Mikäli verrataan Bonia ja Briania, on vastaus mielestäni selkeästi Bon. Miestä kovempaa lavakarismaa ei ole kuin Elviksellä! Tähän, kun lisätään loistavat ja kaksimieliset sanoitukset, rajaton itsevarmuus ja täydelliset elämäntavat, on mies vähintään elämänkertaelokuvan arvoinen legenda. Bonin aikaiset levyt olivat poikkeuksetta täynnä loistavia biisejä, kun taas Brianin aikaan ainoastaan Back in black, Flick of the switch, For those about to rock, Ballbreaker ja Black Ice onnistuivat edes jotenkin täyttämään odotukset.
Keulakuvana voidaan tietyllä tapaa pitää Angusta, mutta kuten Evil totesikin, todelliset aivot löytyvät maailman parhaan komppikitaristin, Malcolm Youngin pään sisältä. Kuitenkin AC/DC on niin tasavahva viisikko, ettei keulakuvan määrittämiselle ole tarvetta.