KooKoon ensi kauden miehistö rakentuu hyvällä vauhdilla. Runko on kasassa, mutta joitain avainpaikkoja on täyttämättä ja syvyyttäkin kaivataan luonnollisesti lisää. Tutkailen tilannetta Depth Chart -henkisesti:
Keskushyökkääjät:
I -
II -
III Flinck, Miettinen, Huilla
IV (Viantie, Koskelainen)
V -
Sitten vähän selityksiä. Ykkössentterin täytyy menestyvässä joukkueessa, oli sarja mikä hyvänsä, olla sellainen, joka takoo vähintään pinna/peli-tahdilla. Se on samalla merkki siitä, että ylivoima toimii. Sellaisen perässä KooKoo on vielä ja uskoisin, että kaveri pyritään löytämään rapakon takaa.
Kakkoseen kaivattaisiin puolestaan toisen iskunyrkin johtajaa. Pelaajaa, joka pystyisi pyörittämään tarvittaessa ylivoimaa, ja jolta olisi realistista odottaa sellaista 35 pisteen kautta. Helpommin sanottu kuin tehty: ei KooKoossakaan ole nähty kunnollista kakkossentteriä sitten Mikko Kinnusen.
En näkisi kuitenkaan kakkos-kolmosjakaumaa mitenkään ongelmallisena. Tasaisesta rintamasta joku voi nostaa profiiliaan selvästikin. Flinckillä on eväitä nousta päteväksi kakkossentteriksi, eikä Huillaakaan sovi jättää kokonaan laskuista pois. Lisäksi Miettinen on omassa roolissaan sarjan eliittiä, olkoonkin että kakkos-yv:n pyöritysvastuuta tai ykkössentterin paikkaamista en häneltä odota.
Neloskorissa sitten ensimmäiset varamiehet, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan ihan runkomiehinä. Siis kolmosessakin, vaikkei järin merkittävässä kiekollisessa roolissa.
Ykkössentteristä riippuu paljon, mutta näkisin tilanteen melkoisen hyvänä. Etenkin jos vertaa viime vuoteen. Ja lisäksi voi muistaa senkin, että joka syksy tänne on löytynyt runkosarjan alettuakin sentteriapuja.
Laitahyökkääjät:
I Liukkonen
II Vilkman
III Lampinen, Pyhäjärvi
IV (Koskelainen), Poutanen
V (Nykänen)
Laidallakin tilanne näyttää buenolta, sillä kasaaminen on hoidettu aika tasapainoisesti. Ykköskoriin menee sarjan selkeät tähdet, joiden voi olettaa keikkuvan pistpörssin kärkisijoilla. Eli (ainakin tällä hetkellä) ainoastaan Liukkonen. Mutta sekin on jo enemmän kuin monella kilpakumppanilla.
Kakkosrankkauksessa sitten pelaajat, joilta voi odottaa 15-20 maalia ja jotka ovat käyttökelpoisia myös ykköskentässä. Miten nyt tarvetta on, tai miten ketjut halutaan jakaa. Vilkman kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan.
Kolmosessa sitten runkopelaajat, jotka eivät kuitenkaan kuulu ihan terävimpään ratkaisurintamaan. Niin Lampisella kuin Pyhäjärvelläkin on kuitenkin mahdollisuudet nousta kakkoskentän pelaajiksi ja paukuttaa 10-15 maalia.
Nelosessa puolestaan pienemmän roolin runkopelaajia, jotka ovat joukkueelle tärkeitä palasia, vaikkeivat kahteen ylimpään kenttään kuulukaan. Koskelainen on monipuolinen kaveri ja nauttii edelleenkin Kolekin luottamusta. Poutasesta nyt ei havaintoja ole, mutta uskoisin hänenkin osoittautuvan paikkansa arvoiseksi hankinnaksi: ehkäpä uudeksi Kimmo Haapa-aroksi, kuten joku toisessa ketjuissa toivoikin. Viime kaudella ongelmana oli joka tapauksessa fyysisyyden puute hyökkäyksessä.
Sanoisin, että kolme lisälaituria (+junnut) kuitenkin vielä kaivataan, jos ja kun kärkisijoista halutaan tapella. Ykköskoriin joku taitava kanukki, kakkoseen Mestiksessä kyntensä näyttänyt peluri ja kolmoseenkin vielä yksi vähän fyysisempi kaveri syvyyttä tuomaan. Täytteeksi sitten paikallista nuorta voimaa.
Puolustajat:
I Makway
II Lindström, Tuomi
III Heiskanen, Onnela
IV Sierman
V -
Pakkeja on vähän vaikea jaotella, etenkin kun näiden kanukkien osalta on ihan tilastojen varassa. Ykköspariin pääsee kuitenkin kiekollinen kärkipakki, kuten Clarke viime kauden joukkueessa, tai sitten monipuolisuudella maustetulla oman pään erikoisosaamisella. Makwayn rankkaisin nyt kylmästi Honkaseksi ykköskoriin.
Kakkosessa sitten ne, joita voidaan kuvitella myöskin ykkös-kakkoskentiin parhaassa kokoonpanossa. Pihvistä ei miksikään ihan huipuksi ole, mutta ei se mikään maailmanloppu olisi vaikka häntä joskus käytettäisiin ykkösyyveessäkin. Tuomi sitten vähän arvoituksellisempana, mutta saattaisi kuulua korkeammallekin.
Kolmoskori nyt on kanssa vähän ongelmallinen. Heiskanen voisi olla pykälän ylempänäkin, mutta Onnela taas ehkä alempana. Ideana kuitenkin se, että ovat runkopakkeja, jotka pystyvät pelaamaan tarvittaessa isommassakin roolissa. Heiskanen oli tosi hyvä TuTossa, mutta HeKissä ei aiemmin kulkenut ihan samalla tavalla. Onnela on hyvä ja monipuolinen peruspakki, jos vaan sattuisi jollain poppaskonstilla pysymään terveenä.
Neloskorissa sitten Sierman, joka pystyy pelaamaan kuusikossa ongelmitta, mutta ilman ratkaisupotentiaalia.
Mitä pakistoon vielä kaivataan? Lähinnä kai kiekollista taitoa ja vähän lisää syvyyttä. Veikkaan, että ulkkaripaikat menevät hyökkäykseen, joten clarke jää varmaankin löytymättä. Laadusta joudutaan ehkä tinkimään, joten olisi tärkeää löytää edes kakkostason kiekollinen pakki. Vähän kuin vuorisaari, mutta rightia kyllä kaivattaisiin. Lisäksi vielä vähäsen syvyyttä: käytännössä joko Tarkiainen ja joku liigajunnu, kun omista ei taida pelureita kasvaa.
Maalivahdit:
I-II Härmä
Topinen veskari tarvitaan luonnollisesti vielä. Mutta millä taktiikalla edetään? Sanoisin, että Härmä on ihan liian hyvä kakkoseksi, mutta ei ole kuitenkaan vielä ihan riittävän varma veto ykköseksikään. Eli ehkä optimi olisi löytää joku lähes tasaveroinen sparraaja. Ehkä joku yli-ikäinen A-junnu, mutta miksei myöskin Oren tapaan joku kokeneempi alasarjalöytö?
Keskushyökkääjät:
I -
II -
III Flinck, Miettinen, Huilla
IV (Viantie, Koskelainen)
V -
Sitten vähän selityksiä. Ykkössentterin täytyy menestyvässä joukkueessa, oli sarja mikä hyvänsä, olla sellainen, joka takoo vähintään pinna/peli-tahdilla. Se on samalla merkki siitä, että ylivoima toimii. Sellaisen perässä KooKoo on vielä ja uskoisin, että kaveri pyritään löytämään rapakon takaa.
Kakkoseen kaivattaisiin puolestaan toisen iskunyrkin johtajaa. Pelaajaa, joka pystyisi pyörittämään tarvittaessa ylivoimaa, ja jolta olisi realistista odottaa sellaista 35 pisteen kautta. Helpommin sanottu kuin tehty: ei KooKoossakaan ole nähty kunnollista kakkossentteriä sitten Mikko Kinnusen.
En näkisi kuitenkaan kakkos-kolmosjakaumaa mitenkään ongelmallisena. Tasaisesta rintamasta joku voi nostaa profiiliaan selvästikin. Flinckillä on eväitä nousta päteväksi kakkossentteriksi, eikä Huillaakaan sovi jättää kokonaan laskuista pois. Lisäksi Miettinen on omassa roolissaan sarjan eliittiä, olkoonkin että kakkos-yv:n pyöritysvastuuta tai ykkössentterin paikkaamista en häneltä odota.
Neloskorissa sitten ensimmäiset varamiehet, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan ihan runkomiehinä. Siis kolmosessakin, vaikkei järin merkittävässä kiekollisessa roolissa.
Ykkössentteristä riippuu paljon, mutta näkisin tilanteen melkoisen hyvänä. Etenkin jos vertaa viime vuoteen. Ja lisäksi voi muistaa senkin, että joka syksy tänne on löytynyt runkosarjan alettuakin sentteriapuja.
Laitahyökkääjät:
I Liukkonen
II Vilkman
III Lampinen, Pyhäjärvi
IV (Koskelainen), Poutanen
V (Nykänen)
Laidallakin tilanne näyttää buenolta, sillä kasaaminen on hoidettu aika tasapainoisesti. Ykköskoriin menee sarjan selkeät tähdet, joiden voi olettaa keikkuvan pistpörssin kärkisijoilla. Eli (ainakin tällä hetkellä) ainoastaan Liukkonen. Mutta sekin on jo enemmän kuin monella kilpakumppanilla.
Kakkosrankkauksessa sitten pelaajat, joilta voi odottaa 15-20 maalia ja jotka ovat käyttökelpoisia myös ykköskentässä. Miten nyt tarvetta on, tai miten ketjut halutaan jakaa. Vilkman kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan.
Kolmosessa sitten runkopelaajat, jotka eivät kuitenkaan kuulu ihan terävimpään ratkaisurintamaan. Niin Lampisella kuin Pyhäjärvelläkin on kuitenkin mahdollisuudet nousta kakkoskentän pelaajiksi ja paukuttaa 10-15 maalia.
Nelosessa puolestaan pienemmän roolin runkopelaajia, jotka ovat joukkueelle tärkeitä palasia, vaikkeivat kahteen ylimpään kenttään kuulukaan. Koskelainen on monipuolinen kaveri ja nauttii edelleenkin Kolekin luottamusta. Poutasesta nyt ei havaintoja ole, mutta uskoisin hänenkin osoittautuvan paikkansa arvoiseksi hankinnaksi: ehkäpä uudeksi Kimmo Haapa-aroksi, kuten joku toisessa ketjuissa toivoikin. Viime kaudella ongelmana oli joka tapauksessa fyysisyyden puute hyökkäyksessä.
Sanoisin, että kolme lisälaituria (+junnut) kuitenkin vielä kaivataan, jos ja kun kärkisijoista halutaan tapella. Ykköskoriin joku taitava kanukki, kakkoseen Mestiksessä kyntensä näyttänyt peluri ja kolmoseenkin vielä yksi vähän fyysisempi kaveri syvyyttä tuomaan. Täytteeksi sitten paikallista nuorta voimaa.
Puolustajat:
I Makway
II Lindström, Tuomi
III Heiskanen, Onnela
IV Sierman
V -
Pakkeja on vähän vaikea jaotella, etenkin kun näiden kanukkien osalta on ihan tilastojen varassa. Ykköspariin pääsee kuitenkin kiekollinen kärkipakki, kuten Clarke viime kauden joukkueessa, tai sitten monipuolisuudella maustetulla oman pään erikoisosaamisella. Makwayn rankkaisin nyt kylmästi Honkaseksi ykköskoriin.
Kakkosessa sitten ne, joita voidaan kuvitella myöskin ykkös-kakkoskentiin parhaassa kokoonpanossa. Pihvistä ei miksikään ihan huipuksi ole, mutta ei se mikään maailmanloppu olisi vaikka häntä joskus käytettäisiin ykkösyyveessäkin. Tuomi sitten vähän arvoituksellisempana, mutta saattaisi kuulua korkeammallekin.
Kolmoskori nyt on kanssa vähän ongelmallinen. Heiskanen voisi olla pykälän ylempänäkin, mutta Onnela taas ehkä alempana. Ideana kuitenkin se, että ovat runkopakkeja, jotka pystyvät pelaamaan tarvittaessa isommassakin roolissa. Heiskanen oli tosi hyvä TuTossa, mutta HeKissä ei aiemmin kulkenut ihan samalla tavalla. Onnela on hyvä ja monipuolinen peruspakki, jos vaan sattuisi jollain poppaskonstilla pysymään terveenä.
Neloskorissa sitten Sierman, joka pystyy pelaamaan kuusikossa ongelmitta, mutta ilman ratkaisupotentiaalia.
Mitä pakistoon vielä kaivataan? Lähinnä kai kiekollista taitoa ja vähän lisää syvyyttä. Veikkaan, että ulkkaripaikat menevät hyökkäykseen, joten clarke jää varmaankin löytymättä. Laadusta joudutaan ehkä tinkimään, joten olisi tärkeää löytää edes kakkostason kiekollinen pakki. Vähän kuin vuorisaari, mutta rightia kyllä kaivattaisiin. Lisäksi vielä vähäsen syvyyttä: käytännössä joko Tarkiainen ja joku liigajunnu, kun omista ei taida pelureita kasvaa.
Maalivahdit:
I-II Härmä
Topinen veskari tarvitaan luonnollisesti vielä. Mutta millä taktiikalla edetään? Sanoisin, että Härmä on ihan liian hyvä kakkoseksi, mutta ei ole kuitenkaan vielä ihan riittävän varma veto ykköseksikään. Eli ehkä optimi olisi löytää joku lähes tasaveroinen sparraaja. Ehkä joku yli-ikäinen A-junnu, mutta miksei myöskin Oren tapaan joku kokeneempi alasarjalöytö?