Mainos

Kuka on maailmanhistorian paskin filosofi?

  • 9 123
  • 76

Kuka on maailmanhistorian paskin filosofi?

  • Aristoteles

    Ääniä: 6 9,7%
  • Albert Camus

    Ääniä: 5 8,1%
  • Cicero

    Ääniä: 7 11,3%
  • René Descartes

    Ääniä: 5 8,1%
  • Diogenes

    Ääniä: 4 6,5%
  • Epikuros

    Ääniä: 3 4,8%
  • Erasmus Rotterdamilainen

    Ääniä: 5 8,1%
  • Franciscus Assisilainen

    Ääniä: 6 9,7%
  • Georg Hegel

    Ääniä: 7 11,3%
  • Immanuel Kant

    Ääniä: 3 4,8%
  • Søren Kierkegaard

    Ääniä: 3 4,8%
  • Friedrich Nietzsche

    Ääniä: 4 6,5%
  • Platon

    Ääniä: 5 8,1%
  • Plinius vanhempi

    Ääniä: 4 6,5%
  • Jean-Paul Sartre

    Ääniä: 4 6,5%
  • Sokrates

    Ääniä: 4 6,5%
  • Baruch Spinoza

    Ääniä: 3 4,8%
  • Voltaire

    Ääniä: 5 8,1%
  • Ludwig Wittgenstein

    Ääniä: 6 9,7%
  • Joku ihan muu

    Ääniä: 30 48,4%

  • Äänestäjiä
    62
  • Poll closed .

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jos Paulo Coelho lasketaan filosofiksi niin häntä äänestän. Eli joku ihan muu. En ymmärrä mitä hyvää siinä jätkässä on. Tylsä mies.
 
Eiköhän se Descartes ole. Kartesiolainen dualismi voitaisiin nykyisen ymmärryksen valossa heittää romukoppaan muiden epäonnistuneiden maailmanselitysten joukkoon.

Descartesin ehkä näkyvin - tai paremminkin tuntuvin - perintö taitaa silti olla filosofiansa eläimille aiheuttama kärsimys. Tuota Descartesin ajattelua kun on käytetty jo vuosisatoja perusteluna sille, että eläimet eivät tunne kipua, pelkoa, ahdistusta tai muitakaan "inhimillisiä" tuntemuksia, koska niillä ei ole tietoisuutta. Tätä nykyä kuitenkin tiedetään, että kun samoista rakennuspalikoista kaikki tämän planeetan lajit koostuvat, niin isolla joukolla eri eläinlajeja on kaikki biologiset edellytykset tuntea kipua, pelkoa ja ahdistusta, kun luomakunnan kruunu sivaltaa piiskallansa.

Descartesin maailmankatsomuksen voisi todeta olevan erheellinen, vanhentunut ja haitallinen.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Eiköhän se Descartes ole. Kartesiolainen dualismi voitaisiin nykyisen ymmärryksen valossa heittää romukoppaan muiden epäonnistuneiden maailmanselitysten joukkoon.

Descartesin maailmankatsomuksen voisi todeta olevan erheellinen, vanhentunut ja haitallinen.

Wikipediasta oiva lainaus tähän:

Descartesin vastaus on nykylääketieteen valossa naiivi. Kysymys tietoisuudesta sen sijaan on yhä mielenkiintoinen. Siihen on kolme vastaustapaa:
  • Kartesiolainen dualismi: sielu ja ruumis ovat erillisiä ja kommunikoivat jotenkin keskenään.
  • Tietoisuus aivojen ominaisuutena: tietoisuus on aivojen ominaisuus eikä mikään erillinen "sielu".
  • Tietoisuus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena: aivot sinällään eivät sisällä tietoa, vaan ovat käsittelykone havainnoille. Jos irtonaisiin aivoihin kytkee sensoreita, ei voi havaita mitään, koska aivot eivät saa syötettä — aivot muodostavat ajatuksia havaintojen perusteella ja tietoisuus syntyy niistä.
Tietoisuus aivojen ominaisuutena mahtuu vielä Descartesin alkuperäiseen kysymyksenasetteluun. Sen sijaan laajempi näkökulma, jossa tietoisuus on ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen ilmentymä, on nykyaikaisessa filosofiassa muodostunut käsitys, joka ei alkuperäiseen kartesiolaiseen metafysiikkaan mahdu.

Monet analyyttisen filosofian perinteen vaalijat ovat peräänkuuluttaneet kartesiolaisen dualismin lopullista hautaamista. Usko erillisen sielun olemassaoloon on 2000-luvun filosofien joukossa harvinaista - yksi harvoista on Oxfordin yliopiston professori Richard Swinburne). Toisaalta moderni funktionalismi korostaa mielen erillisyyttä ruumiista, ikään kuin "ohjelmistona" tietokoneen elektroniikan takana. Tämän suuntauksen merkittävimpiä edustajia on Hilary Putnam.

Ludwig Wittgenstein on muun muassa tuonut esille, että suurin osa aivot-ruumis-dualismia kiertävästä keskustelusta on samaa vanhaa kartesiolaista dualismia. Myös Daniel Dennett ja Richard Rorty väittää useiden tietoisuutta tutkivien juuttuneen kartesiolaisen dualismiin jopa tietämättään.

Kyllä dualistinen ajattelu on nykyäänkin aivan relevantti, kerran ei ole parempaakaan selitystä löydetty. Jonkun Dennettin edustama "mieltä ei ole" eli puhdas materialismi johtaa sisäisiin ongelmiin. Esim. jos kaikki on vain signaaleista johtuvaa outputtia, katoaa moraalinen ulottuvuus eli vastuu täysin yms. valtavaa ongelmakohtaa. Toisaalta henkilöitäkään ei välttämättä edes ole koska puhtaasti fyysisinä muutumme jatkuvasti eli olemme jatkuvasti erilainen hiukkasjoukko. Kuka edes sanoo (päättää) "mieltä ei ole"?

Descartesin ehkä näkyvin - tai paremminkin tuntuvin - perintö taitaa silti olla filosofiansa eläimille aiheuttama kärsimys. Tuota Descartesin ajattelua kun on käytetty jo vuosisatoja perusteluna sille, että eläimet eivät tunne kipua, pelkoa, ahdistusta tai muitakaan "inhimillisiä" tuntemuksia, koska niillä ei ole tietoisuutta. Tätä nykyä kuitenkin tiedetään, että kun samoista rakennuspalikoista kaikki tämän planeetan lajit koostuvat, niin isolla joukolla eri eläinlajeja on kaikki biologiset edellytykset tuntea kipua, pelkoa ja ahdistusta, kun luomakunnan kruunu sivaltaa piiskallansa.

Ainakin ne reagoivat kuin tuntisivat kipua, eli ikäänkuin tunnistavat sen. Toisaalta painajainenkin voi tuntua kivuliaalta vaikkei ole. On myös tutkimuksia joiden mukaan eläimet eivät tunne kipua samalla lailla kuin ihminen. Jotta eläinten kärsimysten kaikkinainen lopettaminen on perusteltua, pitää myös osata perustella miten robotin kokema kärsimys on väärin? Pitäisikö tietokonepelien pelaaminen kieltää koska niissä aiheutetaan jatkuvasti tuhoton määrä kärsimystä?

Lopulta kaikki tuo on aika viisastelua niin kauan kuin ihminen asettaa itsensä aina etusijalle. Descartesin ansiosta mekin kuitenkin tiedämme olevamme (tavalla tai toisella) olemassa. Harva filosofi on saanut aikaan yhtä varmaa lopputulosta.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Wikipediasta oiva lainaus tähän:



Kyllä dualistinen ajattelu on nykyäänkin aivan relevantti, kerran ei ole parempaakaan selitystä löydetty. Jonkun Dennettin edustama "mieltä ei ole" eli puhdas materialismi johtaa sisäisiin ongelmiin. Esim. jos kaikki on vain signaaleista johtuvaa outputtia, katoaa moraalinen ulottuvuus eli vastuu täysin yms. valtavaa ongelmakohtaa. Toisaalta henkilöitäkään ei välttämättä edes ole koska puhtaasti fyysisinä muutumme jatkuvasti eli olemme jatkuvasti erilainen hiukkasjoukko. Kuka edes sanoo (päättää) "mieltä ei ole"?



Ainakin ne reagoivat kuin tuntisivat kipua, eli ikäänkuin tunnistavat sen. Toisaalta painajainenkin voi tuntua kivuliaalta vaikkei ole. On myös tutkimuksia joiden mukaan eläimet eivät tunne kipua samalla lailla kuin ihminen. Jotta eläinten kärsimysten kaikkinainen lopettaminen on perusteltua, pitää myös osata perustella miten robotin kokema kärsimys on väärin? Pitäisikö tietokonepelien pelaaminen kieltää koska niissä aiheutetaan jatkuvasti tuhoton määrä kärsimystä?

Lopulta kaikki tuo on aika viisastelua niin kauan kuin ihminen asettaa itsensä aina etusijalle. Descartesin ansiosta mekin kuitenkin tiedämme olevamme (tavalla tai toisella) olemassa. Harva filosofi on saanut aikaan yhtä varmaa lopputulosta.

Puhdas materialismi (siis ontologinen materialismi) on sisäisesti ristiriidaton eikä johda mihinkään ongelmiin. Sielu-ruumis-dualismihan on suljettu ulos tieteellisistä selityksistä metodologisen materialismin myötä. Eli minkään ilmiön selittämiseen sielu ei kelpaa.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Ainakin ne reagoivat kuin tuntisivat kipua, eli ikäänkuin tunnistavat sen. Toisaalta painajainenkin voi tuntua kivuliaalta vaikkei ole. On myös tutkimuksia joiden mukaan eläimet eivät tunne kipua samalla lailla kuin ihminen. Jotta eläinten kärsimysten kaikkinainen lopettaminen on perusteltua, pitää myös osata perustella miten robotin kokema kärsimys on väärin.

Ihminenhän on eläin. Nisäkäs nimittäin. Vain aivoiltaan kehittyneempi kuin muut lajit, ehkä. Muiden lajien tuntemuksista on vaikea sanoa mitään kun yhteistä kieltä ei ole. Tosin esim. gorilloille on onnistuttu opettamaan alkeellista viittomakieltä. Mitään merkittävää eroa ihmisen ja muiden nisäkkäiden välillä ei ole. Ja puhdas materialismi on selkein ja ristiriidattomin tapa ajatella elämää. "Sielu" on sähköisiä impulsseja.
 
Esim. jos kaikki on vain signaaleista johtuvaa outputtia, katoaa moraalinen ulottuvuus eli vastuu täysin yms. valtavaa ongelmakohtaa.

Tämä meni nyt allekirjoittaneelta vähän ohi. Avaisitko hiukan lisää? Ihan mielelläni lukisin, että mitä tuolla moraalisen ulottuvuuden katoamisella tarkoitat.

Toisaalta henkilöitäkään ei välttämättä edes ole koska puhtaasti fyysisinä muutumme jatkuvasti eli olemme jatkuvasti erilainen hiukkasjoukko. Kuka edes sanoo (päättää) "mieltä ei ole"?

Eikö tuo ole vähän yksinkertaistettu toteamus? Jos puhutaan ihmisestä solutasolla, niin tottahan se on, että monet soluista uusiutuvat elämän saatossa, eli 50-vuotiaan ihmisen voidaan todeta olevan suurilta osin kirjaimellisesti täysin eri ihminen kuin lapsena.
Sen sijaan aivoissa moinen uusiutuminen on harvinaisempaa. Siellä suurin osa soluista syntyy, elää ja vähä vähältä kuolee pois.

Tietyissä sairauksissa, kuten Alzheimerissa, tuo rappeuma tapahtuu huomattavasti nopeammalla tahdilla. Alzheimeria sairastavista ihmisistä yleensä sanotaan, että heidän käytöksestään katoaa taudin edetessä kaikki ne kyseisen yksilön identiteetin ja minuuden määrittäneet piirteet. Havainto, joka on mielestäni aika groteski esimerkki siitä, että tietoisuus/minä/sielu on yhtä kuin aivot, ei mitään muuta.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Puhdas materialismi (siis ontologinen materialismi) on sisäisesti ristiriidaton eikä johda mihinkään ongelmiin. Sielu-ruumis-dualismihan on suljettu ulos tieteellisistä selityksistä metodologisen materialismin myötä. Eli minkään ilmiön selittämiseen sielu ei kelpaa.

Toki voidaan olettaa yhtä sun toista, vaikka se sielu. Ei se tee olettamuksesta totta.

Materialismi on ristiriitainen suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Eihän esim. kukaan elä sen mukaan.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Havainto, joka on mielestäni aika groteski esimerkki siitä, että tietoisuus/minä/sielu on yhtä kuin aivot, ei mitään muuta.

Tähän nyt nopeasti totean sen, että tyylipuhdas non sequitur. Ei tuo todista muuta kuin että aivot ovat välttämätön ihmisen tietoisuudelle, siis aivan triviaali johtopäätös.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Miten niin ei elä? Minä mielestäni elän olettaen, että ontologinen materialismi on totta.

Ok, hyvä. Miksi sitten kasan heinää saa niitata mutta sinua ei? Olette molemmat vain kasa materiaa.
Entä mihin perustat ajattelusi oikeanlaisuuden suhteessa todellisuuteen? Sehän on vain sähköisiä signaaleja.
Mikäli ajattelet että kaikki ideatason asiat ovat vain illuusiota, miksi ihmeessä keskustelet täällä asioista?
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Ok, hyvä. Miksi sitten kasan heinää saa niitata mutta sinua ei? Olette molemmat vain kasa materiaa.
Entä mihin perustat ajattelusi oikeanlaisuuden suhteessa todellisuuteen? Sehän on vain sähköisiä signaaleja.
Mikäli ajattelet että kaikki ideatason asiat ovat vain illuusiota, miksi ihmeessä keskustelet täällä asioista?

Heinäkysymykseen. Miten luulisit yhteiskunnan tai perheeni suhtautuvan, jos niittäisin ihmisiä? Tuntisin myös surua ja syyllisyyttä, jos tappaisin ihmisiä. Empatiaan ei tarvita sielua, evoluutio ja kasvatus riittävät siihen ihan hyvin.

Mihin tarvitset sielua tai aineetonta noissa muissakaan kysymyksissä?
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Heinäkysymykseen. Miten luulisit yhteiskunnan tai perheeni suhtautuvan, jos niittäisin ihmisiä? Tuntisin myös surua ja syyllisyyttä, jos tappaisin ihmisiä. Empatiaan ei tarvita sielua, evoluutio ja kasvatus riittävät siihen ihan hyvin.

Mihin tarvitset sielua tai aineetonta noissa muissakaan kysymyksissä?

Tuossapa juuri se sisäinen ristiriita. Elät, kuin. Mutta ei kuitenkaan. Itse siis väität että kaikki on vain materiaa, joten miksi perustelet vaikka tuolla perheesi suhtautumisella? Kummallinen kategoriavirhe.

Juuri se, ettet pääse tuollaisia asioita pakoon osoittaa ettet elä ideologiasi mukaan tai että se olisi totta.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Tuossapa juuri se sisäinen ristiriita. Elät, kuin. Mutta ei kuitenkaan. Itse siis väität että kaikki on vain materiaa, joten miksi perustelet vaikka tuolla perheesi suhtautumisella? Kummallinen kategoriavirhe.

Eikä ole. Et nyt ymmärrä evoluutio on luonut aivomme toimimaan kuten olisi olemassa jotain muuta. Mutta tutkimukset osoittavat selvästi, että aivot ovat pelkästään materialistinen rakennelma. Mitään muuta ei tarvita.

Tunteet kuten empatia, rakkaus tai vaikka viha ovat lajillemme ominaisia ja ne ovat syntyneet lajimme evoluutiohistoriassa. Evoluutio on materiaalinen prosessi, se ei voi luoda mitään ei materiaalista.

Onko eläimillä sielu? jos on, niin onko myös ameeboilla? Jos ei, niin missä vaiheessa ihminen on sen saanut evoluutiohistoriassaan ja miten? Onko siittiöillä tai munasoluilla sielu, entä tsygootilla? Jos ei, niin milloin alkio tai sikiö saa sen ja miten?

Miten ko. sielu voidaan havaita tai mitata? Jos ei mitenkään, miksi se olisi olemassa?
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Eikä ole. Et nyt ymmärrä evoluutio on luonut aivomme toimimaan kuten olisi olemassa jotain muuta. Mutta tutkimukset osoittavat selvästi, että aivot ovat pelkästään materialistinen rakennelma. Mitään muuta ei tarvita.

Tunteet kuten empatia, rakkaus tai vaikka viha ovat lajillemme ominaisia ja ne ovat syntyneet lajimme evoluutiohistoriassa. Evoluutio on materiaalinen prosessi, se ei voi luoda mitään ei materiaalista.

Onko eläimillä sielu? jos on, niin onko myös ameeboilla? Jos ei, niin missä vaiheessa ihminen on sen saanut evoluutiohistoriassaan ja miten? Onko siittiöillä tai munasoluilla sielu, entä tsygootilla? Jos ei, niin milloin alkio tai sikiö saa sen ja miten?

Miten ko. sielu voidaan havaita tai mitata? Jos ei mitenkään, miksi se olisi olemassa?

Lähtökohtasi on skientistinen. Minun ei. Joten se siitä. Fundamentalistiset uskovaisetkin päättelevät kaikenlaisia asioita juuri noin.

Et ilmeisesti ole parisuhteessa? Koska rakkauttahan ei ole olemassa. En tiedä haluatko kertoa sukulaisuussuhteistasi, mutta ne ovat ilmeisesti sitten täydellisen utilitaristisia. Tuollainen lienee toki yleistä. Ilmeisesti myös hiihtokisojen seuraamisella on jonkinlainen evolutiivinen tarkoitus. Havaintokyky tarkentuu yms.

Itse olen agnostinen juuri sen takia, että ei noihin asioihin voida ikinä saada tyydyttäviä vastauksia. Se kuuluisa empiria on osoittanut senkin.
 
Viimeksi muokattu:

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Olisin kyllä voinut vastata Derrida. On pilannut monta asiaa ja tehnyt selvistä asioista epäselviä ja edistänyt niissä nyhjäämistä. Ja pilkun viilaamisellakin on rajansa.

Kyllähän kritiikki ja kriittinen tarkastelu on aina paikallaan, eikä ilman sitä mitään edistystä tapahdu missään, mutta täytyy kyllä myöntää, että jälkistrukturalistinen ajattelu saa pikkasen liian paljon sijaa nykyään eritoten akateemisessa maailmassa. Kyllähän suuntauksen peruslähtökohta on perusteltu, mutta sitten kun se yrittää ammentaa vipuvartensa lähes yksinomaan niistä lähtökohdista, niin usein se sitten menee juuri sellaiseksi hieman itsetarkoitukselliseksi viilailuksi ja asioiden monimutkaistamiseksi ja lopputuloksena ei edes oikeastaan sitten edes tarjoa mitään kättä pidempää itse.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Lähtökohtasi on scientistinen. Minun ei. Joten se siitä. Fundamentalistiset uskovaisetkin päättelevät kaikenlaisia asioita juuri noin.

Et ilmeisesti ole parisuhteessa? Koska rakkauttahan ei ole olemassa. En tiedä haluatko kertoa sukulaisuussuhteistasi, mutta ne ovat ilmeisesti sitten täydellisen utilitaristisia. Tuollainen lienee toki yleistä. Ilmeisesti myös hiihtokisojen seuraamisella on jonkinlainen evolutiivinen tarkoitus. Havaintokyky tarkentuu yms.

Itse olen agnostinen juuri sen takia, että ei noihin asioihin voida ikinä saada tyydyttäviä vastauksia. Se kuuluisa empiria on osoittanut senkin.

En tunnu millään ymmärtävän, että tunteet voidaan selittää täysin materialistiselta pohjalta. Materialistinen ihminen voi seurata tunteitaan yhtä lailla kuin ei-materialistinenkin ihminen.

Et muuten vastannut kysymyksiini sielusta.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Lähtökohtasi on scientistinen. Minun ei. Joten se siitä. Fundamentalistiset uskovaisetkin päättelevät kaikenlaisia asioita juuri noin.

Et ilmeisesti ole parisuhteessa? Koska rakkauttahan ei ole olemassa. En tiedä haluatko kertoa sukulaisuussuhteistasi, mutta ne ovat ilmeisesti sitten täydellisen utilitaristisia. Tuollainen lienee toki yleistä. Ilmeisesti myös hiihtokisojen seuraamisella on jonkinlainen evolutiivinen tarkoitus. Havaintokyky tarkentuu yms.

Itse olen agnostinen juuri sen takia, että ei noihin asioihin voida ikinä saada tyydyttäviä vastauksia. Se kuuluisa empiria on osoittanut senkin.

Lähtökohtasi on hyvin fenomenologinen!
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
En tunnu millään ymmärtävän, että tunteet voidaan selittää täysin materialistiselta pohjalta. Materialistinen ihminen voi seurata tunteitaan yhtä lailla kuin ei-materialistinenkin ihminen.

Tottakai. Myös skientologia voi selittää kaiken. Vakavasti ottaen, koitapa nyt selittää se materialismi materialistiselta pohjalta tai tiede tieteelliseltä.

Et muuten vastannut kysymyksiini sielusta.

Vastasinhan, olen agnostinen sen suhteen. Mielestäni jonkinlainen optio tuosta on kuitenkin järkevämpi kuin fundamentalistinen materialismi, koska em. selitysarvo on suurempi. Mikäli olisi vain materiataso ei tarvittaisi ideatasoa.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Tottakai. Myös skientologia voi selittää kaiken. Vakavasti ottaen, koitapa nyt selittää se materialismi materialistiselta pohjalta tai tiede tieteelliseltä.



Vastasinhan, olen agnostinen sen suhteen. Mielestäni jonkinlainen optio tuosta on kuitenkin järkevämpi kuin fundamentalistinen materialismi, koska em. selitysarvo on suurempi. Mikäli olisi vain materiataso ei tarvittaisi ideatasoa.

Occamin partaveitsi heittää sielun menemään niin kauan kuin sitä ei voida havaita mitenkään. Kaiken maailman moskan lisääminen teoriaan ei tuo lisää selitysarvoa, jos moska ei selitä mitään. Sielua ei tarvita selittämään yhtään mitään.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Lähtökohtasi on hyvin fenomenologinen!

Voi olla. Hegelkin kutkuttaa vaikken siitä mitään... tai no, paljoa ymmärräkään.

Itse katson maailmaa mielestäni sellaisenaan, kaikenlaiset eri ilmiöt tulisi jotenkin selittää, yksikään ismi ei siihen itsessään pysty. En kiellä materiaa kuten en kiellä muutakaan. No ilmeisesti sähkökin oli olemassa vasta kun se löydettiin.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Occamin partaveitsi heittää sielun menemään niin kauan kuin sitä ei voida havaita mitenkään. Kaiken maailman moskan lisääminen teoriaan ei tuo lisää selitysarvoa, jos moska ei selitä mitään. Sielua ei tarvita selittämään yhtään mitään.

No koita toki selittää se tietoisuus jotenkin puhtaasti aivoista käsin. Tai valinnanvapaus. Nykyisin toki on "helppo" sanoa, ettei sitä ole. :-)

Occamin partaveitseä käytät nyt hyvin tieteellisessä mielessä. Aika hankalahan "sielutiedettä" olisi tieteeseen nyt ympätä (vaikka nyt esim. psykologiassa ei vieläkään jostain syystä tutkita vain aivokuvia, mistä johtuukaan).
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
No koita toki selittää se tietoisuus jotenkin puhtaasti aivoista käsin. Tai valinnanvapaus. Nykyisin toki on "helppo" sanoa, ettei sitä ole. :-)

Occamin partaveitseä käytät nyt hyvin tieteellisessä mielessä. Aika hankalahan "sielutiedettä" olisi tieteeseen nyt ympätä (vaikka nyt esim. psykologiassa ei vieläkään jostain syystä tutkita vain aivokuvia, mistä johtuukaan).

Tieteen kannalta sielua ei ole. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudesta, johtaa aivotoimintaamme. Se, että emme pysty tekemään biijektiivistä kuvausta aivojemme ja "mielemme" välille ei tarkoita sitä, etteikö "mielemme" olisi pelkkää aivojen materialistista toimintaa. Aivojen ja ympäristön välinen vuorovaikutus on vain äärimäisen monimutkaista, siksi täsmällisen mallin löytäminen on hyvin vaikeaa.

Vammat, taudit ym. vaikuttavat älykkyyteemme, persoonaamme ja tunteisiimme, siksi on hyvin selvää, että aivot vaikuttavat "mieleemme". Myös kemialliset aineet tai sähköstimulaatio vaikuttavat toimintaamme, nämä kaikki puhuvat "mielen" materialistisen alkuperän puolesta.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Miksi kaikki ketjut, joihin Klose16 vastaa, muuttuvat uskontoväännöksi?

Sanotaan nyt Richard Dawkins. Aikaansaanut typerryttävän huonotasoisella pseudofilosofoinnillaan tuhansia harhaoppineita.
Tiukkana kakkosena heti perässä Stephen Hawking. Julisti filosofian olevan kuollut filosofoiden itse heti seuraavaksi.
Kolmosena pop-filosofi Lawrence Krauss. Tyhjyyden "mestari".
Bubbling Under: Sam Harris. Sanojen merkitys kääntäen verrannollinen niiden määrään.

Taidat todella vihata ääneen puhuvia ateistitieteilijöitä? Näistähän Krauss, Dawkins ja Hawking eivät esiinny filosofeina, vaikka ovatkin teoksissaan kommentoineet aihealueita, jotka liittyvät arvo- ja moraalikysymyksiin sekä todellisuuden rakenteeseen.

Koen rehellisesti aika vaikeaksi vastata ketjun kysymykseen. Osittain se johtuu siitä, että minun päähäni on iskostettu ajatus siitä, että anakronismi on syntiä :)
 

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Voiko filosofiassa olla paska? Mielestäni filosofia on paskaa nykymuodossaan, mutta ei kai siinä kukaan erityisen paska ole ollut. En siis vastannut mitään. Platon on itseäni ärysttänyt eniten, koska olen pari herran kirjaa lukenut, enkä hirveästi arvostanut. Kirjat olivat toki kärsineet usean käännöksen myötä, mutta ihan ideatasollakin aika soopaa oli omasta mielestäni.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ketjunavaajan kommentti: paskinta ateistia tai uskonnollista ajattelijaa varten voi tietysti avata ihan omat ketjunsa, mutta kun nyt kerran paskuudesta puhutaan filosofikontekstissa, niin eiköhän tähän säikeeseen mahdu kaikenlainen aihetta sivuava paska. Koettakaa jaksaa toisianne.

Voiko filosofiassa olla paska? Mielestäni filosofia on paskaa nykymuodossaan, mutta ei kai siinä kukaan erityisen paska ole ollut. En siis vastannut mitään.
Kysymys filosofien paskuudesta on luonteeltaan jossain määrin filosofinen, mutta ennen muuta tahallisen absurdi, joten minäkin jätän puolestani kiinnittämättä lopullista vastausta kysymykseen "voiko filosofiassa olla paska". Filosofien ja heidän edustamiensa oppisuuntien näkemykset ovat tietenkin alisteisia kritiikille, ja joissakin tilanteissa kritiikki saavuttaa laajan konsensuksen. Mutta tekeekö kritiikin runnomaksi joutuminen kenestäkään filosofista "paskaa", tai kuinka yksiselitteisen väärässä filosofin pitää olla yltääkseen "paskuuteen"? Olen, mutta jos en ajattele kotvaan, niin lakkaanko olemasta?

Myös paskinta matemaatikkoa voisi äänestää, mutta tämän kysymyksen äärellä olisimme jo edustamani pisimmän kääpiöyden ytimessä. Siis kuinka paska matemaatikko saa olla, eli laskea ja todistella ihan perseelleen, että kyseistä henkilöä voi vielä ylipäätään kutsua matemaatikoksi? Heikosti matemaattisista tehtävistä suoriutuvia ihmisiä on pilvin pimein, mutta tuskinpa heistä montaakaan voi pitää matemaatikkona. Filosofien kohdalla tilanne on onneksi mutkikkaampi kuin ns. eksakteja tieteitä harjoittavien kohdalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös