Mainos

Kummittelu

  • 138 508
  • 388

Turnipsi

Jäsen
Siis täällä jengi uskoo että ihmiset osaavat ennustaa toisen kuolemisen? Eikä kukaan ole koskaan tätä tietoa käyttänyt estääkseen toisen kuoleman? Jännä sattuma.

Itse olen tämän kokenut yhden kerran. Voi olla sattumaa ja unimaailman höpötyksiä, en siis ole jaksanut asiaan reagoida sen enempää. Näin unta jossa mainitsin unessa että ei voida enää nähdä henkilöä x. Ja tämä oli ensimmäinen ja viimeinen uneni jossa henkilö x on. Vuorokausi myöhemmin sain soiton että voitaneen alkaa valmistautumaan jäähyväisiin.

Uni siis ei osunut kohdilleen koska ehdimme jättää jäähyväiset, mutta alle viikko tästä ja playoffit olivat päättyneet.

Itse pidän tätä hauskana yhteensattumana ihan siksi että en jaksa uskoa mihinkään Jeesus, saatana, henget, ennustus, enneuni jne. asioihin. Tämän jälkeen on läheisempiä sukulaisia nukkuneet pois, mutta heidän osaltaan ei ole mitään samantapaista ollut.

Lottonumerot, ne seuraavan kierroksen 7 oikein lottonumerot, ne minä haluaisin unessa siten että muistan ne aamulla...
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Seuraava tarina on tosi, mutta uskokoon ken tahtoo.

Äitini on siis kuollut jo kun olin lapsi. Muutama vuosi sitten eräänä iltana nukkumaan mennessäni ajattelin, että jos äiti olet jossain rajan takana, niin pysäytäpä tuo seinällä oleva kello aamuyöllä tasan viideltä. Noh, heräsin aamulla töihin enkä minä muistanut enää koko asiaa, mutta iltapäivällä töistä palatessani katsahdin kyseistä kelloa ja oli hiukset noista pystyyn kun seinäkello oli pysähtynyt aikaan 5.02. Ei siis aivan kello viideltä kuten pyysin, mutta erittäin lähelle. Hetken sitä ihmettelin, laitoin kelloon uudet patterit ja taas se alkoi käydä normaalisti. Sen pituinen se. Päättäkää itse oliko kyseessä sattuma vaiko jotain muuta. Itse sanon että sattuma, vaikka olisi kaunis ajatus että asialla olisi ollut äitini.
 

Surtr

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Seuraava tarina on tosi, mutta uskokoon ken tahtoo.

Äitini on siis kuollut jo kun olin lapsi. Muutama vuosi sitten eräänä iltana nukkumaan mennessäni ajattelin, että jos äiti olet jossain rajan takana, niin pysäytäpä tuo seinällä oleva kello aamuyöllä tasan viideltä. Noh, heräsin aamulla töihin enkä minä muistanut enää koko asiaa, mutta iltapäivällä töistä palatessani katsahdin kyseistä kelloa ja oli hiukset noista pystyyn kun seinäkello oli pysähtynyt aikaan 5.02. Ei siis aivan kello viideltä kuten pyysin, mutta erittäin lähelle. Hetken sitä ihmettelin, laitoin kelloon uudet patterit ja taas se alkoi käydä normaalisti. Sen pituinen se. Päättäkää itse oliko kyseessä sattuma vaiko jotain muuta. Itse sanon että sattuma, vaikka olisi kaunis ajatus että asialla olisi ollut äitini.
En minä ainakaan näe mitään syytä epäillä tätä, tai tuota edeltävää tarinaa. Mutta kuten molemmat itsekin totesitte, niin todennäköisesti näihin ei liity mitään sen mystisempää.

En edes näe mitenkään erikoisena sitä, että uskoo yliluonnolliseen (tai sen mahdollisuuteen), mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noita uskomuksia tulisi käyttää jonain korvikkeena ihan terveelle järjelle.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Seuraava tarina on tosi, mutta uskokoon ken tahtoo.

Äitini on siis kuollut jo kun olin lapsi. Muutama vuosi sitten eräänä iltana nukkumaan mennessäni ajattelin, että jos äiti olet jossain rajan takana, niin pysäytäpä tuo seinällä oleva kello aamuyöllä tasan viideltä. Noh, heräsin aamulla töihin enkä minä muistanut enää koko asiaa, mutta iltapäivällä töistä palatessani katsahdin kyseistä kelloa ja oli hiukset noista pystyyn kun seinäkello oli pysähtynyt aikaan 5.02. Ei siis aivan kello viideltä kuten pyysin, mutta erittäin lähelle. Hetken sitä ihmettelin, laitoin kelloon uudet patterit ja taas se alkoi käydä normaalisti. Sen pituinen se. Päättäkää itse oliko kyseessä sattuma vaiko jotain muuta. Itse sanon että sattuma, vaikka olisi kaunis ajatus että asialla olisi ollut äitini.

Minulla on myös yksi hieman mystisiä vivahteita sisältävä kokemus. Ajoitan tämän noin 20 vuoden taa, koska asuin vielä opiskelijasolussani, josta muutin 2005 pois.

Jostain syystä näin yöllä unta, jossa olin entisen tuttavaperheemme poikien kanssa. Noita veljeksiä oli kaksi, vanhempi oli minua vuoden vanhempi ja nuorempi taas vuoden nuorempi. Emme olleet olleet heidän kanssaan tekemisissä ainakaan kymmeneen vuoteen, mutta jostain syystä he ilmaantuivat uneeni. Olimme itse asiassa unessa aivan pieniä, ehkä 3-5 -vuotiaita, koska uni liittyi tilanteeseen, joista vanhemmillani on valokuva perhealbumissa.

No, heräsin siinä ja aloin aamutoimet. Sitten yhtäkkiä sain siskoltani tekstiviestin, jossa hän kertoi, että noista veljeksistä vanhemman kuolinilmoitus oli ollut tämän päivän lehdessä. Melkoinen sattuma, ja ihmetytti kyllä unen ajoitus.

No, minä olen tylsä tyyppi. Tuossa ei tultu rajan takaa moikkaamaan vanhaa kaveria. Ja yleensähän nuo oletetut viimeiset tervehdykset kai tehtäisiin juuri kuoleman sattuessa, tai pian sen jälkeen, eikä silloin kun kuolinilmoitus ehtii lehteen...

Tylsä selitys oli se, että sattumalta näin unta heistä. Ja kun tuo tieto kuolemasta tuli, tuo sattumalta nähty uni jäi mieleen. Muussa tapauksessa tuo uni olisi unohtunut hyvin nopeasti. Ja ihminen näkee unia jatkuvasti, ja niissä esiintyy myös vanhoja tuttuja. Jossain kohtaa ajoitus jonkun tosielämän tapauksen kanssa vain menee kohdilleen.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Kaikkea sitä aikuset ihmiset uskookin...

1. Se, ettei luonnollista selitystä löydy, ei meinaa että yliluonnollinen on totta.
2. ...
3. Se meinaa, ettei ainakaan vielä tiedetä
4. Tähän mennessä nolla kertaa ratkaisu on ollut yliluonnollisuus. Luonnollisuus? 100 %.

Jätän tämän vain tähän.
 
Itselläni ei ole mitään karmivaa tarinaa kerrottavana, mutta yksi tapaus tulee kuitenkin mieleen. Veikkaisin tämän osuvan kevääseen 2005. Asuin tuolloin viimeisiä aikoja opiskelijasolussani ennen muuttamista kunniallisiin ympyröihin. Minulla taisi olla vapaa arkiaamu, koska olin lopettanut paria kuukautta aiemmin osa-aikatyöt yliopiston laitoksella, enkä vielä ollut aloittanut tulevaa työtäni. Heräsin omia aikojani varmaan joskus kymmenen aikaan. Kun heräsin, minulle tuli jostain kumman syystä yli 20 vuotta vanha valokuva mieleen vanhempieni perhealbumista. Olin tuossa kuvassa kahden silloisen tuttavaperheemme pojan kanssa. Vanhempani eivät olleet olleet tämän perheen kanssa tekemisissä varmaan lähemmäs 15 vuoteen, enkä minäkään ollut näitä veljeksiä nähnyt, saatika heitä ajatellut. Jostain syystä tuo kuva oli vain mielessä. Meni puoli tuntia, kun sain siskoltani tekstiviestin. Siinä hän kysyi, että muistanko noita veljeksiä. Heistä vanhemman kuolinilmoitus oli ollut sen päivän lehdessä.

Todennäköisesti olen vain unessani nähnyt jostain kumman syystä jotain heihin liittyvää. Ja sen vuoksi tuo valokuva sattui tulemaan mieleen - kuva kun oli varsin hauska. Ja tuossa vaan sattui olemaan mielenkiintoinen yhteensattuma, että tuo tapahtui juuri sinä päivänä kun sain tiedon tuosta kuolemasta.
Minulla on myös yksi hieman mystisiä vivahteita sisältävä kokemus. Ajoitan tämän noin 20 vuoden taa, koska asuin vielä opiskelijasolussani, josta muutin 2005 pois.

Jostain syystä näin yöllä unta, jossa olin entisen tuttavaperheemme poikien kanssa. Noita veljeksiä oli kaksi, vanhempi oli minua vuoden vanhempi ja nuorempi taas vuoden nuorempi. Emme olleet olleet heidän kanssaan tekemisissä ainakaan kymmeneen vuoteen, mutta jostain syystä he ilmaantuivat uneeni. Olimme itse asiassa unessa aivan pieniä, ehkä 3-5 -vuotiaita, koska uni liittyi tilanteeseen, joista vanhemmillani on valokuva perhealbumissa.

No, heräsin siinä ja aloin aamutoimet. Sitten yhtäkkiä sain siskoltani tekstiviestin, jossa hän kertoi, että noista veljeksistä vanhemman kuolinilmoitus oli ollut tämän päivän lehdessä. Melkoinen sattuma, ja ihmetytti kyllä unen ajoitus.

No, minä olen tylsä tyyppi. Tuossa ei tultu rajan takaa moikkaamaan vanhaa kaveria. Ja yleensähän nuo oletetut viimeiset tervehdykset kai tehtäisiin juuri kuoleman sattuessa, tai pian sen jälkeen, eikä silloin kun kuolinilmoitus ehtii lehteen...

Tylsä selitys oli se, että sattumalta näin unta heistä. Ja kun tuo tieto kuolemasta tuli, tuo sattumalta nähty uni jäi mieleen. Muussa tapauksessa tuo uni olisi unohtunut hyvin nopeasti. Ja ihminen näkee unia jatkuvasti, ja niissä esiintyy myös vanhoja tuttuja. Jossain kohtaa ajoitus jonkun tosielämän tapauksen kanssa vain menee kohdilleen.
Tässä myös hyvä esimerkki kuinka tarinat pikku hiljaa muuttuvat kun vuosia vierähtää ja muistikuvat haalenee (En siis epäile lainkaan itse tapahtumaa)
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tässä myös hyvä esimerkki kuinka tarinat pikku hiljaa muuttuvat kun vuosia vierähtää ja muistikuvat haalenee (En siis epäile lainkaan itse tapahtumaa)
Minä en ainakaan syyllisty moiseen, kun nyt tässä kerron uudestaan tarinan vaaristani ja mustasta hahmosta, tämän tarinan olen tänne aiemminkin kertonut muistaakseni ja olen kohtalaisen varma että tämä mitä nyt kerron on sanasta sanaan sama kuin ennenkin:

Oli synkkä ja myrskyinen juhannus. Vaarini oli juuri herännyt Vietnamin sodan kiivaiden taisteluiden jälkeen jäisiltä lumikentiltä. Hänen taistelutoverinsa Donald Trump oli sillä välin kuollut, mutta vaariani se ei haitannut. Hän katseli kaikessa rauhassa iPadiltaan Veikko Lundin highlighteja, kun yhtäkkiä hänen edessään seisoi ilmielävä POLTERGEIST!

Vaari heitti poltergeistiä iPadillaan, ja yhtäkkiä Donald Trump murisi ja syöksyi hampaat irvessä rannalle murisemaan. Poltergeist katsoi Donald Trumpin menoa, ja sillä välin vaarini oli kadonnut! Poltergeist tunsi asiasta syyllisyyttä, ja alkoi elämään vaarini elämää.

60 vuotta myöhemmin vaarini Herra Poltergeist kertoi tämän tarinan minulle, ja sanoi että aina toisinaan hän yhä herää öisin vaimeaan haukuntaan, ja kun hän avaa silmänsä, ikkunan takaa katselee punasilmäinen Donald Trump.

Plot twist: minä olen Donald Trump.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Oli synkkä ja myrskyinen juhannus. Vaarini oli juuri herännyt Vietnamin sodan kiivaiden taisteluiden jälkeen jäisiltä lumikentiltä. Hänen taistelutoverinsa Donald Trump oli sillä välin kuollut, mutta vaariani se ei haitannut. Hän katseli kaikessa rauhassa iPadiltaan Veikko Lundin highlighteja, kun yhtäkkiä hänen edessään seisoi ilmielävä POLTERGEIST!
Pentti Lund!! Äläs värittele muistojasi.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä myös hyvä esimerkki kuinka tarinat pikku hiljaa muuttuvat kun vuosia vierähtää ja muistikuvat haalenee (En siis epäile lainkaan itse tapahtumaa)

Katsos, olinkin kertonut tähän ketjuun tuosta. Itse yllätyin, että noinkin samanlaiset muistikuvat on vielä ollut tuosta. Mutta en kyllä itse asiassa havaitse tuossa oikeastaan mitään ristiriitaa. Opiskelijasolussani tuo tapahtui, ja muutin sieltä toukokuussa 2005 pois. Aiemmassa viestissäni tuo osuu arviolta maaliskuuhun 2005. Tässä uudemmassa noin 20 vuoden päähän, ja eipä tuo heitä kuin puolella vuodella. Toinen ero on se, että milloin olimme olleet viimeksi tekemisissä. Itse näin jälkikäteen muistelen sen olleen aivan 1990-luvun alussa. Yli 10 vuotta oli siis ollut edellisestä näkemisestä, mutta alle 15 vuotta kuitenkin.

Muita eroja en kyllä tuossa muistelossa tunnista. Samoja hajanaisia asioita kerron vähän eri sanoin.
 
Katsos, olinkin kertonut tähän ketjuun tuosta. Itse yllätyin, että noinkin samanlaiset muistikuvat on vielä ollut tuosta. Mutta en kyllä itse asiassa havaitse tuossa oikeastaan mitään ristiriitaa. Opiskelijasolussani tuo tapahtui, ja muutin sieltä toukokuussa 2005 pois. Aiemmassa viestissäni tuo osuu arviolta maaliskuuhun 2005. Tässä uudemmassa noin 20 vuoden päähän, ja eipä tuo heitä kuin puolella vuodella. Toinen ero on se, että milloin olimme olleet viimeksi tekemisissä. Itse näin jälkikäteen muistelen sen olleen aivan 1990-luvun alussa. Yli 10 vuotta oli siis ollut edellisestä näkemisestä, mutta alle 15 vuotta kuitenkin.

Muita eroja en kyllä tuossa muistelossa tunnista. Samoja hajanaisia asioita kerron vähän eri sanoin.
Erona siis se, että aiemmassa tuli heräämisen jälkeen valokuva pojista mieleen ja epäilit, että olisitkohan nähnyt heistä unta ja siinä syy miksi mietit valokuvaa. Jälkimmäisessä kerrot nähneesi pojat unessa ja unen liittyneen valokuvaan. Varsinaisen tarinan kannaltahan tuossa ei ole mitään väliä, mutta kuvastaa vaan hyvin kuinka aiemmin tapahtuneista asioista voi muistikuvat alkaa ajan saatossa sekoittua ja muuttaa hiukan muotoaan.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erona siis se, että aiemmassa tuli heräämisen jälkeen valokuva pojista mieleen ja epäilit, että olisitkohan nähnyt heistä unta ja siinä syy miksi mietit valokuvaa. Jälkimmäisessä kerrot nähneesi pojat unessa ja unen liittyneen valokuvaan. Varsinaisen tarinan kannaltahan tuossa ei ole mitään väliä, mutta kuvastaa vaan hyvin kuinka aiemmin tapahtuneista asioista voi muistikuvat alkaa ajan saatossa sekoittua ja muuttaa hiukan muotoaan.

No joo, kyllä. Ehkä hivenen epäselvästi kerrottu tuo. Täsmennetään siis, että olen koko ajan kokenut tuon samalla tavalla, eli herätessäni muistan tuon kuvan, ja uskon sen johtuvan siitä, että olen nähnyt siitä unta juuri vähän ennen heräämistä.
 

tres11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Spåra ja K-Espoo
Analyyttisen psykologian perustaja ja alitajunnan mestari psykiatri Carl Jung kertoili ja dokumentoi aikoinaan kohtaamisistaan poltergeistin kanssa. En tosin oikein osta hänen selitystään tässä tapauksessa, että kyse olisi esim. alitajunnan oikusta tai vastaavasta. Tuo kamala haju kun oli täysin todellinen niin, että naapurini antoi myöhemmin palautetta minulle ja ihmiset siirtyivät virnistäen ravintolassa vierestäni pois. Tässähän pitäisi myöntää sitten itselle, että käytännössä mikään mitä koen ei ole todellista. Rättikään ei oikeasti lentänyt paria metriä. Voihan ilmiölle tosiaan olla joku "luonnollinen" selitys mitä ei edelleenkään tunneta.

Termi poltergeist on muuten itsensä Martti Lutherin joko keksimä tai vähintäänkin käyttämä. Ohjeistus kuului, että: "Pysy rauhallisena niin se lähtee kyllä sitten pois kyllästyttyään." ja näinhän siinä kävi. Löysin tämän myöhemmin ja huomasin, että olen vahingossa noudattanut 1500-luvun ohjeistusta. Ilmiön tutkimiseen pitäisi laittaa valtavasti paukkuja mielestäni ja selvittää ilmiön taustat perinpohjin. Tässä tuo Jungin tarina ja toinenkin uskottava tarina nimittäin "mustaa savua" se todellakin oli kun se oli pari sekuntia näkyvissä. Näissäkin toistuu tuo "oudot pahat hajut" -ilmiö:

 

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Itse en ole kokenut mitään yliluonnollista, mutta lähipiirissä on henkilöitä jotka ovat nähneet ja kokeneet. Esim. isäpuoleni joka oli varsinainen skeptikko ja ei meinannut koskaan uskoa mitään toisten kokemaa, vaikka itselläkin oli kokemus.

Ruotsissa töissä ollessaan oli asunut parakissa ja hänen huoneistossaan oli kuulunut askelia, lukon avaamisääniä ja astioiden kilinää astiakaapissa. Kilinä astiakaapissa oli heti lakannut, kun keittiöön oli katsottu.

Hän oli pyytänyt työkavereitaan kuuntelemaan ääniä, ja osa oli lähtenyt vauhdilla pois kun olivat säikähtäneet. Oli myös yrittänyt nauhoittaa ääniä c-kasetille, mutta äänet eivät olleet nauhalle tarttuneet.

Aina voi sanoa että höpöpuhetta, mutta itse en hänet tuntien näe syytä miksi olisi valehdellut.
 
Viimeksi muokattu:

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Talot kertovat historiaa -sarjan kauden 3 jaksossa 8 kerrotaan aiheeseen liittyvää Ruotsin Västerbottenista ajassa 38:12-45:05.
Häiritsevä kummitus saattaa olla edellinen asukas, joka on tehnyt paran (bäräre). Sen oikealla hävittämisellä voi kummittelun saada loppumaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös