Vanha kunnon koiranpaskaketju, jes! Mulla on ollut käytännöllisesti katsoen aina koira / koiria ja poikkeuksetta keskisuuria tai suuria. Tällä hetkellä on menossa saksanseisojan ja schäferin risteytys. Mä inhoan koiranpaskaa jalkakäytävillä aivan sanoinkuvaamattoman paljon ja mulla on ollut hyvin yksinkertainen kuvio kaikkien koirien kanssa. Tämän voi tehdä halutessaan jokainen. Opetan koiran paskomaan vain metsiin. Älkääkä väittäkö, ettei pk-seudultakin löytyisi metsiä. Vilkaisu lentokoneen ikkunasta kertoo totuuden. Mun koiralla täytyy olla aivan sairaalloisen angstinen paskahätä, jos se alentuu sontimaan jalkakäytävälle. Tämä nolostuttaa sitä todella pahasti, kaveri on aivaan korvat luimussa, jos näin käy. Itse asiassa on todennäköisempää, että se paskoo jo tätä ennen eteisen lattialle tai ehdottomaan suosikkipaikkaani; saunan lattialle...argh. Tämä on mun / muun perheen oma vika, jos näin pääsee käymään. Koira ei ole päässyt riittävän usein ulos. Tai se on kipeä. Hyvin yksinkertaista.
Kun dogille opettaa, että tämä ulosteasia on privaattia toimintaa ja sitä varten tulee hakea paikka metsästä poissa poluilta, kaikki hoituu pentuajasta eteenpäin automaattisesti. Koira yhdistää jalkakäytävät ja polut ihmisten tuoksuihin, jonne ei paskota. Joskus mua on jopa hieman vituttanut, että kaverin pitää päästä metsään suhteellisen syvälle. Maantievarsien levähdyspaikathan toimivat lähinnä ihmisten vessoina tai panopaikkoina. Niinpä kammottavaa ihmistuoksua on levähdyspaikalta lähtevältä polultakin pirun pitkään. Ja koiralle kelpaa vasta neitseellinen alue, jonka tulee täyttää nämä kriteerit: polku on vähän käytetty ja sen viereltä aukeaa sopivaa maastoa. Jokainen koiranomistaja oppii tietämään oman doginsa preferenssit tähän toimintaan ja meikäläisen koiran on päästävä polulta ainakin 15 metriä umpimetsään. Päästän irti, jos on hiljaista aluetta, eikä paljon muita koiria. Tai sitten lampsin flexin kanssa itsekin selkeästi pitkän matkaa jorpakkoon. Kandee katsoa kengät sen mukaan. Automatkapysähdyksellä huoltsikalle selviää ihminen noin 5-10 minuutin tauolla, jos täytyy käydä paskalla. Koiran kanssa levähdyspaikalta menee mulla aina vähintään 25 minuuttia ennenkuin ollaan takaisin autolla.
Eniveis: koiranpentu on älykäs ja oppimishaluinen. Jos on pinnaa, koiran voi opettaa lähes mihin tahansa rutiiniin ja koira viihtyy hyvin rutiinien ja rajojen kanssa. Mulla on aina uroskoiria ja erityisesti ne ovat sitä leppoisampia, mitä selkeämmät raamit niillä on elämässään. Jos jollekin on ihan ookoo, että koira paskoo pennusta alkaen pitkin asfalttia, hänen ei ehkä pitäisi hankkia koiraa ollenkaan. Paitsi jos kantaa sitä paskapussia mukanaan. Mutta en tajua, miksi ei samantien opettaisi koiraa metsään. Metsä on koiran vessa. Mitä tykkäisitte ihmisestä, joka paskantaa lattialle, mutta noukkii kyllä kiltisti paskansa pussiin ja vie sen roskikseen? Mulla on aina pari muovikassia mukana koiran kanssa, jos vahinkoja sattuu tai paniikki iskee. Mutta harvemmin näin ja koiran sisäsiistiksi opettamista ei todellakaan tarvitse lopettaa siihen, että se ei pasko sisälle. Seuraavaksi opetetaan, ettei paskota pihalle, eikä asfaltille, eikä polulle. Ne tulevat ihan kaupan päälle siinä samalla, kun dogi oppii sisäsiistiksi. Koira on mielettömän upea eläin ja uskollisin kaveri, mitä löytyy. En osaisi elää ilman koiraa ja musta on koiran aliarvioimista jättää sen koulutus puutteelliseksi. Laumaeläin ei todellakaan ole onnellinen, jos se saa / sen pitää tehdä kaikki päätökset ihan itse. Se on luonnonlaki, että kaikki elollinen kusee ja paskoo - turha siitä on sinänsä vouhottaa. Maailmassa on isompiakin ongelmia ja pliis, säästäkää mut lehmien metaanikaasupäästöluennoilta tässä yhteydessä.
Kun dogille opettaa, että tämä ulosteasia on privaattia toimintaa ja sitä varten tulee hakea paikka metsästä poissa poluilta, kaikki hoituu pentuajasta eteenpäin automaattisesti. Koira yhdistää jalkakäytävät ja polut ihmisten tuoksuihin, jonne ei paskota. Joskus mua on jopa hieman vituttanut, että kaverin pitää päästä metsään suhteellisen syvälle. Maantievarsien levähdyspaikathan toimivat lähinnä ihmisten vessoina tai panopaikkoina. Niinpä kammottavaa ihmistuoksua on levähdyspaikalta lähtevältä polultakin pirun pitkään. Ja koiralle kelpaa vasta neitseellinen alue, jonka tulee täyttää nämä kriteerit: polku on vähän käytetty ja sen viereltä aukeaa sopivaa maastoa. Jokainen koiranomistaja oppii tietämään oman doginsa preferenssit tähän toimintaan ja meikäläisen koiran on päästävä polulta ainakin 15 metriä umpimetsään. Päästän irti, jos on hiljaista aluetta, eikä paljon muita koiria. Tai sitten lampsin flexin kanssa itsekin selkeästi pitkän matkaa jorpakkoon. Kandee katsoa kengät sen mukaan. Automatkapysähdyksellä huoltsikalle selviää ihminen noin 5-10 minuutin tauolla, jos täytyy käydä paskalla. Koiran kanssa levähdyspaikalta menee mulla aina vähintään 25 minuuttia ennenkuin ollaan takaisin autolla.
Eniveis: koiranpentu on älykäs ja oppimishaluinen. Jos on pinnaa, koiran voi opettaa lähes mihin tahansa rutiiniin ja koira viihtyy hyvin rutiinien ja rajojen kanssa. Mulla on aina uroskoiria ja erityisesti ne ovat sitä leppoisampia, mitä selkeämmät raamit niillä on elämässään. Jos jollekin on ihan ookoo, että koira paskoo pennusta alkaen pitkin asfalttia, hänen ei ehkä pitäisi hankkia koiraa ollenkaan. Paitsi jos kantaa sitä paskapussia mukanaan. Mutta en tajua, miksi ei samantien opettaisi koiraa metsään. Metsä on koiran vessa. Mitä tykkäisitte ihmisestä, joka paskantaa lattialle, mutta noukkii kyllä kiltisti paskansa pussiin ja vie sen roskikseen? Mulla on aina pari muovikassia mukana koiran kanssa, jos vahinkoja sattuu tai paniikki iskee. Mutta harvemmin näin ja koiran sisäsiistiksi opettamista ei todellakaan tarvitse lopettaa siihen, että se ei pasko sisälle. Seuraavaksi opetetaan, ettei paskota pihalle, eikä asfaltille, eikä polulle. Ne tulevat ihan kaupan päälle siinä samalla, kun dogi oppii sisäsiistiksi. Koira on mielettömän upea eläin ja uskollisin kaveri, mitä löytyy. En osaisi elää ilman koiraa ja musta on koiran aliarvioimista jättää sen koulutus puutteelliseksi. Laumaeläin ei todellakaan ole onnellinen, jos se saa / sen pitää tehdä kaikki päätökset ihan itse. Se on luonnonlaki, että kaikki elollinen kusee ja paskoo - turha siitä on sinänsä vouhottaa. Maailmassa on isompiakin ongelmia ja pliis, säästäkää mut lehmien metaanikaasupäästöluennoilta tässä yhteydessä.