Toinen aamu kolmannen piikin jälkeen on jo selvästi normaalimpi. Yöunet olivat sikeät, mutta vähän lyhyet, kun illalla ei meinannut saada unta. Erikoista oli se, että koko eilisen päivän kroppa oli aivan törkeän jumissa. Kyykistyminen ja kumartuminen oli todella hankalaa, ja jopa kävely hidasta kuin ikävuosia olisi tuplaten. Vaikea sanoa, että johtuiko piikistä, vai oliko tullut nukuttua tietämättään asennossa, jossa kroppa meni noin solmuun. Nyt tuokin on joka tapauksessa ohi, ja nyt on vain normaalin kankea fiilis.
Mutta käsikipua ei vieläkään ole. Tai on, mutta vain influenssapiikin verran. Ei sellaista koko olkavarren kipua, kuin aiemmin.
Sitten vain odottamaan neljänsiä piikkejä. Ja suomalaisten kehittämää nenäsumutetta.
Mutta käsikipua ei vieläkään ole. Tai on, mutta vain influenssapiikin verran. Ei sellaista koko olkavarren kipua, kuin aiemmin.
Sitten vain odottamaan neljänsiä piikkejä. Ja suomalaisten kehittämää nenäsumutetta.