailman pieniä murheita. Siis kaikkein pienimpiä murheita. Kun muistaa ajat, mitä intissä tehtiin ja välillä kyrpä otsassa tehtiin niitä touhuja siellä, niin siviilielämä on siihen verrattuna paikoitellen paljon helpompaa. Eli ne pikkumurheet mitkä harmittivat ennen inttiä kotonakin, niin eivät haittaa enää juuri mitään. Siitä suuri kiitos Suomen Armeijalle, vaikkakin en enää takaisin sinne firmaan menisi.
No jos nyt käy niin, että joku asia todella paljon harmittaa, niin eiköhän se kiroiluna ja hermostumisena ilmene meikäläisellä. Ikinä en ole tähän päivään mennessä pulloon sen takia tarttunut. Ne syyt ovat silloin hauskan pito, ei vitutus. Tosin joskus humalassa, kun on ja ottaa lisää viinaa, niin ne jotkut asiat tulevat kännissäpäiten mieleen ja silloin ehkä tulee sen takia otettua sen piikkiin.
Mutta muistakaamme se, että elämä on mukavaa, vaikka välillä ketuttaakin. Ei se mitään, vaikka Ässät ryssii joka kauden ja pian pelataan Mestiskiekkoa Porissakin, mutta sitten pelataan, jos ollaan pelatakseen. Iloa jokaisen elämään, toivoo Marco Bjurström kakkonen, no ei vaan :rolleyes: Ja tähän väliin sopii hymyilevä naama aka hymiö eli tässä tulee: :)