Kummola ”rakentaa” Tampereelle jäähallin -seurantaketju

[MS]

Klubit katsojamäärät n.200-300

Yo-Talon kapasiteetti on n. 300 ja Klubin n. 400. Vastaviralle mahtuu 150, Telakalle 175 ja Jack The Rooster 250. Sitten on vielä Henry's Pubia yms.

Pakkahuone 1200

Pakkahuoneen kapasiteetti on venyvä käsite. Parhaimmillaan on ollut Tammerfestissä PMMP:n ja Apulannan keikoilla lähemmäs 2000 ihmistä.

Tampere-talo iso sali (istumapaikkoja) 1750

Isoon saliin mahtuu 1756 ja pieneen 446. Tarvittaessa tapahtumia voidaan järjestää myös saman talon Sorsapuistosalissa, joka on siistimpi versio Pakkahuoneesta.

Hakametsä n.5500

Hakametsään mahtuu konserttikäytössä 6500-7000 ihmistä. Jossain vanhassa Iron Maidenin tiedotteessa manittiin 6600.

Keskushalli 8-9000 (arvio)

Mitä vähemmän Keskusareenaan tai -halliin mahtuu yleisöä sitä vähemmän siellä järjestetään isoja konsertteja. Yksikään ulkomainen artisti ei esiinny Tampereella yhtään sen halvemmalla, kuin Helsingissäkään. Live Nation Finlandilla on tuskin suurta hinkua järjestää todella isoja sisäkonsertteja Tampereen uudessa areenassa, jos kapasiteetti on luokkaa 8000-9000. 2000-4000 myytyä 60e lippua lisää tekee 120 000 - 240 000e.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (Pirkkahalli) kapasitetti konserttikäytössä olisi kaiketi 8000-9000. Osittain sijainti ja varsinkin kunnollisen istumakatsomon puute ovat rajoittaneet konsettikäyttöä. Isojen yhtyeiden kiertueaikataulut löydään lukkoon niin aikaisin, että Pirkkahallinkin saisi kyllä tarvittaessa varttua.

Tampere Areenalla on järjestetty muutamia konsertteja. Kapasitetti on kaiketi n. 3000.

Kesäisin
Ratina 32 000

Ratinan kapasitetti on ihan riittävä. Ensin konsertti Helsingin Olympiastadionilla ja lisä- tai uusintakonsertti Ratinassa kuvio toimii.

Tähän saakka olemme saaneet 2000-luvulla tottua että meillä käyvät pikkutähdet ja vähän kulahtaneemmat vanhat starat, joille riittää muutama sata tai parhaimmillaan kolmisen tuhatta katsojaa. Parina viime kesänä olemme päässeet ihailemaan megatähtiäkin mutta vain kesäaikaan. Väliin jää valtava määrä artisteja jotka vetäisivät helposti sen 5-8 tuhatta istuimille halajavaa jotka eivät mahdu Tampere-taloon ja joille (artisteille) Hakametsä ei ole houkutteleva areena.

Rankka pohjatyö kansainvälisten toimistojen uskottavuuden ja luottamuksen hankkimiseksi on tehty, nyt täytyy täyttää tuo kiusallinen aukko. Ryanairin ja tulevan toisen halpalentoyhtiön yhteistyöllä Tamperetta voi alkaa markkinoida hyvänä konserttipaikkana myös lentoreittien toisessa päässä asustaville.

Ainoastaan Jussi Sanatalahden ansiosta Tampereella on nähty isoja ulkomaisia yhtyeitä niin sisällä kuin ulkonakin. Tarjonta on suuntautunut raskaampaan musiikkiin, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä ovat järjestäjän omat rahat. Live Nation Finlandilla ei ole minkäänlaista mielenkiintoa järjestää konsertteja Hakametsässä tai yleensäkään maakuntien vanhoissa halleissa. Täytyy löytyä paikallinen taho joka järjestää tapahtuman yhteistyössä Live Nation Finlandin kanssa. Live Nationilla on kyllä halukkuutta järjestää konsertteja Tampereen Keskusareenassa jos sellainen valmistuu, mutta paljon tulee riippumaan hallin kappasiteetista minkälaisia esiintyjiä siellä tultaisiin näkemään.

Jos Keskusareena valmistuu niin Hakametsä ja Pirkkahalli jäävät pois konserttikäytöstä jo pelkästään sen takia, koska uudessa areenassa tulee olemaan huomattavasti helpompaa pystyttää isoja konserttiproduktioita.

 

[Tarinankertoja]

Hakametsä n.5500
Keskushalli 8-9000 (arvio)

Hakametsä on konserttijärjestäjälle huono paikka. Tämä johtuu siitä, että kattorakenteeseen ei voi ripustaa, eikä lavarakenteelle ole tukea tai muita teknisiä liityntöjä. Hakaan on lava aina sovitettava ylimääräisellä roudaustyöllä.

Uusissa monitoimihalleissa (siis moderneimmissa kuin jaffala) on musakonserttien kapasiteetti mahdollista sovittaa 500 - 15500 välille. Samoin on mahdollista järjestää isojen yritysten osakeyhtiökokouksia, messuja ja esim. asseblyn kaltaisia tapahtumia (Jaffalan suunnittelun aikaan ylenkatsottiin verkkojen kehitystä, se näkyy hallin infrassa edelleen)

Tampere Areenalla on järjestetty muutamia konsertteja. Kapasitetti on kaiketi n. 3000.

KENTin tällä nähneenä täyttyy todeta, että tuolle jumppasalille kyllä pitäsi oikeasti tehdä vähän isommasti töitä, jotta siellä keikalla viihtyisi. Toisaalta jos keikan pystyttäminen vaatii muutakin kuin lavarakenteen pystyttämisen ja anniskelualueen rajaamisen lippusiimalla, voip olla, että Pakkahuone samantyyppisenä tilana on jo huomattavasti halvempi (infra kunnossa).

 

[Tarinankertoja]

Syntyperäisenä tamperelaisena pitää tunnustaa, että Tampereelle ei saa nykyään leikkimökkiä rakentaa pihalleen, ilman valitusrumbaa ylimpiin oikeusasteisiin asti.
Toista se oli Pekka Paavolan aikaan, kun kosken rannasta vedettiin kansallismaisemaa alas, että osuuskauppa saisi hienon hotellin.
Oi niitä aikoja..

Aika oli toinen. Tuolloin valitusoikeutta ei ollut kuin viranomaistahoilla. Kansalaisten valitusoikeus on IMO tärkeä lisä demokratian toimimisessa. Valituksenhan on perustuttava lakiin, eli siihen, että päätökset on tehty lainvastaisesti, tai päätös rikkoo jotakin lakia. ei valitus tarkoita sitä, että voi valittaa vain valittamisen vuoksi.

Jos kaupunginvaltuusto päättää asiasta laillisessa järjestyksessä (ja tuki ei ole ristiriidassa eu direktiivein kanssa, jonka kaupungin lakimies sanoi ennalta tarkistaneensa, että ei), niin en ihan heti keksi mitään laillista valitusperustetta ratapihan kattamiselle.

[heh, myönnetään, vaikka keksisinkin, en kertoisi ;-) ]

 

[Yläpesä]

Uusissa monitoimihalleissa (siis moderneimmissa kuin jaffala) on musakonserttien kapasiteetti mahdollista sovittaa 500 - 15500 välille.

Muistelen vaan puuhamiesten puhuneen julkisuudessa (vai olisiko ollut Kummola), että Jaffalan kokoista kiekkoareenaa ei tehdä vaan oikea koko olisi noin 10-11 000. Se tarkoittanee konserttikäytössä n. 9000 katsojaa. Jos se ei kelpaa Live Nationille niin veikkaan että se mahdollistaa jonkun uuden paikallisen partysaanitekijän ilmaantumisen apajille.

 

[Tarinankertoja]

Muistelen vaan puuhamiesten puhuneen julkisuudessa (vai olisiko ollut Kummola), että Jaffalan kokoista kiekkoareenaa ei tehdä vaan oikea koko olisi noin 10-11 000. Se tarkoittanee konserttikäytössä n. 9000 katsojaa. Jos se ei kelpaa Live Nationille niin veikkaan että se mahdollistaa jonkun uuden paikallisen partysaanitekijän ilmaantumisen apajille.

Sorsahallin aikana puhuttiin, jotta Kansainväliset mitat täyttävää konserttitilaa 9 000-12 000

Ainakin kuvien mukaan halli vaikuttaa kovasti Malmö areenalta. Varsinkin kun Malmösä konsepti oli juurikin kaupunginosan rakentaminen kauppakeskuksineen, toimistoineen jne. hallin kanssa
Hallessa yleensä se konserrtiväkimäärä on suurempi, kuin urheiluväkimäärä (kenttäpaikat lisää paljonkin, jos ei ole tuoleja). Jaffala vähän vanhempana on poikkeus

Malmö Arena, Ruotsi
12 500 jääkiekossa
15 000 konsertissa

LänsiAuto Areena
6 820 jääkiekossa
8 366 konsertissa

Siemens Arena Vilna, Liettua
11 000 koripallossa
12 000 konsertissa

Hartwall Areena
13 665 jääkiekossa
12 500 konsertissa

 

[MS]

Muistelen vaan puuhamiesten puhuneen julkisuudessa (vai olisiko ollut Kummola), että Jaffalan kokoista kiekkoareenaa ei tehdä vaan oikea koko olisi noin 10-11 000.

Tämä tarkoittanee sitä, että Hartwall Areenalle ei haluta vakavasti otettavaa kilpailijaa. Jos Tampereen Keskusareenasta tehtäisiin isompi tai saman kokoinen, kuin Hartwall Areenesta niin se merkitsisi aika monen konsertin siirtymistä Tampereelle. Seinäjoelta, Jyväskylästä ja Porista yms. on huomattavasti helpompaa lähteä konserttiin Tampereelle, kuin Helsinkiin. Live Nation Finlandin toimitusjohtaja Risto Juvonen on pitänyt Tampereen sijaintia erinomaisena ja he ovat valmiita järjestämäään konsertteja kunhan uusi areena joskus valmistuu.

Se tarkoittanee konserttikäytössä n. 9000 katsojaa. Jos se ei kelpaa Live Nationille niin veikkaan että se mahdollistaa jonkun uuden paikallisen partysaanitekijän ilmaantumisen apajille.

Tarkoittaa käytännössä sitä, että tapahtumia on vähemmän ja yksittäiset konserttit järjestää Santalahti yhdessä Live Nation Finlandin kanssa.
Yksikään isompi artisti esiinny yhtään sen halvemmalla Tampereella, kuin Helsingissäkään. Pienempi kapasiteetti tarkoittaa korkeampia lippujen hintoja. Areenan kapasiteetti määrittää aika pitkälti esiintyjät.

 

[MS]

Hakametsä on konserttijärjestäjälle huono paikka. Tämä johtuu siitä, että kattorakenteeseen ei voi ripustaa, eikä lavarakenteelle ole tukea tai muita teknisiä liityntöjä. Hakaan on lava aina sovitettava ylimääräisellä roudaustyöllä.

Myös hallin kylmyys on yksi ongelma. Toki pukuhuonetilat eivät ole ihan viiden tähden luokkaa.

Uusissa monitoimihalleissa (siis moderneimmissa kuin jaffala) on musakonserttien kapasiteetti mahdollista sovittaa 500 - 15500 välille. Samoin on mahdollista järjestää isojen yritysten osakeyhtiökokouksia, messuja ja esim. asseblyn kaltaisia tapahtumia (Jaffalan suunnittelun aikaan ylenkatsottiin verkkojen kehitystä, se näkyy hallin infrassa edelleen)

Hinnoittelun avulla voidaan aika tehokkaasti hoitaa, että pienempiä konsertteja ei kannata Keskusareenassa järjestää.

KENTin tällä nähneenä täyttyy todeta, että tuolle jumppasalille kyllä pitäsi oikeasti tehdä vähän isommasti töitä, jotta siellä keikalla viihtyisi. Toisaalta jos keikan pystyttäminen vaatii muutakin kuin lavarakenteen pystyttämisen ja anniskelualueen rajaamisen lippusiimalla, voip olla, että Pakkahuone samantyyppisenä tilana on jo huomattavasti halvempi (infra kunnossa).

Pakkahuoneella ei ole ihan niin helppo järjestää konsertteja, koska paikka on melko varattu.

 

[Rodion]

Ymmärrätköhän tämän eron mitenkään? sisäliikuntahallit ovat palvelua kuntalaisille. Niissä ei tehdä bisnestä konserttien, messujen ja näyttelyjen muodossa. Ne toimivat omakustannusperiaatteella tai verovaroin. Kaupallinen suurhalli taas on täysin erilaista käyttöä varten. Sen toimintamenoja ei olla kattamassa kaupungin varoista.

Muut asiat tässä onkin jo käyty enemmän tai vähemmän läpi, mutta en edelleen syö tätä väitettä, että monitoimiarena ja tuo uusi kaupunginosa toteutetaan yksityisin varoin ILMAN että toimintamenot katetaan kaupungin varoista.

TAAS (matkani aikana) kävi ilmi uusi sumutus, eli Tampere jättää ottamatta 50 miljoonaa euroa kaavoituskorvauksia tältä hankkeelta:

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/miksi-kaavoituskorvauksia-ei-perita/178844

Alkaako Tampereen kaupungin "piikki" olla nyt luokkaa 150 miljoonaa euroa tästä kokonaan yksityisin varoin toteutettavasta kannattavasta hankkeesta?

Kaiken lisäksi ihmetyttää tuo kommenteissakin oleva asia, että miten NCC on saanut tällaisen hankkeen itselleen ilman kilpailutusta tai suunnittelukisaa? Aika suuren kokoluokan "hyvävelihanke"?

 

[Yläpesä]

TAAS (matkani aikana) kävi ilmi uusi sumutus, eli Tampere jättää ottamatta 50 miljoonaa euroa kaavoituskorvauksia tältä hankkeelta:

Edelleen, tämäkin Rodionin jo syömä kakku on yhä vatkaamatta, täyttämättä ja paistamatta. Tuollainen luku ei ole mistään pois koska ilman hallihanketta ko. alueelle ei tapahtuisi vuosikymmeneen yhtikäs mitään. Vain pistävä kreosootin tuoksu leijailisi siellä auringonpaahteessa Rodionin ja muiden kaupunkiin poikkeavien etelän ihmeiden iloksi.

 

[Rodion]

Edelleen, tämäkin Rodionin jo syömä kakku on yhä vatkaamatta, täyttämättä ja paistamatta. Tuollainen luku ei ole mistään pois koska ilman hallihanketta ko. alueelle ei tapahtuisi vuosikymmeneen yhtikäs mitään. Vain pistävä kreosootin tuoksu leijailisi siellä auringonpaahteessa Rodionin ja muiden kaupunkiin poikkeavien etelän ihmeiden iloksi.

Mistä tämä tieto on peräisin? Onko järjestetty suunnittelukilpailu ja ovatko muut rakennusyhtiöt ilmaisseet halua kehittää aluetta yhteistyössä kaupungin kanssa ilman näin merkittäviä tukia?

Mahdollisesti alueelle muuttavien yritystenkin täytynee muuttaa jostain, tuskin tuonne alueelle on tulossa 4000 työpaikkaa täysin uusien yritysten myötä? Monet siirtyvät vanhasta toimistosta uuteen, jolloin vanhat jäävät tyhjäksi. Tällainen laskukaava, että nuo olisi kokonaan uusia tyhjästä luotuja työpaikkoja Pirkanmaan seudulle on taas tätä "kermaa kakun päällä", jota näissä hankkeissa mainostetaan tyhmille kansalaisille ja päättäjille.

Keisarin uudet vaatteet. Tai silta?

http://www.wulffmorgenthaler.com/striphandler.ashx?stripid=2548b52d-fc4c-4f80-9e48-24335c135b4b

 

[Yläpesä]

Mistä tämä tieto on peräisin? Onko järjestetty suunnittelukilpailu ja ovatko muut rakennusyhtiöt ilmaisseet halua kehittää aluetta yhteistyössä kaupungin kanssa ilman näin merkittäviä tukia?

Puhuit 150 miljoonan auki olevasta piikistä. Piikki osoittautui tikuksi jonka päälle olet istunut. Voit itse esittää niitä muita olemassa olevia suunnitelmia ratapihalle jotka olisivat tuottaneet kaupungille mammonaa ja lottopotteja. Minun tietääkseni tuolle ratapölkkyjen ulkoiluttamisalueelle ei ole ollut mitään suunnitteilla. NCC:n osuutta hankkeen käynnistymisessä en tunne, mutta veikkaan sen olevan puuhamiesten kumppani. En ihan ymmärrä miksi sitten kun valmistelutyö, hankkeen kokoonjuokseminen ym. "kiva" on jo tehty ja sävelet selvänä toteutuksen suhteen, niin se pitäisikin antaa huutokaupattavaksi kenelle hyvänsä.

 

[Tarinankertoja]

Mistä tämä tieto on peräisin? Onko järjestetty suunnittelukilpailu ja ovatko muut rakennusyhtiöt ilmaisseet halua kehittää aluetta yhteistyössä kaupungin kanssa ilman näin merkittäviä tukia?

Miksi pitäisi olla suunnittelukilpailu? Siitähän päättävät hankeen rahoittajat. Kyse ei ole julkisesta hankinnasta, joka on kilpailulainsäädännön alainen. Hankkeesta EI tule julkinen, jos kunta rakentaa infraa. Ja se pysyy yskityksenä, ei julkisen hankintalainalaisena, niin kauan kuin rahoitus on yli 50% yksityistä rahaa. Tässä tapauksessa se on 95% yksityistä rahaa.

Kaupunkikuvallisesti voidaan ajatella, että arkkitehtikilpailua voisi vaatia. Nythän kaupunginhallitus ääni 7 – 4 päätti, että arkkkitehtikilpailua ei vaadita (ei palauteta valmisteluun). Tämä siksi, että yksityiset rahoittajat ja aikataulu ei anna myöden. Niinpä perustetaan arkkitehtiryhmä asiaa valvomoaan (jonka toimivuudesta vois sitten olla aika montaa mieltä).

Tampereen keskusta, Kansi-hanke
Arvio taloudellisista vaikutuksista


Rakennusvaiheen arvioidaan työllistävän keskimäärin 360 henkilöä vuosina 2011 – 2018. Rakentamisen huippuvuonna 2012 rakennustyömaan arvioidaan työllistävän noin 630 henkilöä. Vuonna 2018 arvioidaan Kansi-hankkeen seurauksena alueelle syntyneen lähes 2300 uutta työpaikkaa. Merkittävin osa työpaikoista (noin 1500 kpl) liittyy lisääntyneeseen toimistotilaan. 360 uuden henkilön arvioidaan työllistyvän hankkeen epäsuorien vaikutusten seurauksena. Työllisyysvaikutukset pysyvät vuodesta 2018 eteenpäin samanlaisina. Lisäksi hankkeen arvioidaan tuottavan Tampereelle 119 miljoonaa euroa arvonlisää. Hankkeella on myös merkittävät verovaikutukset. Vuoteen 2018 mennessä hankkeen verovaikutus olisi yhteensä noin 600 miljoonaa euroa ja Tampereen kunnallisverokertymä palkkatuloista olisi vuonna 2018 noin 7,5 miljoonaa euroa Kannen osalta. Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä laadullisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi investointien lisääntyminen, uuden liiketoiminnan houkutteleminen alueelle, julkisen liikenteen käytön edistäminen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääntyminen. Riskeiksi identifioitiin mm. mahdolliset ruuhkat rakennusvaiheen aikana sekä Kannen valmistuttua isojen tapahtumien aikana.

Deloitte
Economic Impact Analysis (EIA) -menetelmä huomioi sekä määrälliset että laadulliset vaikutukset

 

[Rodion]

Sillä, että tällaisia verottomuushyötyjä, kuluhyötyjä, tukiostoja ja kannen rakentamista ei rakenneta, ei myöskään menetetä mitään?

Jotta tulee jotain tolkkua, tuolta löytyy tuo 7,5 miljoonaa euroa kunnallisverotuloa, joka on lähestulkoon ainoa suora hyöty Tampereelle. Kiinteistöveroahan kyseinen pytinki ei tule maksamaan.

Näin ollen kymmenen vuoden aikana kunnallisverokertymä on n. 75 miljoonaa euroa, joka edelleen on aika vähän siihen nähtynä, mitä tuohon sijoitetaan tai miten tuota hanketta tuetaan muilla keinoin. Suorat ja epäsuorat tuet ovat siis tuon n. 150 miljoonaa tällä hetkellä.

Ihmettelen Tarinankertojan Deloitte-jutusta tätä:

"Vuoteen 2018 mennessä hankkeen verovaikutus olisi yhteensä noin 600 miljoonaa euroa."

Siis seitsemässä vuodessa verovaikutus 600 miljoonaa euroa, kun koko hanke on arvioitu maksimissaan 400 miljoonan projektiksi? Verottomuus huomioon ottaen, ja Suomen kokonaisveroasteen, joka on luokkaa 47%, koko hankkeen kustannusvaikutus olisi siis yli 1,2 miljardia euroa vuoteen 2018 mennessä.

Mistä tämä 600 miljoonan euron verovaikutus muuten tulisi? (Alvit maksaa vain loppukäyttäjä, yhteisöveroa voitoista ei tappioista, puolalainen duunari ei maksa veroja suomeen, kun tekee pimeänä, jne.)

Vai tarkoittaako tuo, että 600 miljoonalla veroeurolla tuetaan hanketta vuoteen 2018 mennessä?

Tässäkin rakennetaan ilman kaupungin tukea isoa hanketta:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2151261&ref=lk_hs_ka_2

Ja tässä esimerkki Hampurista, Saksasta, mitä käy kun hankkeella on kaupungin tuki... kustannukset nousee kummasti:

http://www.stern.de/kultur/musik/ha...armonie-noch-teurer-noch-spaeter-1551657.html

Alun 100 miljoonaa ja rapiat on muuttunut 500 miljoonaa ja rapiat kustannukseksi...

 

[Tarinankertoja]

Mistä tämä 600 miljoonan euron verovaikutus muuten tulisi?

Hankkeen kumulatiivisen kulujen kertymän on arvioitu olevan 2,3 miljardia euroa vuosina 2011-2018, sisältäen sekä rakennusvaiheen että käytön vaikutukset tällä ajanjaksolla. Ottamalla huomioon tuotteista, tuotannosta ja ansiotuloista kerättävät verot ja käyttämällä Tilastokeskuksen panostuotos- malleja on Suomen veroasteeksi arvioitu 28 prosenttia. Näin hankkeen verovaikutus olisi yhteensä n. 600 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden ajalta (noin 75 miljoonaa euroa vuositasolla).

 

[JiiGeePee]

Sillä, että tällaisia verottomuushyötyjä, kuluhyötyjä, tukiostoja ja kannen rakentamista ei rakenneta, ei myöskään menetetä mitään?

Juuri näin! Juuri näin Rodionin unelma yhteiskunta pyörii. Kun emme kuluta mitään, niin meidän ei tarvitse myöskään tehdä mitään. Tää on vielä kehittyneempi malli siittä "Jokainen saa tarpeensa mukaan, ja tekee kykyjensä mukaan" mallista.

Oikeesti. Kyllä Tampere on varmasti syytänyt vuosien varrella rahaa turhempiikin asioihin. Asioihin joista se ei varmasti tule ikinä hyötymään pennin latia. Ensimmäisenä tulee mieleen sosiaalituet ja sun kouluttaminen. Tästä sentään on odotettavissa rahoja joskus takaisinkin päin.

Ja vaikkei varsinainen hallibisnes välttämättä kovin voittoisaksi osottautunekaan, niin kokonaisuutena hanke tuskin rasitteena voi kaupungille jatkossa olla. Toisaalta jo se että hallin myötä syntyvä buumi saattaa lisätä tamperelaisten nuorten innostusta urheiluun ja vähentämään epäterveellistä vapaa-ajan viettoa voidaan kai sekin laskea tulopuolelle isolla plussalla.

 

[Waky]

Oikeesti. Kyllä Tampere on varmasti syytänyt vuosien varrella rahaa turhempiikin asioihin. Asioihin joista se ei varmasti tule ikinä hyötymään pennin latia. Ensimmäisenä tulee mieleen sosiaalituet ja sun kouluttaminen. Tästä sentään on odotettavissa rahoja joskus takaisinkin päin.

Ja vaikkei varsinainen hallibisnes välttämättä kovin voittoisaksi osottautunekaan, niin kokonaisuutena hanke tuskin rasitteena voi kaupungille jatkossa olla. Toisaalta jo se että hallin myötä syntyvä buumi saattaa lisätä tamperelaisten nuorten innostusta urheiluun ja vähentämään epäterveellistä vapaa-ajan viettoa voidaan kai sekin laskea tulopuolelle isolla plussalla.

:)

Sinun kohdalla ehkä jäi rahaa käyttämättä tapaopetuksessa?

Tarvitseeko sitä syytämistä jatkaa ihan vain huvin vuoksi? Ja hallin tuottoisuudesta voi mennä kysymään Turusta (ja onhan näitä muitakin). Mielenkiintoista tosiaan on tukien (ja verovapauksien) tarve kun rakennetaan puheissa hyvin tuottava halli. Luulisi että tällä perusteella kaupungin kannattaisi rakennuttaa tuo itse kun se on noin kannattava? Varsinkin tässä kuviossa on mietittävä että hankkeen pääajajia on halliyhtiö ja NCC. Kummankaan en usko olevan hyväntekeväisyyttä tekemässä vaikka halliyhtiön sivut kovin markkinoivat tämän olevan hanke "saada halli Tampereelle".

Toisaalta kaikissa näissä (täälläkin esitetyissä) talousluvuissa oletetaan että kaikki hallin tuoma toiminta (pl. rakentaminen) on täydentävää (eli ei korvaavaa). Esim. tuolla on oletus että Hakametsän hallin työllistävä vaikutus pysyy samana jne. Samaten oletetaan että kaikki ravintola ja toimistotila lisäys on alueella lisäystä nykyiseen.

 

[Tarinankertoja]

Ensimmäisenä tulee mieleen sosiaalituet ja sun kouluttaminen.

Lakisääteisiä, joihin Tampere EI voi vaikuttaa mitenkään. Peruskoulun yhteiskuntaoppi jääny lukematta?

Tarvitseeko sitä syytämistä jatkaa ihan vain huvin vuoksi? Ja hallin tuottoisuudesta voi mennä kysymään Turusta (ja onhan näitä muitakin).

Turussa kunta rakensi hallin, ja kuntapolitikoinnille tyypillisesti se sijoitettiin täysin väärään paikaan poliittisesti sopimalla, ei bisnesmahdollisuuksia arvioiden.

Juuri Turun virhettä ei pidä tehdä, ja rakentaa hallia johonkin pellolle ydinkeskustan ulkopuolelle. Toisaalta sinne ei se yksityinen taho missään tapauksessa lähtisikään rakentamaan. Onhan sitä sarankulmaa tarjottu monesti hallihankkeelle, mutta pirkkahallin/ messukeskuksen synergiasta huolimatta kannattavaa konseptia sinne ei ole saatu aikaan.

Mielenkiintoista tosiaan on tukien (ja verovapauksien) tarve kun rakennetaan puheissa hyvin tuottava halli. Luulisi että tällä perusteella kaupungin kannattaisi rakennuttaa tuo itse kun se on noin kannattava?

Ei sellaisene investointiin kaupunki kykenisi millään. Se olis täysin epärealistista. Ei nykyaikana varmaan särkänniemeäkään rakennettasi…

Varsinkin tässä kuviossa on mietittävä että hankkeen pääajajia on halliyhtiö ja NCC. Kummankaan en usko olevan hyväntekeväisyyttä tekemässä vaikka halliyhtiön sivut kovin markkinoivat tämän olevan hanke "saada halli Tampereelle".

tietenkään ole mukana hyväntekeväisyydestä, vaan bisneksestä. Kannattavaksi saavat kaupungin tuilla, ja kaupunki saa hallin ja keskustakaupunginosan vastineeksi. Kyseessä on molempia hyödyttävä hanke. ei kait sitä muuten syntyisi?

Toisaalta kaikissa näissä (täälläkin esitetyissä) talousluvuissa oletetaan että kaikki hallin tuoma toiminta (pl. rakentaminen) on täydentävää (eli ei korvaavaa).

Tämä on totta. Mutta sen ennustaminen missä suhteessa kyse on uudesta, ja missä suhteessa vanhan korvaavasta on aika mahdoton selvittää etukäteen.

Kukaan ei väitä, etteikö hankkeessa ole isoja riskejä, mutta toisaalta tuntuu kummalliselta, ettei jääkiekkopalstalla oltaisi tämmöisten hankkeiden takia niitä valmiita ottamaan.

Aina on vaihtoehto olla tekemättä mitään. Silloin ei realisoidu riskejä, mutta toisaalta ei voi saavuttaa myöskään voittoja.

Se että otetaan riski, että halli syntyy vs. ei oteta riskiä, eikä synny mitään vaihtoehdoista valitsen itse ensimmäisen

 

[Yläpesä]

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti juuri äänin 64-4 tukea uuden kaupunginosan rakentamissuunnitelmaa helsinkiläisten aluepoliittisten intoilijoiden harmiksi. Tietäähän tämä päätös merkittävän kilpailijan syntymistä pääkaupunkiseudun konserttitapahtumien tarjoajille ja Tampereen ennestäänkin vahvan vetovoiman kasvamista - asia joka herättää yleensä närästystä Kehä III:n sisäpuolella.

Ratikka, megahalli, lentokentän kakkosterminaali, mitä seuraavaksi?

 

[COLHC1980]

Tietäähän tämä päätös merkittävän kilpailijan syntymistä pääkaupunkiseudun konserttitapahtumien tarjoajille ja Tampereen ennestäänkin vahvan vetovoiman kasvamista - asia joka herättää yleensä närästystä Kehä III:n sisäpuolella.

Tämähän on hieno homma! Tampere on loisto paikka, ei mua haittaa hypätä stogeen, kun jollekin keikalle on menossa Tampsesteriin. Pakkahuone juna-aseman vieressä ja nyt tämä monitoimihalli juna-asemalla. Hakametsähän on suhteellisen perseessä, kun miettii että tulee täältä esim. julkisilla ja jäisi yöksi pelin jälkeen. Nyt tuo halli on hyvällä paikalla.

Ei muuta kuin kesäkuussa toisena vkl Tampere sekaisin taas. Rok rok!

 

[Yläpesä]

TTampere on loisto paikka, ei mua haittaa hypätä stogeen, kun jollekin keikalle on menossa Tampsesteriin.

Onko stoge isompi kuin stobe?

 

[starcat]

Onko stoge isompi kuin stobe?

Ainakin stadissa juna on isompi kuin tuoppi.....

 

[Yläpesä]

Ainakin stadissa juna on isompi kuin tuoppi.....

Ahaa, nyt stämä asia stuli stiettäväksi. Jees nääs.

 

[Ultra]

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti juuri äänin 64-4 tukea uuden kaupunginosan rakentamissuunnitelmaa helsinkiläisten aluepoliittisten intoilijoiden harmiksi. Tietäähän tämä päätös merkittävän kilpailijan syntymistä pääkaupunkiseudun konserttitapahtumien tarjoajille...

Eipäs mennä asioiden edelle. Periaatteessa tämä päätös ei tarkoita muuta kuin että kansi rakennetaan radan päälle. Monitoimihallille ei ole vieläkään rahoitus kunnossa ja voipi olla että Tampereelle jää pelkkä kansi käteen toimistoineen jos sijoittajia ei löydy. Nyt vaikuttaa myös siltä että useampi valtuutettu haluaisi kilpailuttaa projektin arkkitehtitoimistoilla, joka tarkoittaisi aikataulussa huomattavaa viivästymistä ja kaupungin osallistumista projektiin suuremmalla summalla.

 

[Tarinankertoja]

Nyt vaikuttaa myös siltä että useampi valtuutettu haluaisi kilpailuttaa projektin arkkitehtitoimistoilla, joka tarkoittaisi aikataulussa huomattavaa viivästymistä ja kaupungin osallistumista projektiin suuremmalla summalla.

Meni jo. 9 valtuutettua halusi. Hallituksen esitys hyväksyttiin 58 - 9. Palautus valmisteluun (arkkitehtikilpailu) samoin äänin tyrmättiin. Kokonaan luopuminen hankkesta 63 - 4.

Vastustajina siis SKP ja Vasemmistoliiton edustajia. Kummasti kepulaiset, demarit, persut, vihreät, kokkarit, kristilliset ja sitoutumattomat oli hankkeen kannalla... Kaikki aon saunotettu rajusti ja ruskeita kirjekuaria vilsi salissa... tai sitten ei

 

[Ultra]

Meni jo. 9 valtuutettua halusi.

Jaahas, arkkitehtuurityöryhmä kuitenkin ilmeisesti valvoo lopputulosta. Onko kenelläkään tietoa ketä tuohon työryhmään kuuluu? En olisi yllättynyt jos vihreiden Kirsikka Siik olisi voideltu tuohon sauna jengiin...