Kielipoliisit

[Reilander]

Toimertusi sit tätäki kommentoimaha

Höh, ei olisi tullut mieleenikään, ettei sanaa toime(e)rtua tunnettaisi muualla.
Missäköhän kulkee rajat, jossa tuota käytetään, tunteeko esim. Laitlalaiset tuon?
Raumalla tuo on ainakin käytössä ja mielestäni myös Lapissa ja Eurassa.

 

[fiftyeight]

Höh, ei olisi tullut mieleenikään, ettei sanaa toime(e)rtua tunnettaisi muualla.
Missäköhän kulkee rajat, jossa tuota käytetään, tunteeko esim. Laitlalaiset tuon?
Raumalla tuo on ainakin käytössä ja mielestäni myös Lapissa ja Eurassa.

Jos minulta kysytään, niin veikkaan lähimmäksi paikaksi Grönlantia.

Pohojalaanen olen syntyisin, Salon seudulla asunut, Stadiin muuttanut kuusivuotiaana, vaimoja on ollut Jyväskylästä, Joensuusta, Korsosta ja Ylä-Savosta, mutta tuo sana on jäänyt kyllä väliin.

 

[DAF]

Minulle on ainakin jäänyt vielä epäselväksi, mitä tämä verbi (jota minä myöskään en ole koskaan kuullut) toimertua sitten mahtaa tarkoittaa? Mitään tekemistä yleiskielen kanssa ko. sanalla ei ole.

 

[Karpat46]

Höh, ei olisi tullut mieleenikään, ettei sanaa toime(e)rtua tunnettaisi muualla.
Missäköhän kulkee rajat, jossa tuota käytetään, tunteeko esim. Laitlalaiset tuon?
Raumalla tuo on ainakin käytössä ja mielestäni myös Lapissa ja Eurassa.

Tarkoittanet tällä (entistä) Lapin kuntaa?

Kymmenen vuoden Lapin reissun aikana en kuullut kyseistä sanaa kertaakaan. Luin siitä ensimmäsitä kertaa tästä ketjusta.

 

[Reilander]

Tarkoittanet tällä (entistä) Lapin kuntaa?

Sitäpä hyvinkin. Olin vain niin laiska, etten toimertunut edellisessä viestissä sitä tarkemmin selittämään.

Edit: lainaus korjattu

 

[RauMan]

Raumalla tuo on ainakin käytössä ja mielestäni myös Lapissa ja Eurassa.

No ei ole Raumalla käytössä. Koskaan en ole puheessa kuullut, luinkin vasta 3 minuuttia sitten koko sanan ensimmäistä kertaa. Lapista ja Eurasta en osaa sanoa että miten niissä.

 

[Vesti]

Erilaista murre- ja slangisanastoahan on joka paikkakunnalla. Ne eivät välttämättä avaudu ns. oman pitäjän ulkopuolella kenellekään, mutta kenties tämän toimertumisen levinneisyydestä, merkityksistä ja käytöstä olisi arvon kielipoliiseilla tarkempaa käytännön tietoa ja esimerkkejä?

Kaivelin toimertua-sanan levinneisyyttä ja merkityksiä murrearkistossa muutama vuosi sitten, kun tein Tyrvään murteen sanakirjaa. Toimertumista on käytetty Satakunnassa laajasti. Lisäksi se on ollut tavallinen sana ainakin osassa nykyistä Pirkanmaata, esimerkiksi juuri Tyrvään murteen puhealueella Sastamalassa, joka on lähempänä Tamperetta kuin Poria. Kaupunki kuuluu Pirkanmaahan mutta on historialtaan vanhaa Satakuntaa.

Toimertuminen tarkoittaa nykyään Sastamalan suunnalla aikaiseksi saamista ja alkuun pääsemistä. Toimertumattomuudella ei tarvitse olla erityistä syytä - ei vain saa aikaiseksi. Vanhassa murteessa toimertumattomuus johtui aina jostakin. Toimertua on voinut esimerkiksi sairaudesta, pelästymisestä tai hämmästymisestä. Toisin sanoen toimertumisella tarkoitettiin ennen tointumista, entiselleen toipumista ja toimintakyvyn palaamista.

 

[Evil]

Toimertumattomuudella ei tarvitse olla erityistä syytä - ei vain saa aikaiseksi.

No sehän on sitten sama kuin tiällä meillä päin jos kehttuuttaa. Pitäs männä töihin vuan rupes kehttuuttammaan, en viiti.

 

[Havumetsien GM]

Kuka on oikein keksinyt tämän kaksoispisteen, kun taivutetaan vieraskielisiä sanoja ja nimiä sijamuodoissa? Siis tähän malliin:

Linkin takaa löytyy sitaatti Stephen Fry:lta.

Pitäisi siis kirjoittaa Frylta, kaksoispiste ihan turha. Jatkuvasti tulee kieleen näitä vammaisuuksia, jotka sitten nettikansa omaksuu alta aikayksikön. Kaksi pistettä virkkeen lopussa -buumi alkaa sentään jo vähän hellittää, myöskään väliä ennen kaksoispistettä tai huuto-/kysymysmerkkiä ei näe ihan niin usein. Mutta nyt on sitten keksitty tämä kaksoispistevammailu taivutuksissa.

EDIT: Pahoittelen, jos loukkasin jotakuta kielenkäytölläni. Pyrin jatkossa olemaan kohteliaampi vammaisuuteen liittyvien sanojen käytössä.

 

[seeyou@jäähalli]

Havumetsien GM:n vammaisuudesta en tiedä, mutta hänen tapansa käyttää sanaa vammaisuus kuvottaa minua.

Minä olen CP-vammainen.

 

[Ötökkä]

Höh, ei olisi tullut mieleenikään, ettei sanaa toime(e)rtua tunnettaisi muualla.
Missäköhän kulkee rajat, jossa tuota käytetään, tunteeko esim. Laitlalaiset tuon?
Raumalla tuo on ainakin käytössä ja mielestäni myös Lapissa ja Eurassa.

Olen asunut 20 vuotta lapissa, enkä ole moista sanaa kuullut. Ja useammassakin paikassa lapissa, ja ihan oikeassa lapissa enkä "oulussalapissa"...

 

[Lawless]

Olen asunut 20 vuotta lapissa, enkä ole moista sanaa kuullut. Ja useammassakin paikassa lapissa, ja ihan oikeassa lapissa enkä "oulussalapissa"...

Nyt oli kyse siis Lappi TL:stä, mikä toki jo erikseen mainittiinkin.

 

[Ötökkä]

Nyt oli kyse siis Lappi TL:stä, mikä toki jo erikseen mainittiinkin.

Ah okei, tuo meni ohi. En kyllä tiedä mikä on Lappi LT, mutta sillä ei liene väliä :D hauska ketju, itse olen lappilaisena joutunut kärsimään etelämmässä käydessä, että porukka nauraa kun ei ymmärrä mitä sanon. "Pahki" on varmaan aiheuttanut eniten hämmennystä.

 

[Musta Nuoli]

Kaivelin toimertua-sanan levinneisyyttä ja merkityksiä murrearkistossa muutama vuosi sitten, kun tein Tyrvään murteen sanakirjaa. Toimertumista on käytetty Satakunnassa laajasti. Lisäksi se on ollut tavallinen sana ainakin osassa nykyistä Pirkanmaata, esimerkiksi juuri Tyrvään murteen puhealueella Sastamalassa, joka on lähempänä Tamperetta kuin Poria. Kaupunki kuuluu Pirkanmaahan mutta on historialtaan vanhaa Satakuntaa.

Toimertuminen tarkoittaa nykyään Sastamalan suunnalla aikaiseksi saamista ja alkuun pääsemistä. Toimertumattomuudella ei tarvitse olla erityistä syytä - ei vain saa aikaiseksi. Vanhassa murteessa toimertumattomuus johtui aina jostakin. Toimertua on voinut esimerkiksi sairaudesta, pelästymisestä tai hämmästymisestä. Toisin sanoen toimertumisella tarkoitettiin ennen tointumista, entiselleen toipumista ja toimintakyvyn palaamista.

Kiitoksia kattavasta vastauksesta, ja kiitokset muillekin sanan yleisyyttä ja käyttöä valaisseille kirjoittajille. Olin kyllä asiassa sikäli oikeassa, että ei tuo "yleiskieltä" ole nähnytkään ja termi on tosiaan Satakunnan (vanhan ja uuden) alueen erikoisuuksia. Sinänsä yllättävää, että termi ei välttämättä ole edes Raumalle asti levinnyt, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole suuri. Henkinen etäisyys tietysti voi olla suurempi, ehkei murresanoja vaihdeta kuin Lukon ja Ässien peleissä...

 

[mikse]

En kyllä tiedä mikä on Lappi LT

Linkissä oleva Wikipedian artikkeli kertoo sen sulle:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lappi_Tl

 

[Puscutractori]

Kuka on oikein keksinyt tämän kaksoispisteen, kun taivutetaan vieraskielisiä sanoja ja nimiä sijamuodoissa? ...
Pitäisi siis kirjoittaa Frylta, kaksoispiste ihan turha.

Myös heittomerkkien heittely lähes kaikkiin vierasperäisiin nimiin on aika kummallinen tapa, johon törmää melko usein.

Tähän tapaan:

- Mannerheim´n tai Mannerheim´in (vrt. Biaudet´n)

Toinen kummallinen juttu on puolipisteen käytön jatkuva yleistyminen kaksoispisteen kustannuksella.

Tähän tapaan:

- HIFK;n
- Mitalistit; 1. HIFK, 2. Blues, 3. Lukko
- Erkki sanoi; "Haista pieru."

Puolipistehän on melko tarpeeton merkki, jota ei tavallisessa tekstissä tarvitse oikeastaan mihinkään. Numeroilmauksia sisältävät luettelot yms. ovat poikkeus.

 

[Lohipoika]

Puolipistehän on melko tarpeeton merkki, jota ei tavallisessa tekstissä tarvitse oikeastaan mihinkään. Numeroilmauksia sisältävät luettelot yms. ovat poikkeus.

Puolipiste ei ole alkuunsakaan turha tai tarpeeton merkki. Lukaisepa tämä: Puolipiste - Wikipedia

Puolipistettä käytetään lauseiden erottamiseen, kun pilkku on liian tehoton ja piste liian voimakas välimerkki.

 

[Puscutractori]

Puolipiste ei ole alkuunsakaan turha tai tarpeeton merkki. Lukaisepa tämä: Puolipiste - Wikipedia

Wikipedian artikkeli on minulle tuttu, eikä se muuta käsitystäni puolipisteen tarpeellisuudesta. Totta, puolipistettä on aivan mahdollista käyttää tilanteessa, jossa "pilkku on liian tehoton ja piste liian voimakas välimerkki", mutta herää kysymys, milloin on tarpeellista käyttää virkkeitä, joissa tuollaisia seikkoja edes joutuu pohtimaan. Asiat voi aina esittää yksinkertaisemminkin.

Olen myös toista mieltä siitä, onko Wikipedian esimerkkivirke "Viime jouluna olin todella masentunut; sängystä ylös pääseminenkin tuntui ylivoimaiselta" kovin hyvin puolipisteen käyttöä puoltava. Pilkku ei virkkeessä tulisi kyseeseen jo itsestään selvistä syistä, mutta mielestäni piste ei olisi lainkaan liian "voimakas välimerkki" tuohon kohtaan. Myös kaksoispiste kävisi, koska jälkimmäinen lause selittää edellistä.

 

[Konalan Kettu]

Kuka on oikein keksinyt tämän kaksoispisteen, kun taivutetaan vieraskielisiä sanoja ja nimiä sijamuodoissa? Siis tähän malliin:
Pitäisi siis kirjoittaa Frylta, kaksoispiste ihan turha. Jatkuvasti tulee kieleen näitä vammaisuuksia, jotka sitten nettikansa omaksuu alta aikayksikön.

Siis mitä helvettiä: oman peruskoulutukseni perusteella se on juurikin kaksoispistellä, koska sanaa ei voi/osaa taivuttaa. Vammaiset ovat varmaan sitten ikävammaisia. Turhahan se kaksoispiste on kuten muutkin välimerkit, isot kirjaimet, välilyönnit sanojen välissä, iso osa kaksoisvokaaleista yms. (ja tuo viimeinen piste, koska yms on vakiintunut lyhenne)

EDit: puhumattakaan ääkösten pisteistä jotka vievät bittejä kun muutoin mahdutaisiin ASCII-merkistöön... taas tuli muuten turha väliviiva.

Edit2: puolipiste ei ole turha merkki!!! ilman sitä C++ ei toimi!!!

 

[eh]

Siis mitä helvettiä: oman peruskoulutukseni perusteella se on juurikin kaksoispistellä, koska sanaa ei voi/osaa taivuttaa.

En tiedä, missä ja koska tuollaista on opetettu, mutta täysin väärin se joka tapauksessa nykyohjeiden mukaan on. Miten niin "ei voi/osaa taivuttaa"?

 

[odwaz]

Myös heittomerkkien heittely lähes kaikkiin vierasperäisiin nimiin on aika kummallinen tapa, johon törmää melko usein.

Tähän tapaan:

- Mannerheim´n tai Mannerheim´in (vrt. Biaudet´n)

Sama, paitsi että viime aikoina on alkanut enenevässä määrin ärsyttää tuo, ettei eroteta heittomerkkiä (') ja aksenttia (´). Näyttää pahalta kun jää melkein välilyönnit merkin ympärille.

Olen myös toista mieltä siitä, onko Wikipedian esimerkkivirke "Viime jouluna olin todella masentunut; sängystä ylös pääseminenkin tuntui ylivoimaiselta" kovin hyvin puolipisteen käyttöä puoltava. Pilkku ei virkkeessä tulisi kyseeseen jo itsestään selvistä syistä

Ihan mielenkiinnosta, mitä nuo itsestään selvät syyt ovat? Mä olisin sanonut, että juurikin pilkku ja piste sopisivat tuohonkin. Puolipistettä olen myös pitänyt vähän tarpeettomana tavan tekstissä.

 

[Evil]

Puolipistettä olen myös pitänyt vähän tarpeettomana tavan tekstissä.

Se on hyvä tehokeino, kunhan sitä ei käytä liikaa. Sellaiseenkin näkee sorruttavan.

 

[odwaz]

Se on hyvä tehokeino, kunhan sitä ei käytä liikaa. Sellaiseenkin näkee sorruttavan.

Niinpä, jos sitä siis osaa käyttää. Tämän takia usein olisi parempi pitäytyä varmemmissa keinoissa. Tykkään, että selkeys on kuitenkin se α ja ω.

 

[mikse]

Tuosta Alahärmän puukotustapausta käsittelevän ketjun otsikosta: Otsikossa puhutaan muodossa "oppilas puukotettiin", joka mielestäni tarkoittaa sitä, että uhri olisi kuollut, vaikka näin ei ainakaan vielä tietääkseni onneksi ole. Oikeampi muoto olisi mielestäni tietenkin "oppilasta puukotettiin".

 

[Hippi Hiiri]

N.N:n paskuuteen en ota kantaa.

Minusta tuossa otetaan sanavalinnalla tosiasiassa kantaa asiaan, vaikka muuta väitetäänkin. Lause luo lukijalle olettaman N.N:n paskuudesta. Mitä mieltä ovat muut kielikellot?

***

Pekka olkoot sijaisesi.

Sanokaa minulle, että tuo muoto on väärä. Kuolen vähän aina, kun näen tuon.

Pekka olkoon sijaisesi.

AAAAHHH.