Patrick Star
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
On melko turhaa vetää viime kauden luvuista päätelmä, että ollaan tukevasti keskikastin joukkue.
Se oli se suonenvetokausi, koronatuet, yms.
Itse luotan toimiston tekemiseen rahan osalta. Siellä tuskin lepuutellaan yhtään ylimääräistä rahaa tileillä, vaan yritetään ihan tosissaan löytää tapoja kasvattaa bisnestä niin, että varat tuo tuottoa jatkossakin.
Helppohan se olisi ollut millillä palkata muutama Hjalmarsson, mutta asioiden mennessä pieleen, olisi rahat poltettu ja taas aloitettaisiin pakan pohjalta.
Samaahan se on arkielämässäkin.
Otetaan verrokiksi kaksi kouluja käymätöntä perus Perttiä.
Molemmilla käy tuuri ja he pääsevät duunariksi hyväpalkkaiseen hommaan.
Toinen elää kädestä suuhun, ajelee astetta hienommalla autolla, matkustelee, kurlaa bisseä terasseilla ja asuu itselleen liian kalliissa talossa.
Hän painaa duunia valtion asettamaan n.70v eläkeikään asti ja aikanaan menehtyy perseaukisena, kun yhdestä takaiskuskusta jäi puille paljaille.
Toinen duunari taas elää maltilla ja ymmärtää rahan päälle.
Hän ajelee autonrämillä, asuu vaatimattomasti, eikä levittele rahojaan kylän terasseilla. Ihan kivasti menee.
Sen sijaan hän hakee säästämisen kautta tuottoa rahoilleen ja pienistä puroista kasvaa lopulta merkittävä rahavirta.
Ikää alkaa olla 60v, eikä enää jaksa tehdä töitä ja päättää lopettaa ne.
Hankittu omaisuus tuottaa tasaista tulovirtaa lopun elämää ja jälkeläisillekkin jää jotain.
Melko surkea verrokki, mutta näkisin KooKoon menevän nykyjohdon käsissä jälkimmäisen duunarin valitsemaa polkua.
Uskon että se on pidemmän päälle se oikea tie.
Odottaminen on vaikeaa, mutta koitetaan jaksaa odottaa. Seura kasvaa ja voi hyvin.
Jonain päivänä rahavirrat ovat sellaiset, että oikeasti olemme siellä keskikastissa tai vähän yli.
Jos toimistolla ollaan neroja, voidaan tehdä muutamassa vuosikymmenessä Lukot ja ollaankin isoja.
Itse olen nähnyt matkan 80-luvun divarista tämän päivän varteenotettavaksi liigajoukkueeksi. Usko on ollut monesti koetuksella, virheitä on tehty, mutta kun nyt katsoo taaksepäin, niin aika hienoa duunia on lopulta tehty.
Matka on silti vielä pahasti kesken.
Se oli se suonenvetokausi, koronatuet, yms.
Itse luotan toimiston tekemiseen rahan osalta. Siellä tuskin lepuutellaan yhtään ylimääräistä rahaa tileillä, vaan yritetään ihan tosissaan löytää tapoja kasvattaa bisnestä niin, että varat tuo tuottoa jatkossakin.
Helppohan se olisi ollut millillä palkata muutama Hjalmarsson, mutta asioiden mennessä pieleen, olisi rahat poltettu ja taas aloitettaisiin pakan pohjalta.
Samaahan se on arkielämässäkin.
Otetaan verrokiksi kaksi kouluja käymätöntä perus Perttiä.
Molemmilla käy tuuri ja he pääsevät duunariksi hyväpalkkaiseen hommaan.
Toinen elää kädestä suuhun, ajelee astetta hienommalla autolla, matkustelee, kurlaa bisseä terasseilla ja asuu itselleen liian kalliissa talossa.
Hän painaa duunia valtion asettamaan n.70v eläkeikään asti ja aikanaan menehtyy perseaukisena, kun yhdestä takaiskuskusta jäi puille paljaille.
Toinen duunari taas elää maltilla ja ymmärtää rahan päälle.
Hän ajelee autonrämillä, asuu vaatimattomasti, eikä levittele rahojaan kylän terasseilla. Ihan kivasti menee.
Sen sijaan hän hakee säästämisen kautta tuottoa rahoilleen ja pienistä puroista kasvaa lopulta merkittävä rahavirta.
Ikää alkaa olla 60v, eikä enää jaksa tehdä töitä ja päättää lopettaa ne.
Hankittu omaisuus tuottaa tasaista tulovirtaa lopun elämää ja jälkeläisillekkin jää jotain.
Melko surkea verrokki, mutta näkisin KooKoon menevän nykyjohdon käsissä jälkimmäisen duunarin valitsemaa polkua.
Uskon että se on pidemmän päälle se oikea tie.
Odottaminen on vaikeaa, mutta koitetaan jaksaa odottaa. Seura kasvaa ja voi hyvin.
Jonain päivänä rahavirrat ovat sellaiset, että oikeasti olemme siellä keskikastissa tai vähän yli.
Jos toimistolla ollaan neroja, voidaan tehdä muutamassa vuosikymmenessä Lukot ja ollaankin isoja.
Itse olen nähnyt matkan 80-luvun divarista tämän päivän varteenotettavaksi liigajoukkueeksi. Usko on ollut monesti koetuksella, virheitä on tehty, mutta kun nyt katsoo taaksepäin, niin aika hienoa duunia on lopulta tehty.
Matka on silti vielä pahasti kesken.