Kielipoliisit

[Tadu]

Kiitos sivistävistä vastauksista!

 

[Lawless]

Nyt täytyy älähtää. Tämän vuorokauden satoa:

Voisiko kyse olla siitä, että missä järjestyksessä pelaajat ovat tietokantaan aikoinaan syötetty.

Itse olen elänyt siinä käsityksessä, että kaupunkialueilla nämä kaksi-kaistaiset tiet ovat rakennettu liikenteen sujuvuuden vuoksi, eikä ns. moottoritieksi jossa vasen kaista on ohituksia varten.

Todella taidokkaat riffit ja melodiat, sanoitukset ovat suunnattu lapsille.

Ymmärtääkseni älähtämiseni syy käy ilmi sen kummemmin selittelemättä.

 

[Amerikanihme]

Ymmärtääkseni älähtämiseni syy käy ilmi sen kummemmin selittelemättä.

Ovat -> 0n?

 

[sampio]

Joo, tekijäähän noissa ei ole, mutta silti olla-verbiä on taivuteltu. Objektista kaiveltu tekijä ulos, tai jotain.

 

[Evil]

Nyt täytyy älähtää. Tämän vuorokauden satoa:

Hyvä että näihinkin joku puuttuu. Olen tätä kuullut väärinkäytettävän jopa tv-mainonnassa, ja ilolla tervehdin sitä että kissat ovat nyt nostettu pöydälle.


Jos nyt tahtoo tuota ovat-muotoa käyttää, niin sanajärjestyksen muuttaminen ja pieni taivutus tekevät siitä hyväksyttävämpää.

Esimerkki:

Todella taidokkaat riffit ja melodiat, sanoitukset ovat suunnattu lapsille. = Anuksesta.

Todella taidokkaat riffit ja melodiat, sanoitukset ovat lapsille suunnatut/-ttuja. = Huomattavasti parempi.

 

[Evil]

Ja voi perkele, että tuo "itse"-sanan väärinkäyttö jaksaa ottaa aivoon.

Itseni mielestä.
MINUN mielestäni! Mikä siinä minässä niin paljon pelottaa, ettei sitä uskalleta käyttää? Se on hyvää suomea. Itseni mielestä on huonoa suomea.

Ette te itseänne pääse pakoon ulkoistamalla minän itseksi.

Itse olen...
No totta kai olet itse! Kukas muukaan puolestasi olisi? MINÄ olen!

 

[Jippo]

Itse olen...
No totta kai olet itse! Kukas muukaan puolestasi olisi? MINÄ olen!

Juuri näin. Tuntuisi, että tuo "itse" mielletään jonkinlaiseksi "minä puolestani" -sanaparin korvikkeeksi. Yleensä ainakin tuota sanaa käyttävä nimenomaan vertaa itseään edelliseen puhujaan tai korostaa omaa näkökulmaansa.

Aika usein tuohon lisätään vielä lieventävänä sävypartikkeli "-hän". Sillä varmaan halutaan pehmentää tuota oman näkökulman vahvaa esilletuontia. Itsehän en koskaan niin tekisi.

 

[Evil]

Juuri näin. Tuntuisi, että tuo "itse" mielletään jonkinlaiseksi "minä puolestani" -sanaparin korvikkeeksi. Yleensä ainakin tuota sanaa käyttävä nimenomaan vertaa itseään edelliseen puhujaan tai korostaa omaa näkökulmaansa.

Itseäni tässä asiassa vaivaa se, että...

Miksi helvetissä pitää kirjoittaa itseäni, miksei voi kirjoittaa minua. Siinä olisi jopa kaksi kirjainta vähemmän, eli helpompikin olisi. Ja hyvää kieltä. Vaan ei, pitää vaikeimman kautta kirjoittaa idioottimaisesti.

Näitä voisi ajatella puheen kautta. Kun ryhdyt puhumaan jollekulle, sanotko että itseni mielestä vissy on hyvää? Ei. Sanot, että minun mielestäni vissy on hyvää. No, miksi se pitää sitten kirjoittaa, että itseni mielestä?

 

[Vintsukka]

Tällä kertaa haluan avautua "eikä"-sanan väärinkäytöstä.

Kuvitteellinen esimerkki: "Lipponen eikä Soini voita pressanvaaleja."

Tuollaista lauserakennetta näkee aina välillä (tälläkin palstalla) ja se saa veren kuohahtamaan. Ei ole kivaa tuollainen.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kielikuvien ja sanontojen käyttäminen on taitolaji. Varsinkin silloin, jos niitä aletaan soveltaa tai jopa yhdistää. Taannoin eräässä lehtiartikkelissa "heitettiin pallo kehään". Asiayhteydestä selvisi kyllä, että tarkoituksena oli ollut sanoa aloitteen (so. pallo) olevan nyt vastapuolella (saako artikkelissa esitelty tutkimushanke rahoitusta), mutta kirjoittajat olivat jotenkin onnistuneet sotkemaan samaan yhteyteen luovuttamiseen viittaavan kielikuvan "heittää pyyhe kehään".

Yleisin esimerkki tästä on varmaankin kielikuvan irvikuva "hakea takaa". Lauseet "Mitä sillä oikein hait?" ja "Mitä oikein ajoit takaa?" kuulostavat ihan hyvältä minun korvaani, mutta usein näkee näiden sekoittumista muotoon "Mitä oikein hait takaa?", ja se on väärin se. Kenen takaa siinä nyt haetaan ja mitä?

 

[Satunnainen]

En tiedä, onko tämän minua ärsyttävän sanajärjestyksen käyttö lisääntynyt viime aikoina, vai olenko vain kiinnittänyt siihen enemmän huomiota. Kyse on sellaisesta ilmauksesta kuin "liigan yksi parhaista". Minua tuo sanajärjestys siis ärsyttää, koska oma kielikorvani sanoo, että sen pitäisi olla "yksi liigan parhaista". En ole ollenkaan varma, rikotaanko tuossa jotain sääntöä. Sanajärjestyshän on yleensä suomessa varsin vapaa, joten voi hyvinkin olla, että virhe on tuon ilmauksen sijaan vain minussa. Ärsyttää se silti.

 

[Fordél]

En ole kielipoliisi, mutta tämä Jatkoajassa julkaistu Jani Mesikämmenen kolumni on kirjoitettu mielestäni sekavasti ja osin huonolla suomen kielellä. Kolumnia ei ole helppo lukea eikä kolumnin ajatukset aukene helposti.

Linkki vie Jatkoajan sivuille ko. kolumniin.

 

[Kaivanto]

MINUN mielestäni! -- MINÄ olen!

Turhaa itsekorostamista, "mielestäni" ja "olen" riittävät.

 

[Bast]

En ole kielipoliisi, mutta tämä Jatkoajassa julkaistu Jani Mesikämmenen kolumni on kirjoitettu mielestäni sekavasti ja osin huonolla suomen kielellä. Kolumnia ei ole helppo lukea eikä kolumnin ajatukset aukene helposti.

Linkki vie Jatkoajan sivuille ko. kolumniin.

Syynä saattaa tietyin osin olla Mesikämmenen tapa piilottaa pitkien lauseiden predikaatit tai muut lauseen ymmärtämisen kannalta oleelliset sanat aika syvälle lauseen loppupuolelle, mikä hankaloittaa lauseen ymmärtämistä ja pakottaa toisinaan palaamaan lauseen alkuun.

 

[Bast]

En tiedä, onko tämän minua ärsyttävän sanajärjestyksen käyttö lisääntynyt viime aikoina, vai olenko vain kiinnittänyt siihen enemmän huomiota. Kyse on sellaisesta ilmauksesta kuin "liigan yksi parhaista". Minua tuo sanajärjestys siis ärsyttää, koska oma kielikorvani sanoo, että sen pitäisi olla "yksi liigan parhaista". En ole ollenkaan varma, rikotaanko tuossa jotain sääntöä. Sanajärjestyshän on yleensä suomessa varsin vapaa, joten voi hyvinkin olla, että virhe on tuon ilmauksen sijaan vain minussa. Ärsyttää se silti.

Mitä sanajärjestyksiin tulee, niin minua ärsyttää se, että alkuperäinen luettelonomaisten lauseiden loppuun sanottava "ja niin pois päin" on nykyään jopa yleisempi muodossa "ja niin päin pois". Molemmat ovat toki pohjimmiltaan aika järjettömiä merkitykseltään, jos niitä oikein tarkasti ajattelee, mutta jälkimmäinen on vielä typerämpi.

Vastaavanlainen tapaus, jossa muunnelma on alkuperäistä yleisempi on sanapari juohea-jouheva. Minun sanakirjani tunnistaa sanan juohea, mutta ei jouhevaa. Silti googlehaku paljastaa jouhevan merkittävästi yleisemmin käytetyksi. Kumpikaan ei silti tätä nykyä ole väärin. Onpahan taas osoitus siitä, että kun sanan varsinainen alkuperä on ihmisille vieras, aletaan sitä käyttää eri muodossa kuin alkujaan.

Ja kun kerran aloitettiin, niin samaan sarjaan menee myös nykyään yleistynyt vihonviimeinen. Minkä helkutin vihon? Oikea muotohan on vihoviimeinen.

 

[DAF]

Vastaavanlainen tapaus, jossa muunnelma on alkuperäistä yleisempi on sanapari juohea-jouheva. Minun sanakirjani tunnistaa sanan juohea, mutta ei jouhevaa. Silti googlehaku paljastaa jouhevan merkittävästi yleisemmin käytetyksi. Kumpikaan ei silti tätä nykyä ole väärin. Onpahan taas osoitus siitä, että kun sanan varsinainen alkuperä on ihmisille vieras, aletaan sitä käyttää eri muodossa kuin alkujaan.

Juohe(v)a-jouheva-sanapari on puhtaasti murresidonnainen - joissain murteissa toinen, joissain toinen.

 

[Uleåborgir]

Juohe(v)a-jouheva-sanapari on puhtaasti murresidonnainen - joissain murteissa toinen, joissain toinen.

Näin toki, mutta kuten Bast mainitsi, syntyy tällaisia murresidonnaisia sanapareja, kun alkuperäinen merkitys on unholassa. Ollut jo pitkään. Juoheva on va-partisiippi, joka tarkoittaa samaa kuin johtava. Koska juohtaa tarkoittaa samaa kuin johtaa. Jouheva taas näyttää on verbikannattomalta vA-adjektiivilta sanasta jouhi. Jouheen sana ei historiallisesti viittaa, vaan on syntynyt äännemuutos, jossa tuo alkuperäinen uo-diftongi on muuttunut murteissa ou-diftongiin.

 

[Kaivanto]

Onhan myös "alkaa tehdä" vs. "alkaa tekemään" täysin murresidonnainen kysymys. Mitään kielen suojeltavaa yleispiirrettä "alkaa tehdä"-muodossa ei ole, kyseinen ilmaisu vain on valittu sattumanvaraisesti murteiden kirjosta yleiskieleen.

 

[Uleåborgir]

Onhan myös "alkaa tehdä" vs. "alkaa tekemään" täysin murresidonnainen kysymys. Mitään kielen suojeltavaa yleispiirrettä "alkaa tehdä"-muodossa ei ole, kyseinen ilmaisu vain on valittu sattumanvaraisesti murteiden kirjosta yleiskieleen.

Tuntuu muuten ikänsä "alkaa tekemään" -alueella asuneena hyvin teennäiseltä yrittää vääntää puheessaan tuota muotoon "alkaa tehdä". Enpä niin teekään, en edes yritä. Kirjaillussa kielessä asia on eri, koska asia kuuluu sivistykseen. Toisaalta minulle on aivan sama, miten kukakin kirjoittaa, puhuu siviilissä tai interneteissä, kunhan puhetta ymmärtää. Sanat merkitsevät ja ihmiset tarkoittavat.

 

[finnjewel]

Tuntuu muuten ikänsä "alkaa tekemään" -alueella asuneena hyvin teennäiseltä yrittää vääntää puheessaan tuota muotoon "alkaa tehdä". Enpä niin teekään, en edes yritä. Kirjaillussa kielessä asia on eri, koska asia kuuluu sivistykseen. Toisaalta minulle on aivan sama, miten kukakin kirjoittaa, puhuu siviilissä tai interneteissä, kunhan puhetta ymmärtää. Sanat merkitsevät ja ihmiset tarkoittavat.

Jos tuntuu vaikealta alkaa tehdä, voi mieluusti ruveta tekemään. Silloin 3. infinitiivin illatiivia saa käyttää surutta.

 

[Uleåborgir]

Jos tuntuu vaikealta alkaa tehdä, voi mieluusti ruveta tekemään. Silloin 3. infinitiivin illatiivia saa käyttää surutta.

Kerran vasiten kirjoitin lukioaineeseen, että rupesin alkaa tekemään. Annikin perkele meinasi tappaa ja antaa nelosen.

 

[Eetu]

Porin murteesta mielenkiintoisia (itselleni) poimintoja:

Aikamuodot lauseen seassa.

Sana "miettiä" taipuu porilaisittain

Mietin - mietin juuri nyt
Miettisin - esim. "jos miettisin, voisin keksiä sen"
Mietein - mietin eilen tms. mennyt aikamuoto.

sama pätee nukkua -sanaan.
Nukun - nyt
nukkuisin - jos nukkuisin, ei väsyttäisi
nukuin - tapahtunut menneessä.

Pelaan - pelaisin - pelasin, söin - söisin - syön, istun - istusin - istuin, menen - menisin - menin, kaadun - kaatusin - kaaduin.

Sama pätee kyllä myös muussakin kun itse tekemissä. Esim "pudota", eli "tippua"
tippu - se tippui aiemmin.
tippus - jos se tippus, se menis rikki (jossittelua, tulevaa)
tippuu - nyt.
Aika moneen muuhunkin itsensä tekemiseen kohdistuvaan verbiin tuo pätee. Mielenkiintoista sinällään. Monessako muussa murteessa on havaittavissa yhdestä sanasta se, puhutaanko menneestä, nykyisestä vai tulevasta?

 

[Sphinx]

Sana "miettiä" taipuu porilaisittain

Mietin - mietin juuri nyt
Miettisin - esim. "jos miettisin, voisin keksiä sen"
Mietein - mietin eilen tms. mennyt aikamuoto.

sama pätee nukkua -sanaan.
Nukun - nyt
nukkuisin - jos nukkuisin, ei väsyttäisi
nukuin - tapahtunut menneessä.

Pelaan - pelaisin - pelasin, söin - söisin - syön, istun - istusin - istuin, menen - menisin - menin, kaadun - kaatusin - kaaduin.

En nyt taida ihan ymmärtää mitä haet takaa, koska "mietein" on noista ainoa mielenkiintoinen ilmaisu, muutenhan nuo ovat täysin yleiskielisiä. Paitsi sanoista istusin ja kaatusin puuttuu yksi i-kirjain ja tuossa muodossa en niitä kyllä konditionaaliksi tunnistaisi vaan tulkitsisin ne murteisiksi imperfekteiksi. Ja tietysti muualla, nähtävästi päinvastoin kuin Porissa, söin on se mennyttä ja syön nykyistä aikaa ilmaiseva muoto.

 

[SGD]

Jos tuntuu vaikealta alkaa tehdä, voi mieluusti ruveta tekemään. Silloin 3. infinitiivin illatiivia saa käyttää surutta.

Tekemään ryhtyminen kuulostaa minusta vielä paremmalta. Rupeamisesta tulevat mieleen ruvet.

 

[Musta Nuoli]

Kielipoliiseilta, erityisesti porilaisilta kielipoliiseilta, kaivattaisiin vähän tuomarointia minun ja erään ystäväni välisessä sanan säilän taitossa.

Kyse on verbistä "toimertua", jonka porilainen ystäväni väittää olevan käytännössä yleiskieltä ja yleisesti tunnettu arkikielen termi. Minä väitän, ettei ole. Mistään toimertumisesta en ole Turun seudulla ikinä kuullutkaan, siitä ei ole vanhemman sukupolven edustajakaan (=isäni) kuullut, eikä termi ole tuttu myöskään pohjoisemmasta Hämeestä kotoisin olevalle äidilleni. Eikä tuota tunneta Turun itäpuolen lähikunnissakaan.

Kuka sitä sitten käyttää, millä alueilla ja miten termiä käytetään? Sillä siinä missä Porin suunnalla verbi viittaa ilmeisesti jonkinlaiseen tekemisen ja aikaansaamisen yhdistelmään niin kuulemma Savon suunnalla sanalla tarkoitetaan taintumista tai vastaavaa tuupertumista, eli merkitys olisi lähes päinvastainen kuin Satakunnassa. Tuupertuminen minullekin tulisi toimertumisesta ensimmäisenä mieleen.

Erilaista murre- ja slangisanastoahan on joka paikkakunnalla. Ne eivät välttämättä avaudu ns. oman pitäjän ulkopuolella kenellekään, mutta kenties tämän toimertumisen levinneisyydestä, merkityksistä ja käytöstä olisi arvon kielipoliiseilla tarkempaa käytännön tietoa ja esimerkkejä?