Avaanpas nyt julkaistujen sopimusten ollessa vähissä ja huhujen lähes täysin puuttuessa ketjun jossa voimme pohtia kiekkotoiminnan uudelleen nousuun saamista sekä organisaation että meidän fanien toimesta. Yhteisellä asiallahan tässä ollaan ja kaikilla varmasti on halu saada takaisin se tekemisen meininki, joka täällä oli vielä jokunen vuosi sitten. Mutta mitä sitten tapahtui?
En millään usko, että kaikki olisi riippuvaista jostain tietystä henkilöstä ja hänen poislahdöstään, vaan taustalla lienee ollut se, että saimme liikaa makeaa lyhyen ajan sisään. Alettiin pitää vähintään nyt finaalipaikkaa automaationa, ja mestaruuskin tuntui olevan meille aina tarjottimella. Uskon, että niin katsojille kuin seurallekin tuli sellainen ajatus, että ei tarvitse tehdä mitään eri tavalla eikä pohtia uusia tapoja esimerkiksi rahoituksen keräämiseen tai ottelutapahtuman järjestämiseen. Homman ajateltiin hoituva vanhasta muistista. Vanhalla joukkuerungolla saatiinkin vielä jotain pelastettuakin, mutta 2 ei-niin-hyvää-valmentajaa sotkivat konseptit sitten lopullisesti ja nyt tilanne on tämä. Olemme pudonneet mestiksen "suurten" joukosta, se on valitettava fakta. Mutta toisaalta tämä tilanne antaa mahdollisuuden ottaa volttilähtö kohti sarjan kärkikahinoita. Mutta miten?
Ensinnäkin, ottelutapahtumaan ja halliin pitäisi panostaa. Tietenkin kiekkopelissä pääosassa on kiekko, mutta suurten massojen, siis muidenkin kuin meidän laskennallisesti 1000:n hullun, jotka hallille vääntäytyvät joka tapauksessa, saamiseksi hallille pitäisi olla kakun päälle vähän kermaakin. Siis oheispalveluita. Nythän hallissa saadaan hirmu ruuhkat aikaiseksi jopa näillä katsojamäärillä, ravintolapalvelut ja wc-tilat eivät ole riittävät. Kahvikuppi, porttilautanen ja lettu eivät oikein tahdo riittää. Anniskelupuoleen en sen suuremmin ota kantaa sillä sitä en itse käytä, mutta jotenkin se pieni alue hallin perimmäisessä nurkassa ei välttämättä vedä puoleensa. Ainakaan minua.
On meillä ottelutapahtumassa kyllä hyvääkin, Harppa-setä, joka aina oivaltavasti soittelee tilanteeseen sopivaa musiikkia. Siitä erityiskiitos Harpalle!
Mutta sitten markkinointipuoleen, johon ihan karvahattupohjalta uskaltaudun sen verran kommentoimaan, että jotenkin alueen ykkösseura ei oikein näy missään tätä nykyä, edes kauden aikana. Kaupungin sisäätuloväylillä on muutama 2x3 metrinen mainos tulevasta ottelusta ja paikallisessa lehdessä ottelua edeltävänä ja varsinaisena päivänä ilmoitus. Siinä kaikki. Vielä muutama vuosi sitten kaupungilla ajeli Jukureiden väreihin maalattu bussi paikallisliikennettä ja vieraspelit tuli radiosta. Nyt on hiljaisempaa. Itse kaipaisin aktiivisempaa otetta seuran markkinointiin ja lisää näkyvyyttä. Siitä se väki alkaisi ehkä pikkuhiljaa muistamaan, että onhan täällä lätkäjoukkuekin!
Tärkein buumin luoja on tietysti joukkue ja sen pelaajat. Tällä hetkellä kiinnityksiä on vasta muutama ja imu tuntuu olevan mennyttä. Kuitenkin juuri nyt vaikeana hetkenä joukkue kaipaa meitä kannattajia osaltamme mukaan luomaan uutta nostetta Mikkeliläiseen kiekkoon. Historiaa ja perinteitä tehdään juuri nyt.
Mutta mutta, kirjoitelkaahan vapaasti ajatuksia. Olen varma siitä, että tämäkin urheilullinen aallonpohja on ohitettavissa ja seura tekee toivottavasti tosissaan töitä sen eteen, niin jonkun vuoden kuluttua saamme taas nauttia Jukureiden otteista kentällä entiseen malliin.
Tiikerinsilmää peliin..
Spekulaatiot lentäkööt.
En millään usko, että kaikki olisi riippuvaista jostain tietystä henkilöstä ja hänen poislahdöstään, vaan taustalla lienee ollut se, että saimme liikaa makeaa lyhyen ajan sisään. Alettiin pitää vähintään nyt finaalipaikkaa automaationa, ja mestaruuskin tuntui olevan meille aina tarjottimella. Uskon, että niin katsojille kuin seurallekin tuli sellainen ajatus, että ei tarvitse tehdä mitään eri tavalla eikä pohtia uusia tapoja esimerkiksi rahoituksen keräämiseen tai ottelutapahtuman järjestämiseen. Homman ajateltiin hoituva vanhasta muistista. Vanhalla joukkuerungolla saatiinkin vielä jotain pelastettuakin, mutta 2 ei-niin-hyvää-valmentajaa sotkivat konseptit sitten lopullisesti ja nyt tilanne on tämä. Olemme pudonneet mestiksen "suurten" joukosta, se on valitettava fakta. Mutta toisaalta tämä tilanne antaa mahdollisuuden ottaa volttilähtö kohti sarjan kärkikahinoita. Mutta miten?
Ensinnäkin, ottelutapahtumaan ja halliin pitäisi panostaa. Tietenkin kiekkopelissä pääosassa on kiekko, mutta suurten massojen, siis muidenkin kuin meidän laskennallisesti 1000:n hullun, jotka hallille vääntäytyvät joka tapauksessa, saamiseksi hallille pitäisi olla kakun päälle vähän kermaakin. Siis oheispalveluita. Nythän hallissa saadaan hirmu ruuhkat aikaiseksi jopa näillä katsojamäärillä, ravintolapalvelut ja wc-tilat eivät ole riittävät. Kahvikuppi, porttilautanen ja lettu eivät oikein tahdo riittää. Anniskelupuoleen en sen suuremmin ota kantaa sillä sitä en itse käytä, mutta jotenkin se pieni alue hallin perimmäisessä nurkassa ei välttämättä vedä puoleensa. Ainakaan minua.
On meillä ottelutapahtumassa kyllä hyvääkin, Harppa-setä, joka aina oivaltavasti soittelee tilanteeseen sopivaa musiikkia. Siitä erityiskiitos Harpalle!
Mutta sitten markkinointipuoleen, johon ihan karvahattupohjalta uskaltaudun sen verran kommentoimaan, että jotenkin alueen ykkösseura ei oikein näy missään tätä nykyä, edes kauden aikana. Kaupungin sisäätuloväylillä on muutama 2x3 metrinen mainos tulevasta ottelusta ja paikallisessa lehdessä ottelua edeltävänä ja varsinaisena päivänä ilmoitus. Siinä kaikki. Vielä muutama vuosi sitten kaupungilla ajeli Jukureiden väreihin maalattu bussi paikallisliikennettä ja vieraspelit tuli radiosta. Nyt on hiljaisempaa. Itse kaipaisin aktiivisempaa otetta seuran markkinointiin ja lisää näkyvyyttä. Siitä se väki alkaisi ehkä pikkuhiljaa muistamaan, että onhan täällä lätkäjoukkuekin!
Tärkein buumin luoja on tietysti joukkue ja sen pelaajat. Tällä hetkellä kiinnityksiä on vasta muutama ja imu tuntuu olevan mennyttä. Kuitenkin juuri nyt vaikeana hetkenä joukkue kaipaa meitä kannattajia osaltamme mukaan luomaan uutta nostetta Mikkeliläiseen kiekkoon. Historiaa ja perinteitä tehdään juuri nyt.
Mutta mutta, kirjoitelkaahan vapaasti ajatuksia. Olen varma siitä, että tämäkin urheilullinen aallonpohja on ohitettavissa ja seura tekee toivottavasti tosissaan töitä sen eteen, niin jonkun vuoden kuluttua saamme taas nauttia Jukureiden otteista kentällä entiseen malliin.
Tiikerinsilmää peliin..
Spekulaatiot lentäkööt.