Jos seurustelulla tarkoitetaan sitä, että voisinko nusaista 16-kesäistä jos tämä sitä oikein kovasti hinkuisi, niin sitten on pakko vastata "20 vuotta nuoremman kanssa". Seppo Rädyn linjalle eli "jos 15-vuotiasta sais" ei sentään viitsi mennä.
Tositarkoituksella hakusessa oleva nainen saisi kuitenkin selvästi lähempänä omaa ikääni, sillä kokemuksieni mukaan kovin nuoret naiset ovat niin epäkypsiä ja heidän ajatusmaailmansa ja elämänkokemuksensa ovat niin erilaisia, että tuskin siitä mitään tulisi. Ei tullut viimeksikään kun ikäeroa oli reilut kymmenisen vuotta.
Tässä iässä (36 tulee tänä vuonna täyteen) ongelmana on tosin se, että vaikka nainen saisi henkisen kehityksen ja tasapainon kannalta mielellään olla suht samassa iässä ja omata tietyn yhteisen kokemuspohjan (Kekkonen täytyy muistaa, ja Neuvostoliiton romahduksen tuottama ilo ja onni), niin valitettavasti miesten ja naisten fyysiset kehitykset menevät tässä iässä eri suuntiin. Naisen hedelmällisyys on jo vahvasti laskusuunnassa, joten jos mies haluaisi joskus tulevaisuudessa perhettä, niin olisi virheliike seurustella samanikäisen, lähes neljääkymppiä käyvän naisen kanssa.
Traditionaalinen laskukaavahan puolisoiden ikäeroille on se, että mies jakaa oman ikänsä kahtia ja lisää lukuun +7. Tämä kaava pätee ainakin länsimaissa suurin piirtein siitä asti kun mies on täysi-ikäinen. Hartaimmissa rauhan ja rakkauden uskonnon maissa kaava menee tietysti niin, että mies vähentää iästään oman ikänsä sellaisenaan ja lisää lukuun +9, niin päästään naimaikään. Kaava pätee, vaikka sheikki Ali Hassan olisi 80-vuotias.
Tällä länsimaisille sopivalla kaavalla minulle optimaalisin puolison ikä olisi siis (36/2)+7=25 vuotta.