Täytyy ymmärtää täältä käsin, että ei se johtonsa perus kiinalaisen näkökulmasta vaikuta välttämättä kovin pahalta. Paljon elintasoa ja kehitystä sinne on tullut viime vuosikymmeninä ja sadat miljoonat nousseet köyhyydestä. Ei lännessä suuremmin ole välitetty kiinalaisista, silloin kun he olivat köyhiä. Asiat ovat monipiippuisia Kiinan suhteen. Ei siellä(kään) kansan parissa nähdä länsimaita vihollisina.
Samaan aikaan meidän ei tarvitse hyväksyä heidän toimia mm. uiguurien suhteen, mutta mitä me lännessä olemme myöskään tehneet auttaaksemme uiguureita? Eniten apua ja turvapaikkoja lienee myöntänyt täällä paljon (syystäkin) parjattu Turkki.
Toki viime kädessä Kiinan koulutettu ja vapauteen tottunut nuoriso pystyy maan systeemiä muuttamaan, mutta kehitys on väistämättä hidasta.
Tämähän se on. Ja täällä arvot ovat siinä määrin erilaiset, että tarkoitus pyhittää keinot. Kyllä täällä tiedetään, että Maon myötä miljoonia kiinalaisia kuoli (toki eri tavalla monet asiat ja tapahtumat muuten taustoitetaan ja luvutkin on suopeammasta päästä), mutta se nähdään yleisemmin välttämättömänä pahana, jolla saatiin aikaiseksi yhteiskuntarauha ja mahdollisuus kovaan talouskasvuun ja keskiluokan räjähdysmäiseen nousuun ja massojen poispääsyyn nälänhädästä. Kyselymittausten mukaan suuri enemmistö kiinalaisista myös kannattaa, että valtio pimittää kansalta tietoa, jos se ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Jenkeissäkin talous on pitkälti presidentintekijä ja Trump olisi oikeasti parantanut keskiluokan ja vähävaraisten taloudentilaa, olisi tuokin jatkanut vallassa. Jopa jos vain koronaa ei olisi, monet pitävät Trumpin jatkoa todennäköisenä. Sama pätee myös täällä, kun on tarvinnut vain säästää rahaa kämppään ja se käytännössä tuplaa arvonsa muutamassa vuodessa, sekä liksa ja sillä saatavat tuotteet ja palvelut paranevat jatkuvasti. Kiinalaiset eivät myöskään suuremmin tunnu kantavan harteillaan huolta kaikkien 1,4 miljardin ihmisen hyvinvoinnista, kuten ehkä pienemmissä maissa on tapana. Varsinkin, kun vielä muutaman kymmentä vuotta sitten kurjuutta riitti vaikka muille jakaa. Vaatii oman aikansa, että ihmiset tottuvat hyvään ja ovat sitä valmiita jakamaan muillekin. Täällä toistaiseksi lähisuku on se yksikkö, jonka hyvinvointi on tärkeää.
Nyt kuitenkin vasta ensimmäistä kertaa Kiinan taloutta koetellaan, kun Henanissa porukka ei saa pankista rahojaan, sekä monet rakennusprojektit sakkaa ja porukka ei suostu lyhentämään lainojaan, sekä asuntojen hinnat suurkaupungeissa ovat aika tapissaan - ja samalla talouskasvu nikottelee, jota yritetään korjata vain panostamalla jossain määrin tuottamattomaan infraan.
Jos täällä talous alkaa laajemmin sakkaamaan, niin sitten aletaan nähdä, että mikä on se oikean kannatuksen taso. Nyt kansa on ollut tyytyväistä, kun voi lyhyelläkin tarkasteluvälillä nähdä omin silmin massiivista positiivista kehitystä ympärillään. Jos suunta muuttuu, en yllättyisi, vaikka laajemminkin syntyisi levottomuutta. Toki senkin hillitsemiseen valtakoneistolla on omat keinonsa, ja laajaa tukea kurjuudessakin saatavilla, kun kansasta on enää vähän jäljellä, jotka elivät ennen puoluetta, eikä ne edeltävätkään ajat ruusuisia olleet. Siinä vaiheessa, kun keski-ikäisten joukossa syntyy laaja huoli jälkipolvien tulevaisuudesta, voi alkaa muutoksia tapahtua. Veikkaan, että suurkaupunkien nuoriso yksin ei riitä venettä keikuttamaan.