Kuinka potkitun pallon jätämme jälkeemme – globaalit ympäristökysymykset?

  • 13 804
  • 124

Byvajet

Jäsen
Sinne pääsee kyllä helposti koska vain

Jos sinne pääsisi helposti, siellä myös käytäisiin arkisesti, vietäisiin turisteja ja tehtäisiin vuorolentoja. Jonkinlainen asuinmajakin siellä olisi.

Tosiasia nyt vain kuitenkin on, että Kuun pinnalla käyminen on edelleen suuri haaste, joka vaatii runsasta etukäteisvalmistelua ja paljon rahaa.

Kuussa käymisellä on edelleen suuri mainosarvo. Kuulento saisi vieläkin miljardiyleisön. Toteuttaminen on vain niin vaikeaa ja kallista, ettei mainostuskeinoa käytetä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tosiasia nyt vain kuitenkin on, että Kuun pinnalla käyminen on edelleen suuri haaste, joka vaatii runsasta etukäteisvalmistelua ja paljon rahaa.

Kuussa käymisellä on edelleen suuri mainosarvo. Kuulento saisi vieläkin miljardiyleisön. Toteuttaminen on vain niin vaikeaa ja kallista, ettei mainostuskeinoa käytetä.

Nyt pitää vähän ajatella taas tätä aikajanaa ja mikä silmänräpäys se oma elämä tässä on. Eihän sinne nyt mennäkään kuin Kanarialle, mutta sadan vuoden päästä voi tilanne olla aivan toisin ja miksei olisi.

Kuulla ei ole edelleen mainosarvoa vaan taas pitkän hiljaiselon jälkeen, kun esimerkiksi Kiinalla ja Intialla on omat avaruusohjelmansa. Nyt se saisikin aivan käsittämättömän yleisön. Ole huoleti, sinne mennään vielä.

Siellä käymisestä pitäisi vain saada jotain lisäarvoa, paremmat värilliset HD-kuvat ei taida ihan sitä olla suhteessa hintaan.
 

Byvajet

Jäsen
Tuossa taas huomio siitä, kuinka nykyinen järjestelmä on ajamassa umpikujaan. Kulutuksen kasvuun perustuva maailma on tie tuhoon.

"Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Euroopan komission tutkimuskeskus ennustaa Intian ohittavan 28 EU-maan yhteispäästöt vuoteen 2020 mennessä.

Pohjoismaissaihmiset välttelevät lihansyöntiä, kierrättävät jätteensä ja ajavat hybridiautolla. Intiassa kulotuksen savu leijailee kaikkialla. Tehtaille matkaavat hiilijunat jatkuvat silmänkantamattomiin, ja kuutta kaistaa yhteen suuntaan tungeksivat ajoneuvot tupruttavat sysimustaa pakokaasua ilmaan.

Reilu miljardi ihmistä heittää roskat maahan. Kaupungit näyttävät siltä kuin talot olisi rakennettu kaatopaikan päälle, ja sen jälkeen kaatopaikkatoimintaa olisi jatkettu.

Maailman terveysjärjestön mukaan Intiassa kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä vuodessa ilmansaasteisiin. Ketään ei näytä kiinnostavan pätkääkään."

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=facebook:53c0
 
Tuossa taas huomio siitä, kuinka nykyinen järjestelmä on ajamassa umpikujaan. Kulutuksen kasvuun perustuva maailma on tie tuhoon.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=facebook:53c0
Joo oikeassa olet, mutta tuo artikkeli on tietysti täysin luokaton. Oikea tapa hahmottaa ilmastokuormitusta on henkeä kohden, ja intialaisethan rasittavat kulutusvalinnoillaan palloa murto-osan siitä mitä esimerkiksi me suomalaiset, vaikka monet meidän kulutusvalintamme näkyvät heidän päästöissään.

Teknologisesti nuo kasvavat väestöjätit tulevat hyppäämään melko nopeasti hiilineutraaliin aikaan, samaan tapaan kuin Afrikassa hypättiin monin paikoin jokseenkin suoraan savimajoista tai meillä agraariyhteiskunnasta informaatioaikaan.
 
Viimeksi muokattu:

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmoitetaan lähiviikkoina
Joo oikeassa olet, mutta tuo artikkeli on tietysti täysin luokaton. Oikea tapa hahmottaa ilmastokuormitusta on henkeä kohden, ja intialaisethan rasittavat kulutusvalinnoillaan palloa murto-osan siitä mitä esimerkiksi me suomalaiset, vaikka monet meidän kulutusvalintamme näkyvät heidän päästöissään.

Teknologisesti nuo kasvavat väestöjätit tulevat hyppäämään melko nopeasti hiilineutraaliin aikaan, samaan tapaan kuin Afrikassa hypättiin monin paikoin jokseenkin suoraan savimajoista tai meillä agraariyhteiskunnasta informaatioaikaan.

Miksi pidät tuota henkeä kohden -lukemaa oikeana tapana hahmottaa ilmastokuormitusta? Tämä ei nyt ihan auennut.
 

Fordél

Jäsen
25 000. Niin monta saastunutta maa-aluetta löytyy Suomesta. Monesti jengi haluaa kääntää ilmasto- ja ympäristöongelmien suhteen katseen Suomesta muualle maailmaan. Tuossa taas yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka tehtävää riittää meillä myös lokaalilla tasolla.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Tuossa taas huomio siitä, kuinka nykyinen järjestelmä on ajamassa umpikujaan. Kulutuksen kasvuun perustuva maailma on tie tuhoon.

Toisaalta tässä kohdin heittäisin palloa sinne Intian ja muiden kehitysmaatasoisten yhteiskuntien suuntaan. Tuossa jutussa kerrotaan länsimaissa yleistyvästä valintojen kautta vaikuttamisesta esimerkiksi juuri vähentämällä päästöjä.

Per Capita Carbon Emissions Data By Country - COTAP.org - Carbon Offsets To Alleviate Poverty Cotap listasi hiilidioksipäästöjä per asukas per valtio. Etiopialaisen vuotuisiksi päästöiksi arvottiin 0,08 tonnia, suomalaisen 11,53. Jos oletetaan noiden pysyvän samana, mikä on Afrikan teollistuminen huomioiden vaikea nähdä, päästään jännään tilanteeseen. Worldometers arvioi väestön nousseen Etiopiassa lähes 2,5 miljoonalla vuosien 2016-2017 aikana. Saman lähteen Suomi-sivusto arvioi Suomen kasvuksi 17370 samana ajanjaksona. Nuo kun suhteuttaa, niin Etiopian kokonaispäästöt kasvoivat siis enemmän kuin Suomella, vaikka per henkilö ero on valtava Suomen eduksi.

Tästä päästään sitten siihen, mikä mättää. Wikipediassa väkiluvun kasvu kertoo missä mennään. Kuudesta seitsemään miljardiin mentiin 12 vuodessa välillä 1999-2011, seuraavan miljardin odotetaan menevän rikki 14 vuodessa. Vaikka vuotuiset päästöt pysyisivät Angolan (1,59 tonnia per ihminen, lähde Cotap) tasossa per kasvava osa, kasvu on niin nopeaa, että käytännössä edes länsimaiden pyyhkiminen kartalta ja siirtyminen "angolalaisen kulutuksen piiriin" ei ratkaisisi ongelmaa.

Jos päästöt ovat ratkaiseva mittari, niin mulla on tuohon kaksi ratkaisua:
* Länsimaissa tuetaan ratkaisuja, jotka pienentävät päästöjä. Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi siirtyminen yhä energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin matkustamisen ja teollisuuden osalta.
* Väestönkasvua pyritään hillitsemään kehitysavun keinoin. Kehitysavun ehdoksi voidaan hyvin asettaa rajoituksia syntyvyydelle lainsäädännön kautta, ehkäisyn lisääminen ja pitkän ajan ratkaisujen kehittäminen lyhyen ajan etujen sijaan, esimerkiksi suoran ruoka-avun sijaan maatalouden kehittäminen.

Hyvä esimerkki kehityksestä on mielestäni Kiina, statsit Worldometeristä. Alle prosentin vuotuinen kasvu on Kiinan väkiluvun takia toki paljon ihmismäärissä mitattuna, mutta ero esimerkiksi Etiopiaan on suuri prosentuaalisesti. Vaikka Kiinan yhden lapsen politiikka onkin osaltaan aiheuttanut ongelmia esimerkiksi miesten ja naisten välisen lukumäärän osalta, mielestäni juuri nämä kovatkin keinot ovat tarpeen, jos planeetan tilannetta yritetään parantaa. Yksilön tasolla kyse voi olla ongelmasta, mutta isossa kuvassa tuolla tavoin saadaan tuloksia. Mikään downgreidaus yksilön kulutukseen länsimaissa ei auta, jos väkiluku kasvaa liikaa pienempien päästöjen maissa.

Väkiluvun kasvua taas en näe minään nykyjärjestelmän ongelmana, vika on enemmänkin ihmiskunnan isommasta ongelmasta. Jos väkiluku kasvaa miljardilla 12-15 vuodessa, vika on kasvussa järjestelmän sijaan. Toki toisella järjestelmällä ja/tai toisilla painotuksilla kulutusta olisi mahdollista leikata paljonkin lännessä, mutta tuo vain pitkittäisi ongelmien näkymistä.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
"Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään"

Miten se sitten auttaa Aasian miljardeja ihmisiä muuttamaan radikaalisti käytöstään, jos täällä peräpohjolassa lopetetaan "ilmastovouhotus", ja aletaan myös tupruttaa fossiilisten polttoaineiden savua taivaalle kuin viimeistä päivää, niin kuin Aasiassa tehdään? Se ei jutusta ihan auennut.

Tie maailmanlaajuisesti kestäviin tasoihin päästöissä on kansainvälisten ilmastosopimusten kautta. Niitä neuvotellessa Aasian kehittyvät maat ihan oikeutetusti vaativat että kehittynyt länsi näyttää mallia edellä, koska ovat tupruttamisen ensinnä aloittaneetkin. Tietysti republikaanien voitto Amerikan vaaleissa on nyt suurena uhkana koko prosessille.

Mutta koska juttu on Kauppalehden toimittajan, niin ei siinä taustalla ole mietintö, minkälaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville, vaan miten Exxon Mobilin ja Nesteen osakkeet kehittyvät seuraavalla kvartaalilla, ja tuleeko optioita joilla voi hankkia uuden huvijahdin kesäksi. Ja sitä tavoitetta tietysti "ilmastovouhotus" häiritsee pahasti.
 
Miksi pidät tuota henkeä kohden -lukemaa oikeana tapana hahmottaa ilmastokuormitusta? Tämä ei nyt ihan auennut.
Koska niukkuuden jakaminen tasan ihmisten kesken kuulostaa huomattavasti reilummalta kuin kansallisvaltioiden kesken. Tämä oli niin itsestäänselvyys, että hetken joutui jopa pohtimaan asiaa.

Kun Suomessa rahat olivat menneet sotimiseen ja sodan voittanut joskin tavoitteessaan epäonnistunut valloittaja vaati loputkin, ja kansa olisi kuollut nälkään ilman ruuan sääntelyä, ensimmäinen periaate niukkuudenjaossa oli, että huomioitiin kunkin henkilön ravinnon tarve. Tietenkään kaksilapsinen perhe ei saanut yhtä paljon osto-oikeutta kuin kymmnelapsinen perhe, eikä Sotkamo yhtä paljon kuin Helsinki.

Teknologian kehityksen myötä aivan lähitulevaisuudessa tullaan tavaroiden ja palvelujen materiaalivirtoja ja ekologista jalanjälkeä seuraamaan, laskemaan ja verottamaan aivan eri tapaan kuin nykyään. Kannattaakin aloittaa jo harjoittelu niin ei sitten vituta niin paljoa, kun saastuttaminen ihan aidosti maksaa.
 

Byvajet

Jäsen
ST1:n Mika Anttonen puhuu asiaa. Hänen mukaansa ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on silmänlumetta. Sopimuksia tehdään, jotta ihmisillä säilyisi usko. Öljyn kulutus on kuitenkin kasvussa, ja Suomen hirttäytyminen idealismiin nakertaa maata jalkojemme alta: "– 30 prosentin biopolttoainevelvoite ei ole viisas eikä realistinen. Suomen kilpailukyky vaarannetaan. Me teemme asiat sinisilmäisesti ja muut pelaavat kaksilla korteilla. On sivistynyttä puhua tietyllä tavalla ja sitten toimitaan kuitenkin toisin. Monet haluavat uskoa Suomen epärealistiseen skenaarioon. Muut eivät tule niin toimimaan."

Viime kädessä kysymys on siitä, että järjestelmän perustaa ei tahdota kyseenalaistaa, koska se tarjoaa mukavimmat olot nyt elossa oleville ihmisille. Oma sukupolveni naureskeli Neuvostoliiton hajoamiselle, koska kaikkihan (erityisesti jälkikäteen) ymmärsivät, kuinka toimimaton järjestelmä oli. Nyt elämme kuitenkin itse järjestelmässä, joka tulee hukkumaan omaan paskaansa, mutta jos tälle naureskelee, saa syytöksiä punavihersyyhystä.

Maapallolta tullaan käyttämään jokainen öljytippa, eikä ihmiskunta kykene resurssien loppuessa ja paskan osuessa tuulettimeen yhteistyöhön. Sen sijaan kansat ja alueet rupeavat taistelemaan toisiaan vastaan.

Hihhuliketjussa naureskellaan uskoville, mutta ehkä joskus kannattaisi naureskella myös muille kuin jumaliin uskoville. Järjestelmäusko on yksi hihhuliuskotapa muiden uskojen joukossa.

St1:n Mika Anttonen: Pariisin ilmastosopimus on sitä varten, että ihmisillä säilyisi usko | Yle Uutiset | yle.fi

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/s...ratkaisuja-syntyy-vasta-ase-ohimolla/QDht5kEX
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Öljykaupalla rikastunut mies puhuu öljykauppaa haittaavaa asetusta vastaan. Aivan varmasti puhuu vain ihan yhteisen hyvän puolesta eikä ollenkaan ole omaa lehmää ojassa.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
25 000. Niin monta saastunutta maa-aluetta löytyy Suomesta. Monesti jengi haluaa kääntää ilmasto- ja ympäristöongelmien suhteen katseen Suomesta muualle maailmaan. Tuossa taas yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka tehtävää riittää meillä myös lokaalilla tasolla.

Ei kai enää Tshernobylistä? Miten muuten nuo kolmisilmäiset kalat, eikö ne lisää luonnon monimuotoisuutta?
 

Byvajet

Jäsen
Kuten taisi tulla jo mainituksi, taistelu ilmastonmuutosta vastaan on hävitty. Harmi ei ole suuri. Ilmasto on muuttunut ennenkin ja aina siitä on selvitty. Ihmislajikin on selvinnyt.

Ihmislaji selvinnee myös yleisestä paskaantumisesta. Mukavaa se kuitenkaan tuskin on. Se aiheuttaa paljon uhreja ja yleistä epäviihtyisyyttä.

Talouskasvua eli kulutususkontoa pyritään saarnaamaan yhä suuremmille joukoille, ja koska ihminen on uskonnollinen, se saadaan myös kaupaksi. Uskonnon suurimmat hyötyjät tietänevät itsekin, että uskonnolla syödään sekä ympäristöä että oikeudenmukaisuutta. Harmi vain, että oikeistolaiseen ajatteluun houkuteltu keskiluokka on niin tyhmää, ettei se osaa ajatella nokkaansa pitemmälle.

Oikeistolaisia ajatussuuntauksia täytyisi arvostella samalla armottomuudella kuin uskontojen irrationaalisia käytäntöjä, jotka aiheuttavat ihmisille sekä henkistä että fyysistä haittaa.

Koska tätähän oikeistolaisuus kilpailuvimmoineen ja talouskasvuineen on. Se on sotaa luontoa ja tulevaisuutta vastaan, se on umpimielistä junttiutta ja tyhmyyttä, jonka mahdollistaa oikeistolaiseen ajatteluun suuntautuneiden oma tyhmyys, uskonnollisuus, jossa analyyttisyys korvataan tunteella ja välinpitämättömyydellä tulevaisuudesta.

Autiosaarella lojuu 18 tonnia meren tuomaa muoviroskaa

Ainutlaatuisen atollin kuorruttava muovimäärä on ihmiskunnalle pikkujuttu: saman verran syntyy tehtaissamme alle kahdessa sekunnissa.

Maailmanperintökohde on maailman saastunein saari: Autiosaarella lojuu 18 tonnia meren tuomaa muoviroskaa | Yle Uutiset | yle.fi
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Suosittelen kaikkien katsomaan dokumentit A Plastic Ocean ja Minimalism, löytyvät ainakin Netflixistä. Itse nuo tässä kuukauden sisään katsoneena, totean niiden inspiroineen minua entistä vihreämpää ja vähämaterialistisempaan elämään, johon olen jo muutenkin pyrkinyt. Asian toteuttamista vielä helpottaa se, että akka otti ja lähti, joten tavaroitakin lähtee ja auto on myynnissä. Kotona on vain minä ja minun kaksi lasta, joita en ole koskaan opettanut materialismiin, vaikka ovat siihen äitinsä luona ja kavereiden kautta oppineet.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Kunhan lentoliikennettä vähennetään sekä merien hyvinvoinnista huolehdittaisiin näin aluksi. Siinä pari tärkeää asiaa jotka käsittääkseni saisivat nopeasti positiivisia tuloksia aikaiseksi.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jääkauden jälkeen ilmasto on pysynyt suht stabiilina, vaihtelu (maapallon keskilämpötila) on ollut 1 asteen sisällä. Ennen jääkautta ja sen aikana oli ihmisiä, mutta ei sivilisaatiota

Emme tiedä, mikä on se muutoksen raja, onko se esim 3 vai 6 astetta lämpenemistä, joka saa sivilisaation romahtamaan ja ajaa ihmiset takaisin luoliin kivikirveitä käyttämään. Mutta jossain se raja varmaan menee. Sivilisaatio ei ole vielä kertaakaan kohdannut isoa ilmastonmuutosta ennen, niin selviytyminen on kyseenalainen juttu.

Ja tuohan on nyt ihan hölynpölyä, että koko sota ilmastonmuutosta vastaan olisi hävitty. Fossiilisia polttoaineita, etenkin kivihiiltä, on vielä paljon maan sisässä esiin kaivamatta ja polttamatta. Valtaosa siitä saatetaan jättää sinne. Kuka tietää mitä seuraavan 50-100 vuoden aikana tapahtuu politiikassa ja teknologiassa?
 

Tuamas

Jäsen
Niin, varsinkin kun ylivoimaisesti eniten saastuttava Kiina on jo kolmena vuonna peräkkäin vähentänyt hiilellä tuotetun energian määrää, investoi satoja miljardeja uusiutuviin energialähteisiin ja on ottanut ilmastonmuutoksen vakavasti.

Jos tämä päivystävän sosialistin analogia pitäisi paikkansa, olisivat sosialistiset maat olleet ympäristönsuojelun kärjessä. Olivatko/ovatko? Niin.
 

Tuamas

Jäsen
Tässä taas osoitus siitä kuinka aikamme tehokkain ympäristönsuojelija, markkinatalous, toimii jälleen:
India cancels plans for huge coal power stations as solar energy prices hit record low | The Independent

Intiassa viimeisimmissä tariffihuutokaupoissa aurinkoenergian takuutariffihinta on jo laskenut selvästi alle hiilivoiman hinnan, 2,44rupiaa/per kilowattitunti vs. hiilivoiman myyntihinta 3,22 rupiaa/kilowattitunti (vajaa 5snt/kWh).

Tämän seurauksena Intiassa on kuukauden aikana peruutettu 14 gigawatin hiilivoimalainvestoinnit ja ei ole vaikea arvata, että jatkossa hiilivoima on yhä ahtaammalla.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tässä taas osoitus siitä kuinka aikamme tehokkain ympäristönsuojelija, markkinatalous, toimii jälleen:

Miten minulla on sellainen tunne, että suurin osa maailman muoviroskasta olisi jäänyt valmistamatta ilman markkinataloutta. Toisessa ketjussa oli kuvia millaiseksi on mennyt.
 

Tuamas

Jäsen
Miten minulla on sellainen tunne, että suurin osa maailman muoviroskasta olisi jäänyt valmistamatta ilman markkinataloutta. Toisessa ketjussa oli kuvia millaiseksi on mennyt.

Suattaapi olla, tai olla olematta. Neuvostoliitto nyt ei mitenkään kunnostautunut ympäristönsuojelussa, eli taitaa olla enemmän kiinni tiedon määrästä sekä sen soveltamisesta. Vähän kuten tupakoinnin terveyshaitat.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Oikeistolaisia ajatussuuntauksia täytyisi arvostella samalla armottomuudella kuin uskontojen irrationaalisia käytäntöjä, jotka aiheuttavat ihmisille sekä henkistä että fyysistä haittaa.

Koska tätähän oikeistolaisuus kilpailuvimmoineen ja talouskasvuineen on. Se on sotaa luontoa ja tulevaisuutta vastaan, se on umpimielistä junttiutta ja tyhmyyttä, jonka mahdollistaa oikeistolaiseen ajatteluun suuntautuneiden oma tyhmyys, uskonnollisuus, jossa analyyttisyys korvataan tunteella ja välinpitämättömyydellä tulevaisuudesta.

Jos noin korpeaa, niin voithan muuttaa vaikkapa esimerkiksi Laosiin tai Vietnamiin, ja elää onnellisena elämäsi loppuun asti siellä.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Oikeistolaisia ajatussuuntauksia täytyisi arvostella samalla armottomuudella kuin uskontojen irrationaalisia käytäntöjä, jotka aiheuttavat ihmisille sekä henkistä että fyysistä haittaa.

Koska tätähän oikeistolaisuus kilpailuvimmoineen ja talouskasvuineen on. Se on sotaa luontoa ja tulevaisuutta vastaan, se on umpimielistä junttiutta ja tyhmyyttä, jonka mahdollistaa oikeistolaiseen ajatteluun suuntautuneiden oma tyhmyys, uskonnollisuus, jossa analyyttisyys korvataan tunteella ja välinpitämättömyydellä tulevaisuudesta.

Amen. Totta joka sana. Niin kauan kun ajatellaan talouskasvua ennen luonnon hyvinvointia, ollaan menossa totaalisesti väärään suuntaan. Länsimaista elintasoa ei ole mitään tarvetta eikä syytä enää kasvattaa, vaan mitä pikimmiten pysäyttää se ja jopa ottaa hieman takapakkia. Oikeasti kukaan ei tarvitse sellaista määrää tavaraa ja krääsää kuin mitä esim. keskiverto suomalaistaloudessa on. Länsimainen kulutusyhteiskunta on lienee pahinta mitä maapallon historiassa on tapahtunut, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Meillä on vielä johtajina sellaisia pölkkypäitä, jotka lyövät lisää löylyä kannustaen kuluttumaan ja ostamaan enemmän ja enemmän Oikea suunta kaikkien hyvinvoinnin kannalta pitkällä aikavälillä olisi juuri päinvastainen.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Meillä on vielä johtajina sellaisia pölkkypäitä, jotka lyövät lisää löylyä kannustaen kuluttumaan ja ostamaan enemmän ja enemmän Oikea suunta kaikkien hyvinvoinnin kannalta pitkällä aikavälillä olisi juuri päinvastainen.

Mutku mutku minä tarvitsen yli 20 paria kenkiä. Kesäkengät, talvikengät, kevätkengät, syksyn kengät, Syksy Räsäsen näköiset kengät, matalavarsisaappaat, puolivarsisaappaat, kokovarsisaappaat, Crocsit, Reinot, Ainot, AirJordanit, mokkanahkakengät, nilkkurit, kalossit, supikkaat, lapikkaat, loufferit, waiffarit, hitlerit, gangsterit ja mongoloidit.


Hassuttelut sikseen. Ei talouskasvu automaattisesti sulje pois ympäristöasioiden kehittymistä. Itse asiassa teknologian kehittyminen on ainoa ratkaisu molempiin. Valjastamatonta energiaa on käytännössä rajattomasti, mutta oikeaa teknologiaa sen kannattavaan valjastamiseen suuressa mittakaavassa ei vielä ole. Sinällään olisi hölmöä seurata nyt Saksan ja Sveitsin tietä ja luopua ydinvoimasta ennenkuin mitään järkevää on saatu tilalle.

Yksi asia minkä haluan myös nostaa esille on muovin turha demonisointi. Monessa keskustelussa sitä pidetään pahimpana materiaalina kaikista. Moni hipsterihörhö kieltäytyy ostamasta K-marketista muovipussia, koska Tyynellä valtamerellä on valtava mikromuovilautta. Suomessa myyty muovipussi ei todellakaan päädy mereen ellei sitä varta vasten sinne vie. Kierrätys- ja jätteenpolttosysteemi on kehittynyt Euroopassa valtavasti eikä täällä tehdyillä muovittomilla protesteilla ole mitään merkitystä globaalien ympäristökysymysten kanssa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös