Jos sita ajattelee noin niin tietysti sitten Anderson mutta taytyy muistaa etta Anderson ei enaa siina vaiheessa ollut mikaan tulosyksikon pelaaja NHL:ssa.
Eilen jossain jo asiasta kirjoitinkin ja anteeksi jo etukäteen ettei koske tämän kauden hankintoja, mutta laitetaan nyt vielä että mielestäni Theoren Fleuryn saapuminen Tapparaan on ollut liigan kovin ulkomaalaishankinta.
Stanley Cupin jo tulokaskaudellaan voittanut Fleury oli 27-vuotiaana parhaassa pelimiehen iässä ja aivan huikean uransa huipulla, viiden Tapparaa edeltäneen kauden aikana oli nakuttanut kahdesti 100 pisteen rajan rikki, pari kertaa yli 40 maalia joista toisella samalla yli 50, ja kaikki nuo 5 edelliskautta olivat yli 30 maalin kausia.
Palasi NHL:ään, teki tynkäkaudella 47 matsissa 29+29=58 pistettä ja sitä seuraavalla kaudella ihan kiitettävät tehot 40+56=96. Urallaan 1084 matsia joissa 455+633=1088 tehopistettä, oli kunnia nähdä tällainen kiekkoikoni SM-liigassa. Ja kaikki tämä täyden alkoholismin kourissa ja 168-senttisenä pätkänä!
Ja toki Tapparassakin kulki, sitä vierailua ei IFK-fanikaan unohda ikinä, 10 matsia ja tehot 8+9=17 sekä kruununa se unohtumaton tuuletus maaliinsa, joka muistaakseni päätti Tapparalta jonkun pitkäksi venyneen voitottoman putken. Kaveri oikeasti näytti nauttivansa ja välittävänsä.
Näissä työsuluissa on enemmän haittoja kuin hyötyjä kun diggaa myös NHL-kiekkoa ja etenkin kun oli tarkoitus marraskuussa mennä katsomaan NY Rangersin ja Minnesota Wildin matsia, mutta pakko tästä on nauttia että kotoinen liigamme saa jengistä toiseen laatupelaajia joita seurata siinä samalla kun seuraa niitä nuoria ja muita vakiintuneita liigamiehiä. Helvetin hyvä suola ja mauste jo muutenkin kiinnostavaan ja maistuvaan tuotteeseen nimeltä jääkiekon SM-liiga.