Hienosti tiivistetty, näin se tällä hetkellä menee. Toivon todellakin joukkueen saavan ne pari vahvistusta vielä (KJ sai ne aina Kärpissä tammikuussa) ja sitten vain pientä tuuriakin mukaan, niin pitkästä aikaa taistelemme mestaruudesta. Nykyjoukkueen asennetta ei voi edes verrata esimerkiksi kahden vuoden takaiseen..
Sanoin eilisen pelin jälkeen, että viime tai toissakaudella HIFK olisi vuorenvarmasti hävinnyt vastaavan perusväsyneen marraskuun matsin 2/3 ykkösketjusta loukkaantuneena. Nyt näytettiin ja näytetään joukkueelta ja siksi suhtaudun hieman skeptisesti vahvistuksiin. Ottaisin itse yhden pakin ja siinä kaikki. Ei hirveästi kannata korjata ehjää, kun homma tuntuu toimivan näinkin hyvin, vaikka ukkoa kaatuu sairastuvalle. Hjalmari on enemmän näitä tammikuussa tähtiä -miehiä. Marras-joulukuun kuntohuippu on aiemmilta vuosilta täysin tuntematon käsite HIFK:lle ja logiikkani sanoo, että jos nyt vedetään hyvin joulutaukoon asti, keväästä tulee iloinen. Viime kaudella vietettiin vaikeinta aikaa (runkosarjassa) joulukuun alusta alkaen, jolloin Lukko kaatoi HIFK:n Raumalla. Noronen tuli sisään, Lunkka lakkasi saamasta koppeja ja puolustus huojui. Tammi- ja helmikuu olivat ok, kuten toissakaudellakin.
Mulla on KJ:n suhteen edelleenkin suurimpana pelkona se, että hän on huonoimmillaan paineisessa tilanteessa ja/tai vastustajan viedessä peliä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että Nokan pelikirjaan pitäisi lisätä toiseksi sivuksi "analyysi illan vastustajasta" ja hienosäätää sen mukaan. Kun Nenä saa HIFK:n myötäpurjeeseen, kuten viime aikoina, hän hallitsee sen tilanteen. Viittasin jo aiemmin siihen, että hyvän materiaalin menestymään saattaminen ei ole automaatio, vaan sekin tarvitsee valmennuksellista erityisosaamista. Olen löytänyt KJ:sta nyt toimitusjohtajakoutsin lisäksi toisen ominaisuuden, joka risteää tietenkin tj-aspektia: KJ on myötätuulikoutsi. Korostan, se ei ole helppoa. Kun suomalainen elää myötätuulessa, hänhän ei mahda luonnolleen mitään, vaan ryhtyy epäilemään, kyräilemään ja tuskailemaan "ei tää kauan voi näin jatkua". Niinpä hän ei osaa pitää venettä vakaassa kurssissa, vaan ryhtyy korjaamaan ehjää kaiken varalta ja kiville mennään. Jos keväällä kohtaavat Nokan ja HIFK:n myötätuuli + avainpelaajiemme kuntohuippu, on sillä reseptillä käytännössä aivan pakko mennä pitkälle tässä sarjassa.
Samassa muistutan itseäni siitä, mitä näin taannoisen Jokerit-HIFK -matsin kahdessa ekassa erässä. Käsittämätöntä varovaisuutta ja pakittelua, joka ei ole koskaan ollut, eikä tule tälläkään kaudella olemaan HIFK:n vahva alue. Peli muistutti erittäin paljon viime keväistä HPK-sarjaa ja olin jo nielemässä partateriä, kunnes peli kääntyi. Sain siitä kuitenkin kunnon välähdyksen Worst Case Scenariosta. Viime keväänä Nenä ei pitänyt HPK:ta minään, vaan halusi viedä sarjan puolivaloin läpi, jotta jää paukkuja välieriin. Näin sen ovat useatkin jälkikäteen nähneet. Pelikirjasta puuttui sivu 2 ja siinä olisi pitänyt olla muutamia pointteja alempaa iskevän "pelkkää voitettavaa" -joukkueen nälästä. Tällaista laumaa ei voiteta samanlaisella pelillä kuin syksyisiä runkosarjamatseja. Onneksi alemmat joukkueet pystytään voittamaan pleijareissakin sillä samalla, millä on pärjätty runkosarjassakin: Käyttämällä oman joukkueen vahvuuksia. HIFK lähtee pleijareihin satavarmasti neljän kärjestä kotijoukkueena. Nyt todellakin toivon, että kun vastustaja tulee taas alempaa, se hoidellaan ihan rutiininomaisesti omilla vahvuuksilla, kuten runkosarjassakin. Pakittelun (hallitun sellaisen) paikka tulee välierissä ja finaaleissa, joissa on jo hyvät syytkin puolustaa esim. kahden maalin johtoa. Nyt näyttää hyvältä, mutta tämä on HIFK. Kaikki on vielä mahdollista.